Lue keskustelun säännöt.
Tällaiseen taitaa pystyä vain miehet (kaverin erosta)
13.09.2013 |
Kaverille tuli ero, hänen mukaansa aika yllättäen. Mies oli ollut jonkin aikaa etäinen ja outo ja tulihan sen syykin sitten esiin: työpaikan kautta oli löytynyt uusi nainen. Mies oli kaikessa hiljaisuudessa hankkinut itselleen asunnon, ja nyt sitten pakkasi kamansa ja lähti. Parin päivän päästä tästä mies lähti uuden naisensa kanssa jonnekin lemmenlomalle kahdeksi viikoksi. Kaveri yrittää olla koko ajan itkemättä ja olla rauhallinen ja tasapainoinen lasten edessä. Lapset kyselee missä isi on ja siihen ainakin voi vastata totuudenmukaisesti - "matkoilla".
Kommentit (77)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 12:51"]
Ehkä mies pelasti itsensä, kun ei muuta voinut. Tottakai jätetty itkee marttyyrin kyyneleitä, kunnes EHKÄ joskus ymmärtää myöntää omankin osuutensa tapahtumiin. Minä en hetkeäkään usko että siinäkään liitossa olisi ollut vain yksi hieno ja hyvä, ja yksi kurja ja paha. Tai yleensä ikinä missään liitossa.
[/quote]
On totta, etten tiedä, millaista heidän elämänsä tarkalleen on ollut. Tunnen heidät ja ihan hyvältä ja läheiseltä on suhde vaikuttanut. Huom. vaikuttanut.
Mutta olen kyllä järkyttynyt siitä, että lähdetään näin yhtäkkiä kaikenmaailman lomille uuden naisen kanssa jne. Noin ei kenenkään perheenisän pitäisi toimia, kun ei edes tiedä, selviääkö vaimo shokista, pystyykö edes lasten hoitoon täyspäisesti jne. Sitä kritisoin, en lähtöä sinänsä näin ulkopuolisena.
ap
[/quote]
Nimenomaan, pitäisi olla ennen kaikkea lasten tukena, ja näyttää lapsille, että ei isä mihinkään heidän elämästään häviä. Ja lasten tukemista on sekin, että auttaa heidän äitiään hoitamalla lapsia ja ottamalla vastuuta heistä, ja ennen kaikkea selittämällä itse, että ero tulee ja kertoo sitten haluamallaan tavalla syyn siihen. Vaikka vaimon voisi yhtäkkiä jättääkin, lapsia ei saisi kyllä kohdella noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en oikein usko noihin " ero tuli ihan puskasta"-juttuihin. Uskon vakaasti, että huonosti on mennyt tai sitä samaa arkea päivästä toiseen. Jompikumpi asiasta mainitsee ja kenties jutellaankin, mutta jos kukaan ei tee koskaan asialle mitään voi tuntua, että ero tulee puskasta, vaikka huonosti meno on ollut tiedossa. Hankalaa kirjoittaa ymmärrettävästi.....=)
Omalta kohdaltani voin sanoa, että hiljaa ja hitaasti olen takavasempaan mennyt pariinkin otteeseen. Kerroin aina miehelle,. että tämä, tämä ja tämä asia on pielessä, jotain meidän pitäisi tehdä. Jos mies ei kuitenkaan halua lähteä mukaan kehitystyöhön, niin jonkin ajan kuluessa alan tekemään lähtöä. En halua riidellä, pelkään suuttumista miehen puolelta, joten pakko se on hissunkissun liukua pois. Onneksi noissa tapauksissa meillä ei ollut lapsia.
Mun työkaveri teki samoin: ensin katsottiin uusi nainen työpaikalta, ero vetämään ja heti muutto uuden naisen luo ja vauva alulle. Miksi ihmisillä on niin kova kiire hyökätä uuteen suhteeseen? Jos vanha liitto tökkii niin eikö kannattaisi ensin pysähtyä miettimään mitä voisi jatkossa itse tehdä että vastaavaa tilannetta ei pääse käymään? Vai kuvitteleko ihmiset että vika on vain siinä toisessa? Vai ajattelenko minä vaan näitä asioita liian monimutkaisesti ja on ihan ok vaihtaa lennosta vailla huolen häivää?
ihan oikein, frigidi siiderivalas kannattaa jättää heti kun tulee parempaa tilalle!
