Minulla diagnosoitiin eilen vakava masennus. Kysyttävää?

Lääkkeet ja annostus?

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Vakavasti masentunut ei varmaan oikeasti jaksa kiinnostua muiden kyselyistä.

Uskotko diagnoosiin? Ei lääkärin tarvitse kuin naputella se koneelle. Ei siihen tarvita sinun oireita tai oikeaa masennusta. Pelkkä lääkärin oma mielipide riittää eikä sen tarvitse perustua todellisuuteen.

Kieltäydyin lääkkeistä toistaiseksi. Psykoterapia alkaa pian.

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Masennuksen toimintakuntoja on monia jopa vaikeassa masennuksessa. Testit antoivat minulle 30 pistettä.

En ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä."

Tämä on kolmas masennusjaksoni.

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Koska olet selkeästi hyvin tietämätön masennuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Uskotko diagnoosiin? Ei lääkärin tarvitse kuin naputella se koneelle. Ei siihen tarvita sinun oireita tai oikeaa masennusta. Pelkkä lääkärin oma mielipide riittää eikä sen tarvitse perustua todellisuuteen.

Uskon diagnoosiin. Itken päivittäin ja ajattelen kuinka kuolema olisi helpotus. Ja kuten yllä sanoin, tämä on kolmas masennusjakso. On yleistä, että masennus uusiutuu helpommin jo kertaalleen masentuneilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Masennuksen toimintakuntoja on monia jopa vaikeassa masennuksessa. Testit antoivat minulle 30 pistettä.

En ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä."

Tämä on kolmas masennusjaksoni.

Sinulla ei ole vakavaa masennusta, sinä et siis myöskään kieltäytynyt lääkityksestä, sinulle ei olla varattu aikaa psykoterapiaan, joten kysyn: Miksi kirjoitit tämän avauksen? Miksi kerjäät sympatiaa täällä? Mikä on todellinen syy?

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Oletko koskaan kuullut ihmisistä, jotka tekevät itsemurhan "yllättäen" ja ihmiset ihmettelevät, että miten se nyt noin, kun kaikki vaikutti olevan hyvin. Kävi töissä ja kaikkea. Eikö sinusta siis tällainen itsemurhankaan tehnyt ihminen ole voinut olla oikeasti vakavasti masentunut?

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Millainen diagnoosi- ja hoitohistoria sinulla oli ennen eilistä?

I had a black dog, his name was Depression

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Masennuksen toimintakuntoja on monia jopa vaikeassa masennuksessa. Testit antoivat minulle 30 pistettä.

En ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä."

Tämä on kolmas masennusjaksoni.

Sinulla ei ole vakavaa masennusta, sinä et siis myöskään kieltäytynyt lääkityksestä, sinulle ei olla varattu aikaa psykoterapiaan, joten kysyn: Miksi kirjoitit tämän avauksen? Miksi kerjäät sympatiaa täällä? Mikä on todellinen syy?

Minulla on vakava masennus, kieltäydyin lääkkeistä ja psykoterapia on alkamassa. Kirjoitin aiheesta, koska haluan jutella aiheesta muiden ihmisten kanssa. Jokainen joka on kokenut masennuksen, tietää kyllä mistä puhun ja uskovatvtarinaani. Vain teidän terveiden on vaikea uskoa koko masennuksen ja niiden alakulon fiilisten olemassaoloon.

Viime kerralla kun olin masentunut, söin kaksi vuotta SSRI lääkkeitä ja sain niiden mukana vaivaksi depersonalisaation. Siksi en usko lääkitykseen. Lääkityksen välttely ei tee minusta ei masentunutta. Lisäksi jokaisen masennuskauden aikana olen kyllä ollut toimintakuntoinen. Käynyt jopa töissä koska nautin ammatistani. Lääkärit olisivat toki suoneet minulle sairasloman, mutta kieltäydyin siitäkin silloin aikoinani.

