Olen katkera millenniaalinainen, kysy ja saatan vastata
Milleniaalit ovat selvästi askarruttaneet palstalla taas parina viime päivänä. Mitä haluat tietää tästä kummallisesta mielenmaisemastani? Taustatietona, että olen vajaa kolmekymppinen, työtön maisteri ja kyllä, olen humanisti.
Kommentit (22)
Älä ole katkera! Siihen kaatuu kaikki.
Yritä nähdä itsesi tosi omituisen ajan "vuosikertana". Kyllä kaikki muuttuu paremmaksi vielä. Jos sulla on joku harrastus josta tykkäät niin keskity täysillä siihen. Tai opettele joku ihan uus asia. "Oikeita töitä" ei ole enää olemassakaan, eikä ole mitään oikeeta tapaa "olla".
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera?
Pohjimmiltaan koska en ole saanut enkä usko että tulen saamaan elämältä niitä asioita, joita minulle koko lapsuuteni ja nuoruuteeni lupailtiin. Olen kateellinen niille, joilla menee paremmin. Pahiten on katkeroittanut työttömyys ja asenteet työttömiä kohtaan, se etten tunnu kelpaavan työnantajille ja se, että meitä työttömiä jatkuvasti haukutaan, kutsutaan työhaluttomiksi ja laikoiksi, vaikka haluaisin vain saada töitä ja tulla toimeen palkallani.
Millenniaali vai milleniaali. Kumpi näistä on oikea kirjoitusmuoto?
Vierailija kirjoitti:
Älä ole katkera! Siihen kaatuu kaikki.
Yritä nähdä itsesi tosi omituisen ajan "vuosikertana". Kyllä kaikki muuttuu paremmaksi vielä. Jos sulla on joku harrastus josta tykkäät niin keskity täysillä siihen. Tai opettele joku ihan uus asia. "Oikeita töitä" ei ole enää olemassakaan, eikä ole mitään oikeeta tapaa "olla".
Kun keskityn harrastuksiini minua haukutaan työhaluttomaksi haihattelijaksi, jonka pitäisi aina saada tehdä vain niitä hauskoja juttuja. Kun opettelen uusia asioita, haukutaan ikiopiskelijaksi ja, yllätys yllätys, työhaluttomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Millenniaali vai milleniaali. Kumpi näistä on oikea kirjoitusmuoto?
Yhden ännän versiota käytetään ainakin enemmän. Joku tällä palstalla tosin väitti, että tuo olisi väärä kirjoitusasu. Itse käytän yleensä muotoa milleniaali, otsikkoon lipsahti toinenkin n.
Noh oma valinta. Olen myös milleniaali, 35, ihan hyvin menestynyt omin voimin enkä syytä maailmaa omista mokista. Suurin virheesi oli opiskella humanistiksi mutta nythän sen jo tiedät, joten opiskele uusi ammatti. Hyvin ehdit vielä. Kaikki on vain itsestä kiinni.
Niin, seiska jatkaa että niin minäkin opiskelen lisää kokoajan (tosin töiden lomassa). Mitäs sitten, haukkujat ovat vain kateellisia. Suljet korvat ja uskot itseesi; saavutat unelmasi jossain vaiheessa, usko pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera?
Pohjimmiltaan koska en ole saanut enkä usko että tulen saamaan elämältä niitä asioita, joita minulle koko lapsuuteni ja nuoruuteeni lupailtiin. Olen kateellinen niille, joilla menee paremmin. Pahiten on katkeroittanut työttömyys ja asenteet työttömiä kohtaan, se etten tunnu kelpaavan työnantajille ja se, että meitä työttömiä jatkuvasti haukutaan, kutsutaan työhaluttomiksi ja laikoiksi, vaikka haluaisin vain saada töitä ja tulla toimeen palkallani.
Toivottavasti asut pääkaupunkiseudulla. Muuten humanistin on vaikea työllistyä. Oletko vastavalmistunut?
Ihmettelen, jos koet että humanistille olisi lupailtu helppoa työllistymistä. Kaikki tuntemani humanistit ovat kyllä jonnekin työllistyneet, palkka ei aina ole hyvä mutta ei ole aina muillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millenniaali vai milleniaali. Kumpi näistä on oikea kirjoitusmuoto?
Yhden ännän versiota käytetään ainakin enemmän. Joku tällä palstalla tosin väitti, että tuo olisi väärä kirjoitusasu. Itse käytän yleensä muotoa milleniaali, otsikkoon lipsahti toinenkin n.
Ok. Milleniaali on se oikea. Ei ollenkaan pahin kirjoitusvirhe täällä. Pahimpia on nää "Lihoaa" ja "Enään".
