Ei tässä viisissäkymmenissä enää jaksa perhettä

No hankkii yksiön ja ON rauhassa

35v on jo vamhanpojan ikä. Nuoruuden hulluus on kadonnut. Kaikki tuntuu vaikealta.

Asuuko siis lapset kanssasi vielä, vai keneltä haluat rauhaa?

Muutama vuosi niin lapset jo muuttaa, tai on poika- tai tyttökavereittensa luona. Jaksa odottaa yksinäisyyttä, sieltä se tulee.

Taidat olla masentunut, kun et pysty nauttimaan lapsistasi ja perheestäsi. Mieti mikä masentaa. Tee sille jotain.

Mun mies sanoo noin. Ikää hänellä on 44 vuotta.

(mun mies potee nykyään muutenkin lievää alakuloa ym. )

On ratkaissut asian niin, että viettää melko paljon aikaa itsekseen. en sitten tiedä, onko se hänelle hyvä asia vai.

Vierailija kirjoitti:

Asuuko siis lapset kanssasi vielä, vai keneltä haluat rauhaa?

Lapsi on esiteini ja sitten on vielä mieskin.

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi niin lapset jo muuttaa, tai on poika- tai tyttökavereittensa luona. Jaksa odottaa yksinäisyyttä, sieltä se tulee.

Taidat olla masentunut, kun et pysty nauttimaan lapsistasi ja perheestäsi. Mieti mikä masentaa. Tee sille jotain.

Mulla on niin pahoja vaihdevuosioireita enkä saa niihin lääkitystä muiden sairauksien takia. ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mies sanoo noin. Ikää hänellä on 44 vuotta.

(mun mies potee nykyään muutenkin lievää alakuloa ym. )

On ratkaissut asian niin, että viettää melko paljon aikaa itsekseen. en sitten tiedä, onko se hänelle hyvä asia vai.

Tuon ikäiset jämähtää helposti epämiellyttävään/haasteettomaan työhön, joten kannattaisi miettiä onko se syynä. Kaiken ikäisinä tarvitsee kuitekin haasteita, ei vaan nuorena. Lisäksi kannattaa pistää ruokavalio kuntoon ja herätään joka aamu samaan aikaan, koska rutiinit usein auttaa masentuneisuuteen.

Minä jaksan hyvin perhe-elämää vielä 60-vuotiaanakin. Teini asuu vielä kotona. Mulla on kyllä hormikorvaushoito ollut jo jo joitakin vuosia, että se on varmasti yksi syy jaksamiseen.

Ratkaisuja voi etsiä, mutta on loukkaavaa sanoa perheelle en jaksa teitä.  Mielummin sano, että "mulla on nyt tosi vaikeaa xxx, koska yyy, joten toivon teiltä tukea.  Voisitteko zzz?"   Esiteini tarvitsee sua tosi paljon, miten miehesi tukee sinua? Ja usein arkeenkin löytyy ratkaisuja, kun vaan uskaltaa muuttaa asioita elämässään.

Varmaan monilla on tuo impulssi mutta en usko että se on hyvä impulssi. Ihminen on laumaeläin, siksi on pakko, niin veemäistä kuin se onkin, vaan tsempata ja yrittää kestää ihmisiä. Kokeile jotain välimallia? Puoli vuotta tai vuosi sapattivapaata vai mitä näitä mahdollisuuksia on. Vetäydy ja kokeile onko se sun juttu. Ota omia lomia. Jos lapset on kohta aikuisia kyllä ne sen kestää.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan monilla on tuo impulssi mutta en usko että se on hyvä impulssi. Ihminen on laumaeläin, siksi on pakko, niin veemäistä kuin se onkin, vaan tsempata ja yrittää kestää ihmisiä. Kokeile jotain välimallia? Puoli vuotta tai vuosi sapattivapaata vai mitä näitä mahdollisuuksia on. Vetäydy ja kokeile onko se sun juttu. Ota omia lomia. Jos lapset on kohta aikuisia kyllä ne sen kestää.

Ja nyt huomasin että on esiteini joten on vain tsempattava pari vuotta.

Itse olen lähellä viittäkymmentä ja jaksan perhe-elämää kyllä. Tässä vaiheessa kaksi vanhinta lasta on muuttamassa kotoa ja nuorin on teini. Tuntuu jopa vähän haikealta, kun lapset lentävät pesästä - vaikka kyllä tuo nuorin vielä kotona pysyy seuraavat 4-5vuotta varmaan ainakin. 