Kiitos osallistumisestasi, mutta voisitko olla rakentavampi keskustelija?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Masennuksen toimintakuntoja on monia jopa vaikeassa masennuksessa. Testit antoivat minulle 30 pistettä.

En ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä."

Tämä on kolmas masennusjaksoni.

Sinulla ei ole vakavaa masennusta, sinä et siis myöskään kieltäytynyt lääkityksestä, sinulle ei olla varattu aikaa psykoterapiaan, joten kysyn: Miksi kirjoitit tämän avauksen? Miksi kerjäät sympatiaa täällä? Mikä on todellinen syy?

Miksi hänellä pitäisi olla varattu aika psykoterapiaan? Kun minulla oli vakava masennus, niin en edes ajatellut psykoterapiaa, eikä psykiatri edes ottanut asiaa puheeksi. Ehdotettiin osastolle menoa, mutta kieltäydyin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Masennuksen toimintakuntoja on monia jopa vaikeassa masennuksessa. Testit antoivat minulle 30 pistettä.

En ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä."

Tämä on kolmas masennusjaksoni.

Sinulla ei ole vakavaa masennusta, sinä et siis myöskään kieltäytynyt lääkityksestä, sinulle ei olla varattu aikaa psykoterapiaan, joten kysyn: Miksi kirjoitit tämän avauksen? Miksi kerjäät sympatiaa täällä? Mikä on todellinen syy?

Minulla on vakava masennus, kieltäydyin lääkkeistä ja psykoterapia on alkamassa. Kirjoitin aiheesta, koska haluan jutella aiheesta muiden ihmisten kanssa. Jokainen joka on kokenut masennuksen, tietää kyllä mistä puhun ja uskovatvtarinaani. Vain teidän terveiden on vaikea uskoa koko masennuksen ja niiden alakulon fiilisten olemassaoloon.

Viime kerralla kun olin masentunut, söin kaksi vuotta SSRI lääkkeitä ja sain niiden mukana vaivaksi depersonalisaation. Siksi en usko lääkitykseen. Lääkityksen välttely ei tee minusta ei masentunutta. Lisäksi jokaisen masennuskauden aikana olen kyllä ollut toimintakuntoinen. Käynyt jopa töissä koska nautin ammatistani. Lääkärit olisivat toki suoneet minulle sairasloman, mutta kieltäydyin siitäkin silloin aikoinani.

Kiitos osallistumisestasi, mutta voisitko olla rakentavampi keskustelija?

Viimekerralla et tainnut saada vakavan masennuksen diagnoosia? En ole koskaan kuullut, että henkilö joka kykenee käymään töissä saisi sen. Ehkä olet saanut keskivaikean masennuksen diagnoosin ja sekoitat sen nyt vakavaan. (vakava on silloin, kun aletaan jo puskemaan osastohoidon puolelle)

Vierailija kirjoitti:

Millainen diagnoosi- ja hoitohistoria sinulla oli ennen eilistä?

Ehdin olla 6 vuotta terveenä. Sitä ennen sairastin ekan kerran 24 vuotiaana ja tokan kerran 32 vuotiaana.

Minulla on ns. reaktiivinen masennus eli liian mittavat piytkään jatkuvat kriisit voivat laukaista masennuksen. 24 v sairastuminen laukesi autokolarista, jossa meinasin kuolla. 32 vuotiaana uusi vaativa työ ja mittavat parisuhdeongelmat kaatoivat kantokyvyn.

Tällä kertaa kakussa on tosi tosi paljon eri syitä eri kantokykyni kyllä kasvaa, mutta toisinaan se jokin pieni juttu sitten katkaisee kamelin selän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Masennuksen toimintakuntoja on monia jopa vaikeassa masennuksessa. Testit antoivat minulle 30 pistettä.

En ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä."

Tämä on kolmas masennusjaksoni.