Mikset mene töihin? Tai siis, menisit töihin. En tarkoita pahalla tai syyllistäen. Päinvastoin.
Tietämättä enempää on vaikea paremmin neuvoa, mutta jos se oma ala ei toimeentuloa tuonut, niin voisiko sen sitten kuopata, opetella uuden taidon ja yrittää uudelleen?
Noin nuori ehtisi vielä, naiseus aina plussaa ja ei ekasta kaatumisesta kannata luovuttaa. Rivien välistä tulkitsi, että ymmärrät itsekin lukeneesi tutkinnon jolla ei saa työtä. Älä jää paskakasaan istumaan vaan tee jotain muuta.
Leuka ylös, katkeruus taittuu tonicilla ja on meitä muitakin joilla ei mennyt kuten suunnitteli. Työ voi olla vaan työ ja repii ne kiksinsä sit vapaa-ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera?
Pohjimmiltaan koska en ole saanut enkä usko että tulen saamaan elämältä niitä asioita, joita minulle koko lapsuuteni ja nuoruuteeni lupailtiin. Olen kateellinen niille, joilla menee paremmin. Pahiten on katkeroittanut työttömyys ja asenteet työttömiä kohtaan, se etten tunnu kelpaavan työnantajille ja se, että meitä työttömiä jatkuvasti haukutaan, kutsutaan työhaluttomiksi ja laikoiksi, vaikka haluaisin vain saada töitä ja tulla toimeen palkallani.
Toivottavasti asut pääkaupunkiseudulla. Muuten humanistin on vaikea työllistyä. Oletko vastavalmistunut?
Ihmettelen, jos koet että humanistille olisi lupailtu helppoa työllistymistä. Kaikki tuntemani humanistit ovat kyllä jonnekin työllistyneet, palkka ei aina ole hyvä mutta ei ole aina muillakaan.
En asu pääkaupunkiseudulla, valmistunut olen pari vuotta sitten. Ei sitä helppoa työllistymistä nyt juuri varsinaisesti humanisteille ole koskaan lupailtu, mutta työllistymistä kuitenkin ja että korkeakoulutus nyt ylipäätään kannattaisi. Lukiossakin opo patisti yliopistoon, vaikka mietin amk:ta ja konkreettisempaa ammattia, "kun sitä tutkintoa voi sitten soveltaa moneen". Tyhmä olin, kun uskoin.
Vierailija kirjoitti:
Mikset mene töihin? Tai siis, menisit töihin. En tarkoita pahalla tai syyllistäen. Päinvastoin.
Tietämättä enempää on vaikea paremmin neuvoa, mutta jos se oma ala ei toimeentuloa tuonut, niin voisiko sen sitten kuopata, opetella uuden taidon ja yrittää uudelleen?
Noin nuori ehtisi vielä, naiseus aina plussaa ja ei ekasta kaatumisesta kannata luovuttaa. Rivien välistä tulkitsi, että ymmärrät itsekin lukeneesi tutkinnon jolla ei saa työtä. Älä jää paskakasaan istumaan vaan tee jotain muuta.
Leuka ylös, katkeruus taittuu tonicilla ja on meitä muitakin joilla ei mennyt kuten suunnitteli. Työ voi olla vaan työ ja repii ne kiksinsä sit vapaa-ajalla.
Opiskelen nyt uutta alaa (duunariala), tarkoitus olisi "mennä töihin" sen turvin. Valitettavasti ei nyt hyvältä vaikuta tilanne tämänkään kanssa. Korona mutkisti asiaa, eikä nuoria lapsettomia naisia tahdota ottaa edes harjoutteluun.
Sepi kirjoitti:
Tuutko yökylään?
Kiitos kutsusta, mutta ei kiitos :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera?
Pohjimmiltaan koska en ole saanut enkä usko että tulen saamaan elämältä niitä asioita, joita minulle koko lapsuuteni ja nuoruuteeni lupailtiin. Olen kateellinen niille, joilla menee paremmin. Pahiten on katkeroittanut työttömyys ja asenteet työttömiä kohtaan, se etten tunnu kelpaavan työnantajille ja se, että meitä työttömiä jatkuvasti haukutaan, kutsutaan työhaluttomiksi ja laikoiksi, vaikka haluaisin vain saada töitä ja tulla toimeen palkallani.
Toivottavasti asut pääkaupunkiseudulla. Muuten humanistin on vaikea työllistyä. Oletko vastavalmistunut?
Ihmettelen, jos koet että humanistille olisi lupailtu helppoa työllistymistä. Kaikki tuntemani humanistit ovat kyllä jonnekin työllistyneet, palkka ei aina ole hyvä mutta ei ole aina muillakaan.