Itse olen mies, yli 40. Tein kaikkeni suhteen eteen mutta akka oli laiska, itsekäs, pihi jne. Kaiken annoin anteeksi koska rakastin. Seksiä oli varmaan enemmän kuin keskivertoliiton kerta viikkoon, mutta ei mitään hyvää. Peruspaineenpurkua. Siitäkään ei suostunut keskustelemaan. Oli nuorena avoin nauravainen estoton jne mutta kun aikuiseksi olisi pitänyt kasvaa, se ei onnistunut.
Nykyään kuppaa itseään 5v vanhempaa miestä, niin kauan kuin mies täyttää hänen halunsa. Tämä exäni on todella taitava näyttelemään, häntä pidetään yleisesti hyvänä äitinä vaikka ei koskaan tee lasten kanssa muuta kuin tappelee. Jopa se että lapset asuvat minun luonani, on käännetty yhteisten tuttavien jutuissa minun viakseni, vaikka lapset itse halusivat näin! Ihme juttu että lapset haluavat asua sen vanhemman luokse joka pitää kuria ja pakottaa siivoamaan huoneensa.
No en rakasta häntä enää mutta ydinperheen murtuminen oli tappaa mut. Lapset ja ystävät pitivät edes jotenkin järjissä....kiitos heille.
Ja kiitos sinulle rakkaani, jonka löysin pitkän etsinnän jälkeen. Kanssasi olen onnellisempi kuin koskaan aiemmin<3 Tällä koodilla tunnistat mut, tiedän että luet näitä duunissa (h+u+13=4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^15v vanhempaa, korjataan se vielä:)
Ystävälleni kävi samoin. Tässä vaan mies yritti kyykyttää väärää naista joka oli helvetin äkäinen.
Kun ystäväni hoksasi mistä tuulee niin hän marssi suoraan lastenvalvojalle ja vaati yhteishuoltajuutta lapsista ja niin että toinen menee isälle ja toinen on äidillä. Mies oli saanut hirveät hepulit kun kuuli että joutuis huolehtimaan lapsesta samalla kun kuhertelee uuden naikkosensa kanssa. Mies luuli että saa viettää railakasta sinkkuelämää mutta toisin kävi. No pitkien keskustelujen jälkeen sopivat että lapset ovat yhdessä vuoroviikoin aina toisella.....oli sitä hauska seurata, kun se äijä oikeasti luuli että sen ei tarvi lapsista huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 13:58"]
Mun työkaveri teki samoin: ensin katsottiin uusi nainen työpaikalta, ero vetämään ja heti muutto uuden naisen luo ja vauva alulle. Miksi ihmisillä on niin kova kiire hyökätä uuteen suhteeseen? Jos vanha liitto tökkii niin eikö kannattaisi ensin pysähtyä miettimään mitä voisi jatkossa itse tehdä että vastaavaa tilannetta ei pääse käymään? Vai kuvitteleko ihmiset että vika on vain siinä toisessa? Vai ajattelenko minä vaan näitä asioita liian monimutkaisesti ja on ihan ok vaihtaa lennosta vailla huolen häivää?
[/quote]
Samaa ihmettelen minäkin. Ikään kuin haluttaisiin se epäonnistuminen paikata äkkiä onnistumisella (mikä ei ole kuitenkaan yhtään varmaa, päin vastoin). Ja sittenhän on niitä ihmisiä, joilla on vain pakko olla aina joku, yksin eivät osaa olla.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 13:54"]
Itse en oikein usko noihin " ero tuli ihan puskasta"-juttuihin. Uskon vakaasti, että huonosti on mennyt tai sitä samaa arkea päivästä toiseen. Jompikumpi asiasta mainitsee ja kenties jutellaankin, mutta jos kukaan ei tee koskaan asialle mitään voi tuntua, että ero tulee puskasta, vaikka huonosti meno on ollut tiedossa. Hankalaa kirjoittaa ymmärrettävästi.....=)
Omalta kohdaltani voin sanoa, että hiljaa ja hitaasti olen takavasempaan mennyt pariinkin otteeseen. Kerroin aina miehelle,. että tämä, tämä ja tämä asia on pielessä, jotain meidän pitäisi tehdä. Jos mies ei kuitenkaan halua lähteä mukaan kehitystyöhön, niin jonkin ajan kuluessa alan tekemään lähtöä. En halua riidellä, pelkään suuttumista miehen puolelta, joten pakko se on hissunkissun liukua pois. Onneksi noissa tapauksissa meillä ei ollut lapsia.