Lähinnä huomaan että yli 50v mieheni ei jaksaisi lähinnä kaupassa käyntiä ja ruoan laittoa, jota riittää useamman hengen perheessä. Nuo nuoret kuitenkin tarvitsevat ruokaa aika tiheään, erityisesti kun treenaavat tavoitteellisesti. Käytännössä sitten minä huolehdin enemmän tuosta ruokapuolesta, jotta ei rasita miestä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisuja voi etsiä, mutta on loukkaavaa sanoa perheelle en jaksa teitä.  Mielummin sano, että "mulla on nyt tosi vaikeaa xxx, koska yyy, joten toivon teiltä tukea.  Voisitteko zzz?"   Esiteini tarvitsee sua tosi paljon, miten miehesi tukee sinua? Ja usein arkeenkin löytyy ratkaisuja, kun vaan uskaltaa muuttaa asioita elämässään.

  

Ei tue mitenkään. Hänestä on turhaa puhua ikääntymisestä ja vaivoista joita mulla on. Ei myöskään suostu mihinkään pariterapiaan.

Valintoja, valintoja, ei pidä pariutua ja tehdä iltatähtiä. No 10 vuotta vielä niin helpottaa!! Stemiä!!

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lähellä viittäkymmentä ja jaksan perhe-elämää kyllä. Tässä vaiheessa kaksi vanhinta lasta on muuttamassa kotoa ja nuorin on teini. Tuntuu jopa vähän haikealta, kun lapset lentävät pesästä - vaikka kyllä tuo nuorin vielä kotona pysyy seuraavat 4-5vuotta varmaan ainakin. 

Lähinnä huomaan että yli 50v mieheni ei jaksaisi lähinnä kaupassa käyntiä ja ruoan laittoa, jota riittää useamman hengen perheessä. Nuo nuoret kuitenkin tarvitsevat ruokaa aika tiheään, erityisesti kun treenaavat tavoitteellisesti. Käytännössä sitten minä huolehdin enemmän tuosta ruokapuolesta, jotta ei rasita miestä liikaa.

Missäs heidän tavoitteet on treenaamisessa? Olympialaisissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lähellä viittäkymmentä ja jaksan perhe-elämää kyllä. Tässä vaiheessa kaksi vanhinta lasta on muuttamassa kotoa ja nuorin on teini. Tuntuu jopa vähän haikealta, kun lapset lentävät pesästä - vaikka kyllä tuo nuorin vielä kotona pysyy seuraavat 4-5vuotta varmaan ainakin. 

Lähinnä huomaan että yli 50v mieheni ei jaksaisi lähinnä kaupassa käyntiä ja ruoan laittoa, jota riittää useamman hengen perheessä. Nuo nuoret kuitenkin tarvitsevat ruokaa aika tiheään, erityisesti kun treenaavat tavoitteellisesti. Käytännössä sitten minä huolehdin enemmän tuosta ruokapuolesta, jotta ei rasita miestä liikaa.

Missäs heidän tavoitteet on treenaamisessa? Olympialaisissa?

No toisella SM-kisoissa ja toisella MM-kisoissa (jotka peruuntuivat hänen osaltaan jo koronan vuoksi). 

Mies vaan oikeastaan ilkeilee ja vinoilee joka asiasta vaikka juuri nyt olisi se hetki, kun tarvitsisin tukea. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lähellä viittäkymmentä ja jaksan perhe-elämää kyllä. Tässä vaiheessa kaksi vanhinta lasta on muuttamassa kotoa ja nuorin on teini. Tuntuu jopa vähän haikealta, kun lapset lentävät pesästä - vaikka kyllä tuo nuorin vielä kotona pysyy seuraavat 4-5vuotta varmaan ainakin. 

Lähinnä huomaan että yli 50v mieheni ei jaksaisi lähinnä kaupassa käyntiä ja ruoan laittoa, jota riittää useamman hengen perheessä. Nuo nuoret kuitenkin tarvitsevat ruokaa aika tiheään, erityisesti kun treenaavat tavoitteellisesti. Käytännössä sitten minä huolehdin enemmän tuosta ruokapuolesta, jotta ei rasita miestä liikaa.

Missäs heidän tavoitteet on treenaamisessa? Olympialaisissa?

No toisella SM-kisoissa ja toisella MM-kisoissa (jotka peruuntuivat hänen osaltaan jo koronan vuoksi). 

Mikä laji?

Vierailija kirjoitti:

Mies vaan oikeastaan ilkeilee ja vinoilee joka asiasta vaikka juuri nyt olisi se hetki, kun tarvitsisin tukea. ap

Ja jos häntä kieltää ilkeilemästä ja vinoilemasta, alkaako pass.-aggr. vaikeneminen ja murjotus, kuten kekseliästä on? Ja aina kotona vai ottaa siitä tekosyyn menoilleen? Rupea ottamaan itsellesi aikaa kodin ulkopuolella, koska isot lapset pärjäävät isin kanssa, ja monesti toivovatkin että, vanhemmat menis jonnekin vahtimasta kaikkea.