En asu pääkaupunkiseudulla, valmistunut olen pari vuotta sitten. Ei sitä helppoa työllistymistä nyt juuri varsinaisesti humanisteille ole koskaan lupailtu, mutta työllistymistä kuitenkin ja että korkeakoulutus nyt ylipäätään kannattaisi. Lukiossakin opo patisti yliopistoon, vaikka mietin amk:ta ja konkreettisempaa ammattia, "kun sitä tutkintoa voi sitten soveltaa moneen". Tyhmä olin, kun uskoin.
Asuinpaikkasi selittää paljon tilanteestasi. Miksi et ole valmis muuttamaan työn perässä?
Koeta lisätä osaamistasi ihan millä alalla tahansa. Saat osoitettua, että kehität itseäsi. Olet kuitenkin vielä nuori, joten paikoilleen on turha jäädä. Voit jälkikäteen olla itseesi tyytyväisempi, kun olet ainakin yrittänyt.
T. Turhautunut, vanha humanisti, jolta matto viety jalkojen alta kymmeniä kertoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera?
Pohjimmiltaan koska en ole saanut enkä usko että tulen saamaan elämältä niitä asioita, joita minulle koko lapsuuteni ja nuoruuteeni lupailtiin. Olen kateellinen niille, joilla menee paremmin. Pahiten on katkeroittanut työttömyys ja asenteet työttömiä kohtaan, se etten tunnu kelpaavan työnantajille ja se, että meitä työttömiä jatkuvasti haukutaan, kutsutaan työhaluttomiksi ja laikoiksi, vaikka haluaisin vain saada töitä ja tulla toimeen palkallani.
Toivottavasti asut pääkaupunkiseudulla. Muuten humanistin on vaikea työllistyä. Oletko vastavalmistunut?
Ihmettelen, jos koet että humanistille olisi lupailtu helppoa työllistymistä. Kaikki tuntemani humanistit ovat kyllä jonnekin työllistyneet, palkka ei aina ole hyvä mutta ei ole aina muillakaan.
En asu pääkaupunkiseudulla, valmistunut olen pari vuotta sitten. Ei sitä helppoa työllistymistä nyt juuri varsinaisesti humanisteille ole koskaan lupailtu, mutta työllistymistä kuitenkin ja että korkeakoulutus nyt ylipäätään kannattaisi. Lukiossakin opo patisti yliopistoon, vaikka mietin amk:ta ja konkreettisempaa ammattia, "kun sitä tutkintoa voi sitten soveltaa moneen". Tyhmä olin, kun uskoin.
Asuinpaikkasi selittää paljon tilanteestasi. Miksi et ole valmis muuttamaan työn perässä?
Miksi oletat, etten olisi? Olen hakenut töitä myös pääkaupunkiseudulta, mutta ei minun ole mitään järkeä muuttaa sinne asumaan kalliimmalla vuokralla ennen kuin niitä töitä on oikeasti tiedossa. Ja yleensä noihin kaikkiin assarin hommiin tms. mitkä voisivat olla realistisia otetaan mieluummin sellainen hakija, joka asuu jo valmiiksi lähellä. Heti valmistumisen jälkeen hain pääkaupunkiseudulle jopa palkattomiinkin harjoitteluihin, mutta onneksi sain tehtyä tuon työkokeiluni lopulta ilman muuttoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole katkera! Siihen kaatuu kaikki.
Yritä nähdä itsesi tosi omituisen ajan "vuosikertana". Kyllä kaikki muuttuu paremmaksi vielä. Jos sulla on joku harrastus josta tykkäät niin keskity täysillä siihen. Tai opettele joku ihan uus asia. "Oikeita töitä" ei ole enää olemassakaan, eikä ole mitään oikeeta tapaa "olla".
Kun keskityn harrastuksiini minua haukutaan työhaluttomaksi haihattelijaksi, jonka pitäisi aina saada tehdä vain niitä hauskoja juttuja. Kun opettelen uusia asioita, haukutaan ikiopiskelijaksi ja, yllätys yllätys, työhaluttomaksi.
Tämän takia nautin täysyllä työttömyydestä kun on aikaa itselle ja harrastuksille. Miten hienoa onkaan kun voi käyttää kokopäivän omien mielenkiinnonkohteiden parissa. Enkä nakkaa pa*kaakaan muiden sanomisista ajatuksista, omapa on ongelmanne. Haen kuitenkin kokoajan töitä ja jos pääsen töihin niin menen ilomielin.
Miten olisi politiikkaan mukaan meneminen? Siitä uusi ura ja voit vaikuttaa asioihin.
Miksi olet katkera?