[/quote]
Minä olen kyllä tehnyt oharit sillai, että silloiselle avomiehelle se tuli puskasta. En vain halunnut jäädä selvittämään asioita, kun oli niin huono omatunto.. Joten keräsin tavarat ja karkasin, kun mies oli yön töissä. En ilmoittanut minne lähdin ja muutin. Muutin toiseen kaupunkiin toisen miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaanhoitaja kertoi minulle, että heillä näkee töissä näkee usein sitä, että mies jättää vakavasti sairaan naisen. Naiset eivät jätä ainakaan yhtä usein noissa tilanteissa.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 13:54"]
Itse en oikein usko noihin " ero tuli ihan puskasta"-juttuihin. Uskon vakaasti, että huonosti on mennyt tai sitä samaa arkea päivästä toiseen. Jompikumpi asiasta mainitsee ja kenties jutellaankin, mutta jos kukaan ei tee koskaan asialle mitään voi tuntua, että ero tulee puskasta, vaikka huonosti meno on ollut tiedossa. Hankalaa kirjoittaa ymmärrettävästi.....=)
Omalta kohdaltani voin sanoa, että hiljaa ja hitaasti olen takavasempaan mennyt pariinkin otteeseen. Kerroin aina miehelle,. että tämä, tämä ja tämä asia on pielessä, jotain meidän pitäisi tehdä. Jos mies ei kuitenkaan halua lähteä mukaan kehitystyöhön, niin jonkin ajan kuluessa alan tekemään lähtöä. En halua riidellä, pelkään suuttumista miehen puolelta, joten pakko se on hissunkissun liukua pois. Onneksi noissa tapauksissa meillä ei ollut lapsia.
[/quote]
Minä olen kyllä tehnyt oharit sillai, että silloiselle avomiehelle se tuli puskasta. En vain halunnut jäädä selvittämään asioita, kun oli niin huono omatunto.. Joten keräsin tavarat ja karkasin, kun mies oli yön töissä. En ilmoittanut minne lähdin ja muutin. Muutin toiseen kaupunkiin toisen miehen kanssa.
[/quote]
Eli näitä luusereita löytyy naisistakin. Ei oteta vastuuta ja voida kohdata valintojensa ja tekojensa seurauksia pää pystyssä, vaan luikitaan karkuun takavasemmalle. Ihan kun se vastuu omista tekosistaan katoaisi, kun ei tarvitse kohdata toisen reaktiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten se ero sitten tulisi hoitaa? Jos nainen kysyy, että miksi jätät, niin läväytänkö päin naamaa, että koska olet kaikilla tavoilla kuvottava ihminen, koska sinulla on huono maku sisustuksen, vaatteiden, kirjojen, elokuvien ja ihmisten suhteen, koska olet vitun plösö, koska olet naukuva ripustautuja, tarrautuva ihmissyylä, avuton hönö joka ei saa itse osaa lamppua vaihtaa, koska laitat helvetin paskaa ruokaa ja loukkaannut jos sitä ei syö, koska olet yksi vitun kitisijä?
Vastaukseksi tulee kuitenkin, että eikö voitais vielä yrittää, ratkaista meidän ongelmat. Voihan paska. Siinä suhteessa on tasan ongelma:sinä.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 16:46"]
No miten se ero sitten tulisi hoitaa? Jos nainen kysyy, että miksi jätät, niin läväytänkö päin naamaa, että koska olet kaikilla tavoilla kuvottava ihminen, koska sinulla on huono maku sisustuksen, vaatteiden, kirjojen, elokuvien ja ihmisten suhteen, koska olet vitun plösö, koska olet naukuva ripustautuja, tarrautuva ihmissyylä, avuton hönö joka ei saa itse osaa lamppua vaihtaa, koska laitat helvetin paskaa ruokaa ja loukkaannut jos sitä ei syö, koska olet yksi vitun kitisijä?
Vastaukseksi tulee kuitenkin, että eikö voitais vielä yrittää, ratkaista meidän ongelmat. Voihan paska. Siinä suhteessa on tasan ongelma:sinä.
