Miksi suuret ikäluokat synnyttivät niin vähän lapsia?

Heidän saatavillaan oli jo ehkäisyä. E-pillerin tulo oli aivan mullistava asia, joka antoi mahdollisuuden hankkia lapsia vain sen verran kuin perheessä haluttiin.

Lisäksi lapsiperhe-etuudet olivat paljon huonommat kuin nykyisin, äitiysloma aivan minimaalinen, eikä ollut kattavaa päivähoitojärjestelmää. Kaikki nämä asiat vähensivät lapsilukua.

Mä olen kuullut myös sellaisen selityksen, että koska suurten ikäluokkien omissa lapsuusperheissä oli niin paljon lapsia, he halusivat itselle vain sen yhden, ettei lapsiraukan tarvis sutena tapella kaikesta.

No, päiväkodit oli siihen aikaan kun minä olin lapsi melko tylyjä paikkoja.

Äitini sanoi että ihan pienet laitettiin rivissä potalle oli hätä tai ei, sidottiin kiinni jos ei muuten pysyneet siinä ja pois pääsi vasta kun oli tehnyt jotakin sinne pottaan.

Minäkin olin vähän aikaa tarhassa, mutta äitini otti pois kun se ei hyväksynyt tollaisia hoitomenetelmiä. Ja olin huutanut kuin susi, ainakun lähdettiin viemään tarhaan. Mummo hoisi sitten, onneksi oli mummo.

Suomi muuttui maatalousmaasta teollistuneeksi, mikä tarkoitti sitä, että naiset eivät olleet enää kotona vaan kodin ulkopuolella palkkatöissä. Kun ei ollut äitiyslomia äitiysrahoista puhumattakaan, ei monella yksinkertaisesti ollut varaa lapsiin. Kun ehkäisy oli olemassa, sitä myös käytettiin.

Eli monen asian summa

Yleiset asenteet lienee myös vaikuttaneet. Oli villi hippikausi ja oli sallittua olla sinkku, jättää perhe perustamatta (et ollut enää se säälittävä vanhapiika jos ei ollut miestä 30v mennessä), seksuaalisuus oli vissiin heidän nuoruudessa vapaampaa kuin koskaan, eikä sellaiseen uuteen vapauteen oikein olisi lapset sopineet. Naisten työsskäynti alkoi yleistyä ja moni halusi kouluttautua ja panostaa uraansa. Jne.

Ne, jotka eivät halunneet lapsia, pystyivät ensimmäistä kertaa jäämään lapsettomiksi. Toki suurissa ikäluokissa oli vielä paljon niitä, jotka hankkivat perheen tavan vuoksi, vaikka lapset eivät sitten kiinnostaneetkaan.

Heittäisin osittain mutulla seuraavia syitä. Tutkimuksiakin varmasti on. Voin koittaa etsiä. 

-Suuret ikäluokat syntyivät sotavuosien jälkeen, jolloin myös teollistuminen käynnistyi Suomessa todenteolla ja tuli rakennemuutos. Maataloudesta siirryttiin teolliseksi valtioksi, jossa työpaikat olivat kaupungeissa. 

-60-luvulla alettiin puhua hyvinvointivaltiosta ja elintaso nousi. 

-Siirryttiin yhä enemmän työskentelemään ulkopuolisella työnantajalla ja naiset siirtyivät lopullisesti työelämään. Isovanhemmat olivat monesti maaseudulla, joten heistä ei saanut lapsenvahtia. Lisäksi kaupungeissa asunnot olivat pienempiä. Nykyään asunnot ovat isompia ja päivähoito kehittynyttä, jolloin lapsia voidaan tehdä enemmän.

-Imeväis- ja lapsikuolleisuus ovat pienentyneet, jolloin lapsia ei tarvinnut tehdä "varmuudenvuoksi". Oikeastaan kuolleisuus ylipäänsä laski.

-Nykyaikaiset ehkäisykeinot. Lapsia ei ollut enää pakko tehdä.

Suuret ikäluokat syntyivät sotavuosien jälkeen, kun puutteessa olleet miehet palasivat rintamalta kotiin. Itse sotavuosina taisi lapsia syntyä poikkeuksellisen vähän, joten kai siinä otettiin kiinni tuota menetystä yksittäisten perheitten tasolla. Lisäksi kansallisessa hurmoksessa rakennettiin uutta eheää kansakuntaa yms.

Suurten ikäluokkien lapsenhankintaikään puolestaan ajoittuu samanaikainen suuri yhteiskunnallinen muutos eli pidemmälle kouluttautuminen, palkkatyöläistyminen ja maalta kaupunkiin-muuttoliikkeen voimakkain vaihe 1960-70-luvulla. Lapsia ei enää hankittu hyödyksi (maatilan töihin) vaan huviksi.

Mitkä on suuret ikäluokat? Minä vuonna syntyneet?

Seksi vapautui, keksittiin e-pilleri ja tärkeimpänä kaikesta: elämä kaupungistui, jolloin asunnot pienenivät ja isovanhemmat jäivät jonnekin Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Enää ei siis ollutkaan hoitoapua saavatavilla tuosta vain ja toisaalta asuntoa ei maksettu yhden palkalla yhtä ripeästi kuin kahden. Betonilähiössä kaukana kaikesta eläminen oli ankeaa ja yhdenkin lapsen päivähoidon järjestämisessä oli isoja ongelmia.

Siihen aikaan oli varmaan pakko mietiä, montako pystyy omilla tuloillaan elättämään? Sossu ei varmastikaan elätellyt kenenkään pirttiviljelmiä, niinkuin nykyään.

Lisäksi suurista ikäluokista moni muutti töiden perässä Ruotsiin ja jäi sinne asumaan.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 11:03"]

Mitkä on suuret ikäluokat? Minä vuonna syntyneet?

