Naimisissa ilman seksiä

Meillä taas vaimo pyytelee toistuvasti anteeksi, ettei halua. Vika ei kuulemma ole minussa mutta, kun otan asian puheeksi, päättyy se aika usein riitelyyn.

Viimeisen kahden vuoden aikana ollaan harrastettu seksiä muistaakseni 4 kertaa. Yhdessä ollaan oltu yli 10 vuotta ja pari lastakin.
Tiedän, että pyynnöstä vaimo kyllä suostuisi mut tyydyttämään mutta kun, näin epämiehekkäästi, haluaisin, että oltais molemmat siinä touhussa mukana.
Oon vaan päättänyt antaa asian olla ja toivon, että joskus tulevaisuudessa (viim. siinä vaiheessa kun muksut nukkuvat kanssamme eri huoneessa) homma korjaantuisi.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 16:56"]

Meillä taas vaimo pyytelee toistuvasti anteeksi, ettei halua. Vika ei kuulemma ole minussa mutta, kun otan asian puheeksi, päättyy se aika usein riitelyyn.

Viimeisen kahden vuoden aikana ollaan harrastettu seksiä muistaakseni 4 kertaa. Yhdessä ollaan oltu yli 10 vuotta ja pari lastakin.
Tiedän, että pyynnöstä vaimo kyllä suostuisi mut tyydyttämään mutta kun, näin epämiehekkäästi, haluaisin, että oltais molemmat siinä touhussa mukana.
Oon vaan päättänyt antaa asian olla ja toivon, että joskus tulevaisuudessa (viim. siinä vaiheessa kun muksut nukkuvat kanssamme eri huoneessa) homma korjaantuisi.

[/quote]

Älä suotta oottele. Kuvio on ihan samanlainen kuin meillä. Ainoa ero, että meillä on kolme lasta. Meilläkin oli nuorimmaisen jälkeen seksiä tuon kaksi kertaa vuodessa.  Vaimo  vakuutteli kuinka kyllä haluaisi useammin ja kuinka sitten joskus seksielämä palautuisi ennalleen.  Minä hullu uskoin noihin vakuutteluihin.

Paskat se siitä mihinkään palautunut. Nuorimmainen on jo toisella kymmenellä ja seksiä on edelleenkin vain muutaman kerran vuodessa, sekin yleensä sen jälkeen, kun minä alan vaikuttaa perseeseen ammutulta karhulta. 

Ihmetyttää näin naisena, onhan sitä tullut harrastettua seksiä joskus vähemmän omasta halusta ja enempi velvollisuuden tunteesta. Ainakin toinen sai tyydytyksen. Ikään kuin frendipohjalta tyyliin "ei huvita kauheasti, mutta ystävä auttaa". Mutta miehelle tällainen on näköjään täysi mahdottomuus. En viitsi edes kertoa kuinka kauan on edellisestä kerrasta. Ilmeisesti hänelle  on täysi fyysinen mahdottomuus innostua enää mun kanssa? Ennen oli viriili kuin mikä.

Tiedän. Viimeiset 12v on mennyt ilman seksiä. Mies ei halua. Syön suruuni arvattavin seurauksin. Ja lääkärit vain patistaa ravitsemusterapeutille ja laihdutusryhmiin. Minä kyllä tietäisin mikä auttaisi laihtumiseen, mutta kun sitä ei saa.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Minusta on väärin, suorastaan henkistä väkivaltaa, pakottaa toinen elämään selibaatissa tai lähes.

Ja sairaudet sun muut joille ei mitään voi, on asia erikseen.

Nukkuminen lasten kanssa samassa huoneessa on seksintappaja numero yksi. Seksinharrastusmahdollisuus makuuhuoneessa iltaisin tai öisin on näin poissuljettu vaihtoehto ja pitää keksiä muita ratkaisuja. Lasten läsnäolon tulisikin olla turn-off, mielestäni on todella outoa jos siinä tilanteessa tekee seksiä mieli. Olen itse paljon todistanut valitettavan paljon vanhempieni välistä seksiä, muistikuvia on 3-vuotiaasta lähtien, enkä missään nimessä altistaisi lapsia kokemaan samaa. Aikuiset luulevat tietävänsä, milloin lapsi nukkuu sikeästi. No, teininä kertovat ehkä kuvottavista kokemuksistaan perhepedissä, jos vanhemmat ovat näin ajattelemattomia olleet.