[/quote]
Juu. mut ehkä vähän nätimmin. Ei tahallaan loukaten, vaan objektiivisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 11:24"]
Juu, mun siskolle kävi kans kutakuinkin noin. Viis muksua, joista vanhin oli ekaluokalla. Mies oli ihan pokkana siihen asti, kun posti toi (!!!) avioerohakemuksen vaimolle tiedoksi, muutti sitten samantien pois. Oli ollut suhteessa työkaveriin jo kolme vuotta... Ei oo tyypistä sen jälkeen mitään kuulunu, ei oo siis tavannu lapsiaan kertaakaan eikä sanonu niille edes hyvästejä.
[/quote]
millainen "uusi" nainen ottaa moisen luonnevikaisen. Varmaan itsellänkin jonkin sortin tunnevamma tai alkoholi yhdistää.
Mun ex ilmoitti eräs iltapäivä, että se on muuten ero nyt. Paria päivää aikaisemmin oltiin käyty katsomassa omakotitaloa, toinen lapsi oli suunnitteilla jne. Siinä se hämmenteli jauhelihakastiketta ja ilmoitti että lähtee. Lupas kuitenkin selittää asian lapselle, asua meidän kanssa kunnes saan uuden asunnon jne.
Okei. Eihän siinä sitten mitään. Mutta meni viikko ja minä sairastuin influenssaan. Kuumetta oli 40 astetta ja olin ihan vuodepotilaana. Tyttökin oli kipeä, mm. korvatulehdus. Oli pääsiäinen ja kaupat kiinni. Tämä lähti sitten käymään parilla, eikä ikinä tullut takaisin. Olin suurin piirtein kuoleman kielissä sairaan lapsen kanssa jumissa kotona ilman ruokaa. Lapsi kyselee hädissään että missä iskä, miksi iskä on hävinnyt yöllä, miksei iskä tule auttamaan meitä? (Tyttö oli silloin 4-vuotias ja esim. toi mulle Buranaa keittiöstä kun makasin kuumeen kourissa ja hourailin...)
No, siitä selvittiin, mutta ehkä tuonkin tilanteen olisi voinut hieman hienommin hoitaa. Tiesi tasan tarkkaan että oon pirun kipeä, ja siksi aikoi käydä vaan "parilla"..
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 16:46"]
No miten se ero sitten tulisi hoitaa? Jos nainen kysyy, että miksi jätät, niin läväytänkö päin naamaa, että koska olet kaikilla tavoilla kuvottava ihminen, koska sinulla on huono maku sisustuksen, vaatteiden, kirjojen, elokuvien ja ihmisten suhteen, koska olet vitun plösö, koska olet naukuva ripustautuja, tarrautuva ihmissyylä, avuton hönö joka ei saa itse osaa lamppua vaihtaa, koska laitat helvetin paskaa ruokaa ja loukkaannut jos sitä ei syö, koska olet yksi vitun kitisijä?
Vastaukseksi tulee kuitenkin, että eikö voitais vielä yrittää, ratkaista meidän ongelmat. Voihan paska. Siinä suhteessa on tasan ongelma:sinä.
[/quote]
Sanot, että haluat erota ja mielestäsi on yritetty jo ihan tarpeeksi, mutta sinä et enää halua jatkaa suhdetta ja nyt pitää miettiä, miten asiassa edetään konkreettisesti, esimerkiksi myydäänkö asunto, tai kumpi muuttaa pois. Päättäväisesti ja rauhallisesti, ei nälvien ja haukkuen.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 16:46"]
No miten se ero sitten tulisi hoitaa? Jos nainen kysyy, että miksi jätät, niin läväytänkö päin naamaa, että koska olet kaikilla tavoilla kuvottava ihminen, koska sinulla on huono maku sisustuksen, vaatteiden, kirjojen, elokuvien ja ihmisten suhteen, koska olet vitun plösö, koska olet naukuva ripustautuja, tarrautuva ihmissyylä, avuton hönö joka ei saa itse osaa lamppua vaihtaa, koska laitat helvetin paskaa ruokaa ja loukkaannut jos sitä ei syö, koska olet yksi vitun kitisijä?
Vastaukseksi tulee kuitenkin, että eikö voitais vielä yrittää, ratkaista meidän ongelmat. Voihan paska. Siinä suhteessa on tasan ongelma:sinä.
[/quote]
Sanot, että haluat erota ja mielestäsi on yritetty jo ihan tarpeeksi, mutta sinä et enää halua jatkaa suhdetta ja nyt pitää miettiä, miten asiassa edetään konkreettisesti, esimerkiksi myydäänkö asunto, tai kumpi muuttaa pois. Päättäväisesti ja rauhallisesti, ei nälvien ja haukkuen.