Sinulla ei ole vakavaa masennusta, sinä et siis myöskään kieltäytynyt lääkityksestä, sinulle ei olla varattu aikaa psykoterapiaan, joten kysyn: Miksi kirjoitit tämän avauksen? Miksi kerjäät sympatiaa täällä? Mikä on todellinen syy?

Minulla on vakava masennus, kieltäydyin lääkkeistä ja psykoterapia on alkamassa. Kirjoitin aiheesta, koska haluan jutella aiheesta muiden ihmisten kanssa. Jokainen joka on kokenut masennuksen, tietää kyllä mistä puhun ja uskovatvtarinaani. Vain teidän terveiden on vaikea uskoa koko masennuksen ja niiden alakulon fiilisten olemassaoloon.

Viime kerralla kun olin masentunut, söin kaksi vuotta SSRI lääkkeitä ja sain niiden mukana vaivaksi depersonalisaation. Siksi en usko lääkitykseen. Lääkityksen välttely ei tee minusta ei masentunutta. Lisäksi jokaisen masennuskauden aikana olen kyllä ollut toimintakuntoinen. Käynyt jopa töissä koska nautin ammatistani. Lääkärit olisivat toki suoneet minulle sairasloman, mutta kieltäydyin siitäkin silloin aikoinani.

Kiitos osallistumisestasi, mutta voisitko olla rakentavampi keskustelija?

Viimekerralla et tainnut saada vakavan masennuksen diagnoosia? En ole koskaan kuullut, että henkilö joka kykenee käymään töissä saisi sen. Ehkä olet saanut keskivaikean masennuksen diagnoosin ja sekoitat sen nyt vakavaan. (vakava on silloin, kun aletaan jo puskemaan osastohoidon puolelle)

Taidat itse sekoittaa vakavan ja psykoottisen masennuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Masennuksen toimintakuntoja on monia jopa vaikeassa masennuksessa. Testit antoivat minulle 30 pistettä.

En ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä."

Tämä on kolmas masennusjaksoni.

Sinulla ei ole vakavaa masennusta, sinä et siis myöskään kieltäytynyt lääkityksestä, sinulle ei olla varattu aikaa psykoterapiaan, joten kysyn: Miksi kirjoitit tämän avauksen? Miksi kerjäät sympatiaa täällä? Mikä on todellinen syy?

Miksi hänellä pitäisi olla varattu aika psykoterapiaan? Kun minulla oli vakava masennus, niin en edes ajatellut psykoterapiaa, eikä psykiatri edes ottanut asiaa puheeksi. Ehdotettiin osastolle menoa, mutta kieltäydyin. 

Niin, olenkin aina ihmetellyt ihmisten erilaisia kokemuksia mielenterveyden hoidon saralla. Minulla ei ole koskaan ollut tunnetta, etten olisi saanut hoitoa, että minua olisi pompoteltu jne. Olen aina ollut töissä masennusjakson alkaessa ja lääkärit ja terapeutit ovat hoidossani painottaneet ja priorisoineet työkyvyn ylläpitoa ja tärkeyttä. Fakta kuitenkin on, että koska minulla on toistuva masennus, se kuulemma helpottaa kelan päätöksien toteutumista. On helpompi saada psykoterapiaa kun on selkeää näyttöä siitä että olen kykenevä parantumaan työkuntoiseksi.

Ja kyllä, jokainen masennukseni on luokiteltu keskivaikeasta -vaikeaksi. Minullakin on päiviä jolloin en pääse sängystä ulos ja vain itken. Tänään ei ole sellainen päivä. Nukuin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi en jostain syystä usko sinua? Johtuisiko siitä, että olen nähnyt vakavasti masentuneen, ja siinä kunnossa ei kirjoitella mammapalstalle, siinä kunnossa ei tehdä mitään, vain ollaan.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Olipa voimakas sanoma! Tuli itku itselläni terkuin ap.