Vauva joutuu jäämään vähintään 4kk sairaalaan.

Järkevää olisi laittaa isompi päiväkotiin, sentään jo kolme. Kyllä hän pärjää.

JÄrki käteen ja ajateltava kokonaistilannetta.

Helsingissä oli ainakin niin (6 vuotta sitten) että lapsen sairaala-aika ei maksanut 7vrk jälkeen. Ja tosiaan maksukatto tulee vastaan, ja saimme myös matkakorvauksia (vaikka Vantaalla asutaan eli aika lähellä sairaalaa kuitenkin).

Onko teillä mahdollisesti hoitaja esikoiselle lähellä? Jos ei ole, niin suosittelisin tosiaan harkitsemaan päivähoitopaikkaa, se helpottaa kuitenkin sitä arkea paljon.

Meillä oli aikoinaan kuopus reilu 3kk sairaalassa ja onneksi oli esikoisella päivähoitopaikka jo valmiina.

Kävin itse ikäänkuin "töissä" sairaalassa päivisin ja sitten illaksi kotiin, joten esikoisen päivät jatkuivat melko normaaleina kuitenkin. Viikonloppuisin kävimme sitten koko perhe sairaalassa ja miehen kanssa vuorottelimme niin että olimme sairaalan leikkihuoneessa esikoisen kanssa (sillloin n. 4-vuotias, eikä jaksanut osastolla olla kovin pitkiä aikoja) välillä. Kävimme syömässä sairaalan ruokalassa ja ulkona pihalla jne myös ettei päivät olleet liian raskaita esikoiselle.

Kovasti tsemppiä teille. Muista huolehtia myös itsestäsi! Yritä nukkua riittävästi, syö säännöllisesti, ulkoile. Kun hoidat itseäsi jaksat paremmin hoitaa lapsia myös! Sinun ei tarvitse jaksaa olla sairaalassa jatkuvasti, vaan uskalla luottaa hyvään henkilökuntaan. Osastoille voi aina soittaa ja kysyä lapsen kuulumisia. Itse soitin aina aamulla ja myöhään illalla, ja päivisin olin itse sairaalassa. Joskus pidin "vapaapäiviäkin".

Sairaala-aika on raskasta kyllä, mutta ihminen selviytyy yllättävän rankoista ajoista kun on pakko. Ja Suomessa on todellakin huippuosaamista,sen olen todennut. Loistavia kirurgeja ja huippuasiantuntijoita löytyy. Ja pyydä rohkeasti apua sairaalasta jos tuntuu ettet jaksa. Jaksamista teille!

Kiitos jaksamis toivotuksista. Niitä varmasti tullaan tarvitsemaan. Tarvitaan jo nyt, vaikka vauva ei vielä olekaan syntynyt. Jotenkin tämä tilanne vaan niin painaa mielessä ja stressaa jo valmiiksi.

Anoppila likellä, sanoivat, että hoitavat meidän esikoista aina tarvittaessa, mutta ei niitäkään kehtaa joka päivä hoitajaksi pyytää. Ja tuskin jaksan joka päivä ajaa edes sairaalan ja kodin väliä vaikka halua olisikin.

tuohon kulkemiseen sairaalan välillä on maksukatto, mutta se on kanssa aika korkealla. Mä ottaisin Sinuna päivähoitopaikan 3-vuotiaalle ellei anoppi sitoudu hoitamaan vastaavalla tavalla. ota selvää myös onko sairaalalla majoitusmahfollisuuksia paikkakunnalla. Joka päivä ei varmaan voi ajaa 2x 150 kilsaa, mutta joka toinen päivä voi jo eli jos saisi oltua yötä. 

Sairaalamaksua peritään alle 16v:lta 7vkr/kalenterivuosi (32,5€/vkr). Eli sen takia ei joudu perikatoon. Lapsen kotiutumisen jälkeen poliklinikka maksuja menee 27,5E/kerta kunnes 630€/kalenterivuosi maksukatto täyttyy tähän maksukattoon saa kerätä yhden vanhemman ja perheen kaikkien lasten maksut terveyskeskuksesta ja sairaalasta poliklinikka ja hoitopäivämaksut.

Sairaalaan kulkemiseen saa kelan maksamaa kilometrikorvausta 20senttiä/kilometri. Tosin omavastuu osuus on melkein 300E/vuosi. Jos yöpyy sairaalapaikkakunnalla saa kelan majoituskorvausta n.20€/yö (samalta päivältä ei voi saada matkakorvausta ja majoituskorvausta). Lapsen ollessa tehohoidossa majoituskorvausta saa molemmat vanhemmat, jos molemmat osallistuvat lapsen hoitoon. 

Jos isä osallistuu lapsen hoitoon väh. 6h/vkr hänen on mahdollista saada eritysihoitorahaa (n.70% palkasta). Eritysihoitorahaa 60pv/diagnoosi. Eli jos lapsella ei ole muita sairauksia, kuin esofacusatresia niin nuo riittää vajaan 3kk työpäiviin. (Sinähän olet äitiyspäivärahalla, joten sinun ei tarvitse hakea erityishoitorahaa).

Tämän lisäksi lapsi on oikeutettu syntymästään lähtien vammaistukeen. Summa riippuu lapsen hoidettavuudesta. Käsittääkseni esofacus lapset saa yleensä vauvaaikana keskimmäistä vammaistukea eli n.215€/kk. Tämän hakemiseen saa läkärinlasunnon yleensä, kun lapsi kotiutuu siaraalasta ja sitä maksetaan max 6kk takutuvasti. Eli ihan ensihätään se ei taloutta pelasta, mutta pidemmän päälle auttaa vähän kuluihin.

Meidän vauva oli suolistoatresian vuoksi syntymänsä jälkeen 2kk sairaalahoidossa ja voin kertoa, että rankkaa oli, vaikka koko sairaalan hoitotiimi oli hyvä ja asiantunteva. Ja ei sa rankkuus siihen lapsen kotiutumiseen loppunut vaan hoidettavuus jatkuu vielä kotonakin.

Esofacusatresia lasten vanhemmilla on facebookissa oma keskusteluryhmä. Pyydä päästä ryhmän niin saat vertaistukea ja käytännön apua. Itse en ryhmään kuulu (meidän lasen atresia, kun on eri), mutta kuulemani mukaan ryhmä on aktiivinen ja hyvä henkinen.