Omat vanhempani eivät millään uskoneet minun todistaneen tai muistavan heidän seksituokioitaan, lopettivat kyllä sitten perheen yhteisen makuuhuoneen hyvyydestä paasaamisen ja ymmärtäneet tiukan mielipiteeni lapsien omista huoneista. Eiväthän he ilkeämielisyyttään toimineet, vaan ajattelemattomuuttaan. Menneet ovat menneitä.

Lapset omiin huoneisiin, niin luontaisia hetkiä seksinharrastamiseen on tarjolla enemmän :-)

Ja paskat, me asuttiin ennen 3h +k kämpässä ja vaimon kanssa jouduttiin nukkumaan olohuoneessa. Nyt kun on lapsilla omat huoneet ja meillä aikuisilla myös oma makuuhuone niin seksi on vain vähentynyt :( Juu ja ennenkuin joku alkaa siihen että teetkö kotitöitä niin kyllä, varmaan 60% kaikesta, myös ruat tene minä sekä vien ja haen lapset päiväkodista. Vaimo saa orgasmin silloin kun seksiä on ja muna ei ole pieni. 

Kaikilla naisilla ei vain yksinkertaisesti haluta kun on naimisiin päästy ja lapset tehty. Aluksi otti vähän itsetuntoon lähes 100% pakit mutta mutta nyt kun on "zen" kohillaan niin ei vois vähempää kiinnostaa seksi. Vaimokin on silminnähden tyytyväinen kun kukaan ei ole kerjäämässä fyysisiä palveluksia.

Tutut turinat. Kaikkein hämmentävintä minulle oli erottuani miten paljon jotkut naiset tahtovat seksiä. Olenkin oppinut välttämään parisuhteeseen sitoutumista, koska se tuntuu olevan se seksintappaja numero yksi. Mieluummin nainen vaihtoon puolen vuoden välein.

Henkistä (ja jopa fyysistä) väkivaltaa on myös painostaa ja pakottaa seksiin, jos toinen ei sitä halua. Toki tilanne on jollain tavoilla selviteltävä ja löydettävä molemmille edes jotenkin siedettävä kompromissi, jos yhdessä kuitenkin halutaan elää.

Monilla on se väärä toimintamalli, että mietitään, miten siltä haluttomammalta osapuolelta SAISI lisää seksiä. Kun pitäisi paremminkin miettiä (ja etenkin keskustella!), miten hänet saisi HALUAMAAN lisää seksiä.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 18:12"]

Henkistä (ja jopa fyysistä) väkivaltaa on myös painostaa ja pakottaa seksiin, jos toinen ei sitä halua. Toki tilanne on jollain tavoilla selviteltävä ja löydettävä molemmille edes jotenkin siedettävä kompromissi, jos yhdessä kuitenkin halutaan elää.

Monilla on se väärä toimintamalli, että mietitään, miten siltä haluttomammalta osapuolelta SAISI lisää seksiä. Kun pitäisi paremminkin miettiä (ja etenkin keskustella!), miten hänet saisi HALUAMAAN lisää seksiä.

[/quote]

Just. Jossain vaiheessa sitä yritti lähestyä toista, mutta jos aina torjutaan, ei enää uskalla.  Olen jättänyt ihmisen rauhaan tämän asian suhteen. Seksittömyys on hänelle ok, joten mitään muutosta suuntaan tai toiseen ei ole tiedossa.

