Lue keskustelun säännöt.
Mistä sinä olet viimeksi löytänyt uuden mukavan tuttavan?
16.09.2013 |
Tai kaverin, jopa ajan myötä ystävän? Etenkin tämä kiinnostaa minua päälle kolmekymppisten ihmisten osalta.
Kommentit (48)
Viimeksi töistä. Vasta myös tanssikurssilta. Ja ystävän juhlista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 17:00"]
Se on valitettavasti niin, että parhaat ystävyydet syntyvät vain nuorena. Sen jälkeen niillä on aina hyötymis mieli takana, ainakin liian usein. Ja jos itse menestyt ja ystäväsi eivät, niin se ystävyys katoaa vähin äänin. Ihmisluonto on sellainen. Jatkossa ystävyydet ovat vain tuttavuuksia, ja parhaassa tapauksessa oma puoliso on jatkossa se oma paras kaveri, ja muita ei sitten oikeastaan olekaan.
Olen pahoillani. Asian tajuamista sanotaan sitten vanhenemiseksi.
[/quote]
Olet vain kyyninen. Onneksi se ei mene noin.
Löysin mukavan tuttavan joku aika sitten kirpputorilta.
Ikäeroa meillä on useampi kymmenen vuotta, mutta juttu luistaa.
Kirpputorilla olemme tavanneet nyt useamman kerran ja jutelleet pitkään.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 17:00"]
Se on valitettavasti niin, että parhaat ystävyydet syntyvät vain nuorena. Sen jälkeen niillä on aina hyötymis mieli takana, ainakin liian usein. Ja jos itse menestyt ja ystäväsi eivät, niin se ystävyys katoaa vähin äänin. Ihmisluonto on sellainen. Jatkossa ystävyydet ovat vain tuttavuuksia, ja parhaassa tapauksessa oma puoliso on jatkossa se oma paras kaveri, ja muita ei sitten oikeastaan olekaan.
Olen pahoillani. Asian tajuamista sanotaan sitten vanhenemiseksi.
[/quote]
Höpöhöpö, minä en suostu uskomaan tuohon hetkeäkään, vaikka olen kyllä tavannut tuollaisiakin ihmisiä, useitakin. Sekä siis heitä jotka etsii vain hyötyjä ja arvostaa muita tosi pinnallisin perustein, eivätkä kaipaa aitoa hyvää ystävyyttä, sekä myöskin heitä, jotka näkevät kaikki muut ihmiset lähinnä joinain pyrkyreinä ja peikkoina. Minä en todellakaan ole ainoa, en siis taatusti lähellekään ainoa ihminen, joka arvostaa ihmissuhteissa eniten niitä aitoja asioita. Enkä missään kohdin ole olettanutkaan, että sellaisia oikeasti hyviä tyyppejä ihan helpolla kohdille osuu. Siksi kiinnostaisikin kuulla kokemuksia. :) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansalaisopiston kurssilla, mutta se tuttavuus jäi sinne eikä hän enää tänä vuonna tullut vaikka aikoi. Meillä oli paljon yhteistä, joten puhuttavaa riitti.
Leikkipuistosta, MLL-perhekerhosta, lapsen harrastuksen kautta, puolison kaverien uusista tyttökavereista/vaimoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MInä kaipaisin myös ihan aitoja ystäviä. En sellaisia joille naureskellaan selän takana tai jotka juoruilevat. Työpaikalla on juuri näitä juoruajia ja haukkujia. Sieltä ei ystävää löydy kuin sattumalta. Ihan tavallisiin asioihin, lenkille,kahville, juttelemaan hankalistakin asioista ei vaan niihin pinnallisiin juttuihin. Ikää vain jo 35v ja tuntuu ettei mistään löydy. Haluaisin todella uskoa että vielä olisi tosi ystävyyttä arvostavia.
Kolmosen kanssa samoista paikoista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 17:00"]
Se on valitettavasti niin, että parhaat ystävyydet syntyvät vain nuorena. Sen jälkeen niillä on aina hyötymis mieli takana, ainakin liian usein. Ja jos itse menestyt ja ystäväsi eivät, niin se ystävyys katoaa vähin äänin. Ihmisluonto on sellainen. Jatkossa ystävyydet ovat vain tuttavuuksia, ja parhaassa tapauksessa oma puoliso on jatkossa se oma paras kaveri, ja muita ei sitten oikeastaan olekaan.
Olen pahoillani. Asian tajuamista sanotaan sitten vanhenemiseksi.
[/quote] Ahaa. Kuinka vanhana sen tajuaa? Olen viisikymppinen ja saanut tänäkin vuonna monta kivaa kaveria joista en hyödy pätkääkään paitsi että saamme molemminpuolista iloa yhdessäolostamme. Toki persoona vaikuttaa tosi paljon, en viihdy yhtään hapannaamojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tuo ikävä ja hapan toisena ketjuun vastannut ihminen.
Ilmeisesti tuttavuus ja ystävyys tarkoittavat joillekin samaa, mutta ne eivät tarkoita sitä minulle. Se sallittakoon.
Useimmat vastaajat puhuvat vastauksissaan edelleenkin ihan pinnallisista tuttavuuksista tyyliin: "Kirpputorilla olemme tavanneet nyt useamman kerran ja jutelleet pitkään." Ja "Olen viisikymppinen ja saanut tänäkin vuonna monta kivaa kaveria" ...
