Miten miehen saa pukeutumaan statuksensa mukaan?

Aikuinen mies hoitaa parturinsa ja vaatteensa itse. Hän on kys. asemaansa päässyt ihan itse omalla lookillaan, joten anna olla. Relaa.

Suomen junttilassa ollaan jäljessä muusta maailmasta ja kuvitellaan, että "siisteys" on miesten kohdalla synonyymi helvetin lyhyelle hiusmallille (pahinta ne potta päässä ilmeisesti leikatut kammottavat kerroshiukset), kravatille, bleiserille ja kiiltäville mustille kengille.Eli ajatellaan samalla tavalla kuin kehitysmaissa Aasiassa ja Afrikassa on edelleen tapana 50 -luvun muotia seuraten.

Olen itse keskisuuressa kansainvälisessä firmassa töissä ulkomailla ja meillä ei kotitoimistossa ole väliä, miten pukeutuu. On farkkukansaa (tosin ei reikäfarkkuja tai likaisia farkkuja) ja T-paidan ylvästä kantajaa sekä miehissä että naisissa. Lenkkareita kenkinä. Miehillä joillakin korvakoru ja ponnari. Ainoastaan toimarit patsastelevat päivittäin puvuissa, eikä heilläkään luojan kiitos ole kravattia. Niin, meillä liiketapaamisiin joutuu kyllä pukeutumaan pukuun, mikä selittää toimareiden jatkuvan pukuihin sonnustautumisen, koska heillä noita tapaamisia on joka päivä. Mutta yleisesti rento meininki ja niin näyttää olevan keski-eurooppalaisissa firmoissa myös hyvin yleisesti (olen käynyt monessa firmassa työasioilla).

Nyt joku valopää varmaan ajattelee, että liiketoimintamme ei ole näkyvää, emmekä joudu edustamaan. Voin siihen todeta, että joudun työni kautta itse tapaamaan minsiteritason ihmisiä eri maista ja istumaan heidän kanssaan palavereissa, jotta "virallisuuden aste" on ihan näkyvää luokkaa. Noissa tapaamisissa toki pukeudutaan pukuun, mutta heitetään se ällöttävä epämukava hirvitys nurkkaan heti kotitoimistolle palatessa.

Why don't I believe a word you wrote?

Haluaisiko ap miehesi olla siistimpi? Ymmärtääkö hän siistien ja ehjien vaatteiden perään? Ymmärsin, että hän voisi pukeutua siisteihin vaatteisiin, mutta ei raaski laittaa uutta paitaa päälle? Silloinhan asia ei ole mahdoton muuttaa. Ja ne reikäiset, pienet ja rumat vaatteet viet anopin huomaan, ihailkoon hän niitä ja tehköön niistä teille vaikka maton niin rakkaat paidat löytyvät sitten siitä.

Eikö miehen kotona ole pukeuduttu tilanteen mukaan? Eikö anoppi ole sanonut mitään poikansa rumasta pukeutumisesta? Eikö häntä kiinnosta? Eikö miehellä ole isää, joka olisi neuvonut normaalien pukeutumisjuttujen kanssa? Miten mies pukeutuu juhliin, vaikka ylioppilasjuhliin, ristiäisiin ja vaikka jouluna?

Kotiin ei tarvitse jättää yhden yhtä riekaleista vaatetta, kaikki risat pois kertaheitolla, uusista tulee sitten aikanaan uusia risoja. Ja hiuksiin joku siisti malli, vähintään kuuden viikon välein parturi vaikka klo 16, kotiin ei ole tulemista ennen sitä.

Mitäpä jos AP miettisi omia stereotypioitaan. Miksi miehen pitäisi pukeutua jonkun Me naiset -lehden mainosten mukaisesti? Ei miehet ole yhtä pinnallisia ja ulkonäkökeskeisiä kuin naiset, niinkuin keskimäärin. Mitäpä jos kuuntelisit miestäsi ja luottaisit hänen arvostelukykyynsä. Ei naiset ylipäätänsä ymmärrä mitään miesten maailmasta ja vaatetuksen merkityksestä miesten sosiaalisessa elämässä, joten miksi yrität pakottaa miestäsi sinun omaan maailmaasi?

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 01:48"]

Suomen junttilassa ollaan jäljessä muusta maailmasta ja kuvitellaan, että "siisteys" on miesten kohdalla synonyymi helvetin lyhyelle hiusmallille (pahinta ne potta päässä ilmeisesti leikatut kammottavat kerroshiukset), kravatille, bleiserille ja kiiltäville mustille kengille.Eli ajatellaan samalla tavalla kuin kehitysmaissa Aasiassa ja Afrikassa on edelleen tapana 50 -luvun muotia seuraten.

Olen itse keskisuuressa kansainvälisessä firmassa töissä ulkomailla ja meillä ei kotitoimistossa ole väliä, miten pukeutuu. On farkkukansaa (tosin ei reikäfarkkuja tai likaisia farkkuja) ja T-paidan ylvästä kantajaa sekä miehissä että naisissa. Lenkkareita kenkinä. Miehillä joillakin korvakoru ja ponnari. Ainoastaan toimarit patsastelevat päivittäin puvuissa, eikä heilläkään luojan kiitos ole kravattia. Niin, meillä liiketapaamisiin joutuu kyllä pukeutumaan pukuun, mikä selittää toimareiden jatkuvan pukuihin sonnustautumisen, koska heillä noita tapaamisia on joka päivä. Mutta yleisesti rento meininki ja niin näyttää olevan keski-eurooppalaisissa firmoissa myös hyvin yleisesti (olen käynyt monessa firmassa työasioilla).

Nyt joku valopää varmaan ajattelee, että liiketoimintamme ei ole näkyvää, emmekä joudu edustamaan. Voin siihen todeta, että joudun työni kautta itse tapaamaan minsiteritason ihmisiä eri maista ja istumaan heidän kanssaan palavereissa, jotta "virallisuuden aste" on ihan näkyvää luokkaa. Noissa tapaamisissa toki pukeudutaan pukuun, mutta heitetään se ällöttävä epämukava hirvitys nurkkaan heti kotitoimistolle palatessa.

[/quote]

Olen samaa mieltä siitä, että siisteyttä on paljon muutakin kuin puku ja lyhyt kampaus. Mutta jos sä olet sitä mieltä, että puku on epämukava hirvitys, niin et ole kunnollista pukua koskaan sovittanut. Se nimittäin ei todellakaan ole sellainen, vaan ERITTÄIN MUKAVA ja helppokäyttöinen vaate - toki sen pitää silloin olla oikean kokoinen ja mallinen ja materiaalinen, eikä joku halosen halpisräkkivaate.

Kuinka moni av-mamma suostuisi siihen, että mies päättää hänen vaatekaappinsa sisällön, varaa kampaamoajat hänen puolestaan ja samalla päättää hiusten mallinkin?

Meillä ainakin on tasa-arvoinen kahden aikuisen välinen parisuhde, eikä kumpikaan puutu toisen henkilökohtaisiin asioihin kuten esimerkiksi vaatetyyliin. Ostan kyllä joskus miehelle vaatteita, mutta vain sellaisia joista tiedän hänen pitävän tai jotka tiedän hänen unohtavan ostaa (kuten sukat). Tuollainen toisen vaatteista päättäminen ja hiustenleikkuusta naputtaminen tuntuisi liian paljon joltain äiti-lapsi-suhteelta.

Saat miehen pukeutumaan haluamallasi tavalla, kun annat hänen määrätä sinun vaatetuksesi. Minihame ja napapaita kesät talvet. :D