Meillä on hyvin harvoin seksiä avioliitossa, ollut jo vuosikaudet. Johtuu minun eli vaimon haluttomuudesta. En tiedä, mistä johtuu, ainakaan syy ei ole hormonaalinen (tutkittu lääkärissä). Kun ei huvita niin ei huvita. Mies on kestänyt tilanteen kohtalaisen hyvin ja tyytynyt oman käden nautintoon. Ei halua painostaa seksiin ja runkata mun sisään. Nyt on kuitenkin ihan selvästi alkanut olemaan ahdistunut tilanteesta ja haluaisi olla haluttu. Harmittaa tämä tilanne mutta en voi miksikään seksipedoksi muuttua. Ero on varmaankin edessä ja ymmärrän miestäni tässä asiassa hyvin. Tuntuu silti pahalta kun muuten elämä olisi kunnossa ja yhteiselo sopuisaa. Kiva sitten kun lapset kasvavat selitellä, miksi vanhemmat erosivat... :/ 

Kun lapset on pieniä, on sairautta tai joku iso huoli mielellä, niin minusta rakastamiseen kuuluu myös ymmärtää toista. Mutta helppo puhua, koska en itse kestäisi, jos olisin kokonaan ilman. Varsinkin stressaantuneena mikään ei auta paremmin kuin nopea, mutta hyvä seksi. Ja olen nainen, jos se jotain kiinnostaa.

Mun on vaikea ymmärtää, miten voi rakastaa puolisoa, jos ei halua häntä. Meinaan että silloinkin, kun en halua yhdyntä, nautin läheisyydestä, silittelystä, suukoista. Eikä sen jälkeen seksikään vastenmielistä ole, vaikken aluksi olisi ihan täysillä mukana. Usein tosin olen, koska myös aidosti haluan kumppaniani. Koska Arvostan ja rakastan häntä.

jos olisin miehen kanssa, joka ei enää haluaisi, ajautuisin kyllä pettämään hyvin nopeasti. Hatunnosto teille, jotka olette uskollisia! Se on myös rakkautta ja antaa varmaan mahdollisuuksia tilanteen paranemiseen, jos yhteistä tahtoa sille löytyy.

Olet niiiin oikeassa ap. Olen viimeaikoina paininut tämän asian kanssa,siis muutaman vuoden(olen vaimo). Saan kyllä seksiä, mutta minun tarpeisiini aivan liian harvoin, ja aina samoilla nuoteilla. Kierin halusta,himosta, saamisesta ja antamisesta, mutta ei vanha koira opi uusia temppuja. Tod.näk. mieheni vielä kuvittelee hyvinkin tyydyttävänsä minut. Olen puutteessa ja loukkaantunut. Esim. eilen viestittelin koko päivän "siihen tyyliin". Illalla saunasta tultuamme menin sänkyyn odottelemaan alasti, ehkä vähän rivoon asentoon, että tollokin huomaisi, muttei huomannut. Mies kömpi viereeni, valitteli pahaa oloa ja nukahti. Voihan vi..u.

Voi rakastaa, mutta menettää halunsa toista kohtaan. Hitsi, kun voisikin haluta ja pystyä. Seksiä on noin kerran vuodessa. En vaan enää halua puolisoani seksuaalisesti, en yhtään.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 17:23"]

Ihmetyttää näin naisena, onhan sitä tullut harrastettua seksiä joskus vähemmän omasta halusta ja enempi velvollisuuden tunteesta. Ainakin toinen sai tyydytyksen. Ikään kuin frendipohjalta tyyliin "ei huvita kauheasti, mutta ystävä auttaa". Mutta miehelle tällainen on näköjään täysi mahdottomuus. En viitsi edes kertoa kuinka kauan on edellisestä kerrasta. Ilmeisesti hänelle  on täysi fyysinen mahdottomuus innostua enää mun kanssa? Ennen oli viriili kuin mikä.

[/quote]

Miehellä ja naisella on se fyysinen ero, että nainen voi harrastaa passiivisesti seksiä eli haarat auki ja liukkaria peliin. Miehelle tuo on vähän vaikeampaa, jos vaimoa ei satu miellyttäämään löysää vastaan hinkuttaminen tai strap-on leikit.

Toki toisen voi tyydyttää suulla tai sormilla, mutta se vaati jo vähän aktiivisuutta. Se aktiivisuus on monilla kortilla, jos itseä ei todellakaan kiinnosta.