Tein sen virheen, että oletin aluperäisen puhujan todellakin tarkoittavan todellista ystävyyttä. Se on harvinaista kuin kanan hampaat, ja pääsääntöisesti syntyy vain ja ainoastaan nuorena. Tietenkin , jos hyvä onni käy myöden, niin ainahan se on mahdollista. Sanotaanko niin, että se on aika epätodennäköistä.
Se, että joku ei taas edes erota ystävyyttä ja tuttavuutta toisistaan, kertoo minusta jo melko paljon. Ja kyllä, me emme ystävystyisi silloin myöskään keskenämme.
Edellytyksiä ystävyydelle ei silloin olisi.
Edellisessä työpaikassa hyvän ystävän meidän sijaisesta. ja nykyisessä työpaikassa hyvän tuttavan työkaverista. Ja olemme jo kolmekymppisiä:)
Myös lapsen harrastuksen myötä olen saanut ihania ihmisiä lähipiiriini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieskaverini siskon pojan vaimosta on tullut ystävä mulle. ihan ookoo koska meillä kummallakaan ei paljon ystäviä ole.
13, ystävällisesti pyytäen, menisitkös muualle vinkumaan. Tähän oli rakentavana toiveena saada niitä kivoja onnistuneita tutustumiskokemuksia, joten onko sun liian vaikeaa sallia sitä tässä ketjussa? Perusta oma ketju, jossa haukut 99 % ihmiskunnasta heti kättelyssä maanrakoon, siitä se hyvä olo sulle sitten tuleekin. Minä nimenomaan tarkoitan aitoa hyvää ystävyyttä, mutta yleensä se kai alkaa tuttavuuden kautta. En voi väittää itsekään olevani maailman optimistisimpia naisia, mutta sinä olet kyllä häkellyttävän synkeä ja riitaisa ainakin tuon tekstisi perusteella. ap
Eilen pitkällä naispyöräilyseuran maantiepyörälenkillä (90 km) tutustuin pariin ajoporukan naiseen. Lenkin lomassa tuli jutusteltua. :) Mukavia tyyppejä kyllä kaikki mutta parin kanssa jo samana iltana ruvettiin FB-kavereiksikin. ;)
13: Aloituksessa kysyttiin missä olet tavannut tuttavan kaveri tia kenties jopa ystävän. Se sanotaan siinä erittäin selvästi, mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Minä vastasin missä olen saanut tuttavan koska sitä kysyttiin
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 17:13"]
MInä kaipaisin myös ihan aitoja ystäviä. En sellaisia joille naureskellaan selän takana tai jotka juoruilevat. Työpaikalla on juuri näitä juoruajia ja haukkujia. Sieltä ei ystävää löydy kuin sattumalta. Ihan tavallisiin asioihin, lenkille,kahville, juttelemaan hankalistakin asioista ei vaan niihin pinnallisiin juttuihin. Ikää vain jo 35v ja tuntuu ettei mistään löydy. Haluaisin todella uskoa että vielä olisi tosi ystävyyttä arvostavia.
[/quote]
Juuri tätä minäkin kaipaan, sellaista luotettavaa kivaa seuraa ihan sellaisiin tavallisiin asioihin kaveriksi ainakin silloin tällöin. En minäkään juurikaan pidä juoruilijoista ja haukkujista. Miten muuten, tarkoititko siis paremminkin ettet tykkää sellaisista jotka naureskelevat selän takana, vai mitenkä tuo piti ymmärtää?
ap
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 18:22"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 17:13"]
MInä kaipaisin myös ihan aitoja ystäviä. En sellaisia joille naureskellaan selän takana tai jotka juoruilevat. Työpaikalla on juuri näitä juoruajia ja haukkujia. Sieltä ei ystävää löydy kuin sattumalta. Ihan tavallisiin asioihin, lenkille,kahville, juttelemaan hankalistakin asioista ei vaan niihin pinnallisiin juttuihin. Ikää vain jo 35v ja tuntuu ettei mistään löydy. Haluaisin todella uskoa että vielä olisi tosi ystävyyttä arvostavia.
[/quote]
Juuri tätä minäkin kaipaan, sellaista luotettavaa kivaa seuraa ihan sellaisiin tavallisiin asioihin kaveriksi ainakin silloin tällöin. En minäkään juurikaan pidä juoruilijoista ja haukkujista. Miten muuten, tarkoititko siis paremminkin ettet tykkää sellaisista jotka naureskelevat selän takana, vai mitenkä tuo piti ymmärtää?
ap
[/quote]
Siis sellaisista en pidä jotka nauravat jonkun ulkonäköä,luonnetta tms. selän takana.
t:viestin laittanut
Se on valitettavasti niin, että parhaat ystävyydet syntyvät vain nuorena. Sen jälkeen niillä on aina hyötymis mieli takana, ainakin liian usein. Ja jos itse menestyt ja ystäväsi eivät, niin se ystävyys katoaa vähin äänin. Ihmisluonto on sellainen. Jatkossa ystävyydet ovat vain tuttavuuksia, ja parhaassa tapauksessa oma puoliso on jatkossa se oma paras kaveri, ja muita ei sitten oikeastaan olekaan.
Olen pahoillani. Asian tajuamista sanotaan sitten vanhenemiseksi.