[/quote]

1945 - 1950 syntyneet. Vuosi 1947 oli ennätysvuosi Suomen syntyvyydessä; samaan ei päästy koskaan aiemmin eikä ole päästy sen jälkeenkään (108 000 lasta).

Aihe on sinällään kiinnostava, koska omat kokemukseni eivät vastaa tilastoja. Minun vanhempani saivar kolme lasta, heidän sisaruksensa saivat jokainen kaksi. Koko tuttavapiirissäni on vain yksi yksilapsinen perhe. Omat vanhempani olivat molemmat kolmilapsisesta perheestä ja synryneet siis 1940-luvun lopulla. En näe suurta eroa suurten ikäluokkien syntyvyydellä ja aiemmla syntyvyydellä, vaikka tajuankn, että maaseudulla ja pohjoisessa ne isot perheet varmaan olivat tyypillisempiä. Anoppini on syntynyt vuonna 1946 ja heitä oli kahdeksan. Anoppi itse sai kaksi lasta niin kuin hänen kolme isoveljeään ja yksi isosiskonsakin. Yksi isoveli sai yhden lapsen. Toinen pikkusisko sai kaksi lasta ja toinen kolme. Apella oli kole siskoa, yhdellä kole lasta ja muilla kaksi.

Missä siis ovat nämä lapsettomat tai yhden lapsen saaneet Suurten ikäluokkien jäsenet? Yleisin luku kuntuntuu olevan se kaksi. 

Olen itse syntynyt 1970-luvulla ja lokkakavereillani oli kaikilla sisaruksia, yhtään ainokaista ei luokkatovereistani löytynyt ennen lukioikää ja silloinkin tunsin vain kaksi perheensä ainokaista 100: sta iätoveristani. Ei ne tilastot valehtele, mutta paikkakuntaeroja täytyy olla. Itse puhun pääkaupunkiseudusta.

Jos jostain löydät Antti Karistos toimittaman Suuret ikäluokat, niin lue se. Se selittää maailman muuttumista suurten ikäluokkien aikana.

https://tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös dataa ja artikkeleita joihin kannattaa tutustua. Ne ja historian kirjat valoittavat monta asiaa. Loppujen lopuksi kyse on vain päättelystä.

Suuriksi ikäluokiksi lasketaan vuosina 1945-1950 syntyneet. Olikohan vuosi 1947 vai 1948, jolloin syntyi Suomen historiassa eniten lapsia, siitä se sitten alkoi hitaasti vähetä. Suurten ikäluokkien aikana lapsia syntyi reilusti yli 100 000 vuodessa. Mutta tutkimus on osoittanu, että vaikka syntyi paljon, niin paljon on myös vuosien myötä jo siirtynyt mullan alle, joten ei meitä enää ole niin kamalan paljon. Ehkä sitä eläkerahaa riittää teille nuoremmilekin.

Vielä yksi syy, miksi meillä on vähemmän lapsia kuin vanhemmillamme: me olimme ensimmäinen sukupolvi, josta varsin monet, myös tytöt, pääsivät kouluun ja opiskelemaan. Lasten hankkiminen siirtyi monella vuodella myöhäisemmäksi. Tosin olihan niitäkin, jotka aviotituivat (avoliitto vielä harvinainen!) ja hankkivat lapsen / lapsia jo opiskeluaikana. Harva nainenkaan enää jätti opiskelujaan kesken, vaikka olikin jo perheellinen.

Mä uskon suurten ikäluokkien myös kärsineen tahattomasta lapsettomuudesta nykyistä enemmän. Silloin ei ollut kunnollisia lapsettomuushoitoja, mutta toisaalta opiskelujen ja nuoruuden viettämisen myötä lapsenteko siirtyi usein kunnes hedelmällisyys oli jo alkanut heiketä.

"Aihe on sinällään kiinnostava, koska omat kokemukseni eivät vastaa tilastoja."

Yhden ihmisen kokemukset harvoin vastaavat tilastoja. Jos sinun tuntemasi perheet eivät olleet yksilapsisia, se ei kerro mitään yksilapsisten perheiden määrästä. Lisäksi luokkatovereistasi "puuttuvat" kokonaan lapsettomiksi jääneiden suurten ikäluokkien edustajien syntymättä jääneet lapset.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 11:26"]

"Aihe on sinällään kiinnostava, koska omat kokemukseni eivät vastaa tilastoja."

Yhden ihmisen kokemukset harvoin vastaavat tilastoja. Jos sinun tuntemasi perheet eivät olleet yksilapsisia, se ei kerro mitään yksilapsisten perheiden määrästä. Lisäksi luokkatovereistasi "puuttuvat" kokonaan lapsettomiksi jääneiden suurten ikäluokkien edustajien syntymättä jääneet lapset.

[/quote]

Tilastojen mukaan suuret ikäluokat tekivät keskimäärin kaksi lasta.

Elämässä oli muutakin kuin lapset ja koti. Ehkäisy toimi ja elintason tavoittelu myös naisen palkan avulla nousi tavoitteeksi. Sen lisäksi esimerkiksi oma äitini oli akateemisesti koulutettu, joten hänelle riitti kaksi lasta. Halusi käydä töissä, tienata ja tarjota meille lapsille helpomman elämän kuin hänellä itsellä oli ollut pienen, köyhän töllin kuudentena lapsena maaseudulla. Äitini pääsi opiskelemaan vanhempien valveutuneisuuden takia. Silti ei se helppoa ollut, kun itse sai opintonsa rahoittaa ja kuten isä kertoi joskus nauraen, että tavatessa yliopistossa äidillä oli tasan yksi vaatekerta, joka haisi lehmänlannalle aina palattuaan kotoaan vierailulta.