Sehän tässä on itseäkin ihmetyttänyt, miksi halut harvoin kohtaa. Eikö se yleensä mene niin, että suhteen vakiinnuttua naisia ei nappaa. Ei kai enään tarvi, kun toinen on saatu kahlittua. Jossain vaiheessa mies kyllästyy saamaan aina pakit kotona. Jos liitto ei ole kaatunut siihen, kun mies jää pettämisestä kiinni, niin mies on opetellut olemaan ilman. Vähän tämän jälkeen käy naista seksi taas kiinnostamaan. Tässä vaiheessa mies on jo halunsa/kykynsä menettänyt ja nainen joutuu kärvistelemään. Sitten onkin testissä naisen uskollisuus.

Hauskaa tässä on se, että mielipiteet siitä onko seksiä annettava vaikka itseä ei kiinnosta vai onko kaikilla oikeus kieltäytyä vaihtelee. Ei sen mukaan onko mies vai nainen vaan sen mukaan missä vaiheessa liitossa mennään.

Tässä on kerrankin varsin asiallista keskustelua aiheesta ja paljonhan tästä puhutaankin...

3 täällä taas.
Tuo edellisen viestin skenaario minua juuri pelottaa. Olen tässä viime vuosien aikana kehittänyt itselleni sellaisen kieroutuneen ajatusmaailman, että aina kun mieleni tekee seksiä, koetan jotenkin saada itseni "inhoamaan" sitä ajatusta, miettimällä kaikkia huonoja ja inhottavia seksikokemuksiani. Näin vaimoni ei tarvitse sietää vonkaustani ja minun ei tarvitse joutua kestämään taas yhtä torjuntaa.
Niinä muutamana kertana, kun viime vuosien aikana sitten ollaankin harrastettu seksiä, olen ollut ihan totaalisen hukassa. Periaatteessa tiedän, mistä vaimoni pitää mutta olen nykyään aivan helvetin epävarma itsestäni rakastajana ja tämä ei ole jäänyt varmasti vaimoltakaan huomaamatta.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 19:26"]. Eikö se yleensä mene niin, että suhteen vakiinnuttua naisia ei nappaa. Ei kai enään tarvi, kun toinen on saatu kahlittua. 

[/quote]

No ei ole. Luepa tarkemmin tämä ketju ja tätä palstaa yleisemminkin, niin huomaat monen naisen täällä valittavan sitä, ettei seksiä ole. Myös kokemuksen omasta kaveripiiristäni, jossa on n. 25-40 -vuotiaita naisia, on se, että useimmat parisuhteessa elävät naiset kokevat olevansa puutteessa.   Mieskommentoijien vakiovastaus tähän näyttäisi olevan "käy vieraissa", mutta kun naiset nimenomaan haluaisivat seksiä siltä omalta "kahlitulta" mieheltään. Kokevat sen oman miehen haluttavammaksi kuin jotkut randomit baarituttavuudet ja seksinkin paremmaksi kuin ehkä joskus nuoruudessa harrastetuissa yhden illan jutuissa. 

Ehkäpä ongelma on sitten juuri siinä, että miehet jotenkin tulkitsevat sen, ettei ns. puutteessa oleva nainen heti lähde tyydyttämään tarpeitaan muualle, hiljaiseksi hyväksynnäksi tilanteelle. Tai eivät vain välitä liitostaan sen vertaa, että viitsisivät tehdä työtä seksielämän eteen.

Mutta siis aivan varmaa on, ettei tämä sinun teoriasi  oikein enää päde ainakan suurimpaan osaan 1970-luvulla tai sen jälkeen syntyneisiin naisilla, jotka ovat kasvaneet ilmapiirissä, jossa naisenkin on ihan ok olla seksuaaline subjekti, eli haluta, eikä vain olla sen halun kohteena.

Meillä sama homma. Vaimon kanssa ollaan keskusteltu asiasta ihan asiallisesti, mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. No tämä on johtanut siihen, että elämme kuin kämppikset. Tässä vain odotellaan, että lapset kasvavat vähän isommiksi ennen eroa tms...