Lue keskustelun säännöt.
Jos kuulisit että kuolet 2 viikon päästä mitä tekisit
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin avoimesti tunteeni ihastukselle.
ja kuo lisit hitaasti kidut tamalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvästelisin rakkaat läheiset (mutta vain ne), murhaisin mulkkuja, irstailisin vapaamielisten naisten kanssa miettimättä ehkäisyä, tyhjentäisin yritykseni tilit ja antaisin lapsilleni käteisenä (ja käskisin pitää suunsa kiinni), lopun aikaa sitten ihan vaan juopottelisin ja ilakoisin.
No onpa fantasiat.
Miten se todellisuudessa menisi:
Vetäisin kännit ja tyhjentäisit tilisi ja olisit lopun aikaa liian kännissä panemaan :D
No itseni tuntien varmaan lamaantuisin pelosta ja itkisin vaan ja olisin peiton alla. Sit käyttäytyisin kuin olisin niin kipee etten voi ees sängystä nousta tai puhua. Siellä sit itkisin muiden passattavana kunnes kuolisin.
Hyppäisin lentokoneeseen ja tekisin vielä viimeisen reissun Välimerelle. Söisin, joisin ja nauttisin. Sillä reissulla en enää shoppailisi vaan keskittyisin 100% oloiluun.
En tiedä, en tosiaan tiedä näin äkkiä.
Kyllä siinä pari päivää menisi aluksi ihan asian sisäistemisessä ja sitten ajatellessa, mitä kaikkea pitäisi hoitaa tuona aikana.
Hankala sanoa, toivottavasti tuollaista tilannet ei koskaan milloinkaan omalle kohdalle tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin avoimesti tunteeni ihastukselle.
ja kuo lisit hitaasti kidut tamalla?
Ei ollut vaihtoehtona 😂
Kirjoittaisin kirjeet, tekisin kuolinsiivouksen, olisin paljon luonnossa ja trippailisin psykedeeleillä. Ne auttavat hyväksymään kuoleman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oksentaisin ja oksentaisin. En haluaisi olla lihava kuollessani.
Kuinkahan moni olisi palstalla ne 2 vkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaisin lomaa, lopettaisin koirani ja ryyppäsisin...
Murtautuisin jonkun rikkaan kesähuvilalle ja kokeilisin 2 viikkoa miltä tuntuu elää rikkaana. Myisin sitä ennen pois vähän omaisuuteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töistä ainakin ottaisin loparit enkä todellakaan olisi irtisanomisaikaa.
Soittaisin Jethrolle ja kysyin onks sun pepureiäs mittän haisua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyppäisin lentokoneeseen ja tekisin vielä viimeisen reissun Välimerelle. Söisin, joisin ja nauttisin. Sillä reissulla en enää shoppailisi vaan keskittyisin 100% oloiluun.
Kieltämättä se shoppailu oliskin vähän daijuu😂
Menisin aviomieheni luo, jonka kanssa olemme asumuserossa. Ja sanoisin, että rakasta ja pidä mua hyvänä nämä 2 viikkoa. 😥
Ja hoitaisin me käytännön asiat.
Kahdessa viikossa ei ehdi tehdä kuolinsiivousta, irstailla, järjestää asioita ja kiertää maailmaa. Noutaja voi tulla huomenna. Joten lopetetaan täällä roikkuminen ja pannaan toimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin lomaa, lopettaisin koirani ja ryyppäsisin...
Miksi lopettaisit koirasi? Sillä voisi olla parempi loppuelämä ilman sinua.
Kirjoittaisin lapsille kirjeet ja kortteja etukäteen. Synttärikortit, nimpparikortit, valmistujaiset, häät, lapsen syntymä, tulevien lapsenlapsten synttärikortit jne. Joku saisi antaa niitä aina sitä mukaa kun tilanteet eteen tulee. Ja joka kortin mukaan joku pieni viesti, vinkki, neuvo... Haluaisin pysyä edes jollain tapaa mukana läheisteni elämässä.
Viettäisin aikaa läheisteni, etenkin perheeni kanssa ja valmistelisin parhaani mukaan lapset kestämään eron hetken.
Vanhemmille pitäisi jättää hyvästit ( muita läheisiä ei ole) ja onneksi koirakin olisi jo poistunut tästä maailmasta niin minunkin olisi "helpompi" kuolla. Ehkä ajattelisin itseäni ja tuhlaisin vähän rahaa, kun sitä kerrankin sattuu olemaan. Voisin yrittää mennä johonkin konserttiin, keikalle yms koska en ole ollut ikinä jos vaan jostakin sopiva vielä löytyisi. Samalla haluasin syödä kaikkea hyvää. Laivalle voisi yrittää ehtiä menemään ( en ole ollut ulkomailla vielä kertaakaan) mutta ehkä lentäminen jäisi väliin. Toisaalta sitä kaipaisi myös jotain seksiin liittyvää kokemustakin, kun ei minulla sellaisia ole ja en toisaalta ihmettele, kun minun on muutenkin vaikeaa tutustua. Mistähän sitä ehtisi löytämään sopivan ihmisen siihen?
No, oikeasti uskon etten tekisi oikeastaan mitään ihmeellistä. Jos olisi oikein paljon rahaa maksaisin jonkun bändin esiintymään vain minulle. Se olisi varmaan ainoa toive herkkujen syömisen lisäksi. Ehkä tärkeintä olisi silti löytää sisäinen rauha, vaikka tietäisin sen etten ole ehtinyt tekemään paljon mitään elämässäni. Jotenkin pysäyttävää miettiä asiaa, kun joskus on olo, ettei meinaa jaksaa enää elämää muutenkaan. Ehkä se ilo kuitenkin löytyy pienistä jutuista. Samalla en itsekään tahtoisi välttämättä edes tietää kuolevani. Tuli biisin sanatkin mieleen :
And don't tell me if I'm dying 'cause I don't want to know
Itse olen 26 v nainen ja olen yksinäinen muutenkin.
Testamentin.
Kävisin vielä niissä ravintoloissa missä en ehtinyt ja joisin viinejä joita en ole maistanut.
Pyytäisin miestä rakastelemaan minua joka ilta, haluaisin nytkin mutta ehkä suostuisi jos kuolisin.