[/quote]En ole aikaisempi keskustelija, mutta oon miettinyt samansuuntaisia. Takertuva, huonoitsetuntoinen nainen tulee kuitenkin tivaamaan eron syytä ja mikä hänessä on vikana, korjataan se, hän on valmis kyllä muuttumaan. En halua musertaa toista kertomalla mitä oikeasti ajattelen hänestä, joten joudun esittämään "kylmää" ja olemaan tarinan konna.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 16:46"]
No miten se ero sitten tulisi hoitaa? Jos nainen kysyy, että miksi jätät, niin läväytänkö päin naamaa, että koska olet kaikilla tavoilla kuvottava ihminen, koska sinulla on huono maku sisustuksen, vaatteiden, kirjojen, elokuvien ja ihmisten suhteen, koska olet vitun plösö, koska olet naukuva ripustautuja, tarrautuva ihmissyylä, avuton hönö joka ei saa itse osaa lamppua vaihtaa, koska laitat helvetin paskaa ruokaa ja loukkaannut jos sitä ei syö, koska olet yksi vitun kitisijä?
Vastaukseksi tulee kuitenkin, että eikö voitais vielä yrittää, ratkaista meidän ongelmat. Voihan paska. Siinä suhteessa on tasan ongelma:sinä.
[/quote]
Sanot, että haluat erota ja mielestäsi on yritetty jo ihan tarpeeksi, mutta sinä et enää halua jatkaa suhdetta
[/quote]
Tämä tulee johtamaan ikuiseen "Mut miks" -ralliin.
"Mut sähän olit ihan onnellinen". Teeskelin.
"Mut eihän meillä ollut mitään ongelmia". Tarkoitat, että sinulla ei ollut ja sinähän olet ainoa jolla on jotain väliä?
"Sä et vaan kestä arkea, kyllä se siitä helpottaa kun jaksetaan yrittää". Helpottaa varmasti kunhan tapan itseni.
"Mut miten sä sit haluaisit mun muuttuvan?". En mitenkään. Jätä minut rauhaan.
"Mut mä voin muuttua". Irti saatana!
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 17:22"]
Sanot, että haluat erota ja mielestäsi on yritetty jo ihan tarpeeksi, mutta sinä et enää halua jatkaa suhdetta ja nyt pitää miettiä, miten asiassa edetään konkreettisesti, esimerkiksi myydäänkö asunto, tai kumpi muuttaa pois. Päättäväisesti ja rauhallisesti, ei nälvien ja haukkuen.
[/quote]En ole aikaisempi keskustelija, mutta oon miettinyt samansuuntaisia. Takertuva, huonoitsetuntoinen nainen tulee kuitenkin tivaamaan eron syytä ja mikä hänessä on vikana, korjataan se, hän on valmis kyllä muuttumaan. En halua musertaa toista kertomalla mitä oikeasti ajattelen hänestä, joten joudun esittämään "kylmää" ja olemaan tarinan konna.
[/quote]
Siinä teet karhunpalveluksen. Ole mies, ja kerro mikä mättää. Siitä on apua teille molemmille. Itse saat puhtaan omantunnon ja nainen saa eväitä kasvuunsa. Ja en siis tarkoita, että hyvän syyn ahmia suruunsa vielä lisää.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 12:51"]
Ehkä mies pelasti itsensä, kun ei muuta voinut. Tottakai jätetty itkee marttyyrin kyyneleitä, kunnes EHKÄ joskus ymmärtää myöntää omankin osuutensa tapahtumiin. Minä en hetkeäkään usko että siinäkään liitossa olisi ollut vain yksi hieno ja hyvä, ja yksi kurja ja paha. Tai yleensä ikinä missään liitossa.
[/quote]
On totta, etten tiedä, millaista heidän elämänsä tarkalleen on ollut. Tunnen heidät ja ihan hyvältä ja läheiseltä on suhde vaikuttanut. Huom. vaikuttanut.
Mutta olen kyllä järkyttynyt siitä, että lähdetään näin yhtäkkiä kaikenmaailman lomille uuden naisen kanssa jne. Noin ei kenenkään perheenisän pitäisi toimia, kun ei edes tiedä, selviääkö vaimo shokista, pystyykö edes lasten hoitoon täyspäisesti jne. Sitä kritisoin, en lähtöä sinänsä näin ulkopuolisena.
ap