Lue keskustelun säännöt.
Oletko miehellesi "äiti"?
17.09.2013 |
Ennen vanhaan oli tavallista, että perheissä mies käytti vaimostaan nimitystä äiti. Kun sitten miehen oikea äiti tuli käymään, häntä mies saattoi sanoa mummuksi. Mentiin siis täysin lasten sanaston ehdoilla, sillä isäksi vaimotkin miehiään sanoivat. Onkohan tällainen tapa kokonaan kadonnut, vai vieläkö se olisi jossain perheessä käytössä?
Kommentit (8)
En ole miehelleni äiti, mutta totta kai mies puhuu lapsillemme äidistä. Voi siis sanoa: "Äiti tulee töistä tunnin kuluttua." Ei ole vähentänyt suhteemme mies-naisjännitettä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei mies varmaan esimerkiksi työpaikalla puhele että " meidän äiti teki eilen pannukakkua iltapalaksi", mutta esimerkiksi naapurin 3v lapselle saattaisi näin minusta leikkipihalla sanoa.
Omien lasten kuullen puhuttelee mua äidiksi ja joskus kahden keskenkin voi "hassutella" ja sanoa äidiksi tai mammaksi, mutta silloin menee jo vähän huumorin puolelle.
Mieheni ei nimittele minua idiksi eikä kohtelekaan onneksi minua niin. Enkä minä kohtele häntä kuin lastani. Hän on aikuinen, oikea mies.
Äiti mä olen koko perheen kesken ja mies iskä. Lasten myötä tullut tuo. Kutsutaan toisiamme nimillä vieraiden läsnäollessa eikä äiditellä silloin.
Meillä ollaan äiti ja iskä vaikka lapset ei ois paikalla :D muistankohan ees tuon nimeä... Anoppilassa kuuluu vastaus kuorossa kun mies sanoo "äiti".
Myös mun kotona on ollut aina äit ja iskä, lienkö koskaan kuullut heidän käyttävän nimiä. Nykyään ovat mummu ja pappa, myös toisilleen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies kutsuu mua äidiksi jos puhuu lapsillemme, muutoin yleensä kutsuu nimeltä. Meillä on vähän normia isompi ikäero, jonka vaikutuksena joskus "sedättelen" miestä.
Useimmiten kuitenkin käytetään nimiä ja jostain syystä meinaa tarttua lapsillekin tuo käytäntö. Huvittaa liikkua ulkona kun ulkopuoliset varmaan luulee, että ei ole omia lapsia.
Isovanhempien kohdalla on sekavampaa, koska mulle on edelleen luontevaa puhua omista vanhemmista isänä ja äitinä, mutta lapsille ovat mummi ja vaari.
Käytämme nimityksiä "äiti" ja "isi" vain silloin, kun puhumme lapselle. Toisiamme puhuttelemme aina etunimillä tai hellittelynimillä.
Mua ärsytti lapsena se, kun vanhempani ja muut sukulaiseni puhuttelivat toisiaan aina sillä nimellä, jota minä heistä käytin. Esimerkiksi äitini sanoi omaa äitiään aina mummuksi. Ajattelin, että pitääkö nuo mua aivan tyhmänä - kyllä äitini olisi voinut sanoa omaa äitiään ihan vain äidiksi, ei mun pää olisi siitä sekaisin mennyt.
No en ole, onneksi, ihan nimellä kutsuu minua, lapset sanovat äidiksi tai mammaksi.