Elämä takaisin hallintaan koronakriisin jälkeen - vertaistukiketju
Maistuuko viini liian hyvin etätöissä? Onko liikunta unohtunut kokonaan? Katosiko päivärutiini koronan takia pysyvästi? Veikö poikkeustila työt ja työttömyys lamaannuttaa? Paheniko masennus? Jäikö kevään poikkeustilan stressi päälle pysyvästi?
Pura huolesi tänne. Ollaan toistemme tukena ja yritetään yhdessä päästä takaisin normaaliin - tai uuteen normaaliin, sillä pandemiahan jatkuu vielä toistaiseksi määrittelemättömän ajan verran. Jaetaan vinkkejä elämänhallintaan, ajankäyttöön ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Hyvässä hengessä, tottakai.
Kommentit (7)
Minul ei myöskää oikee suju, itelle sattu tähän samaan myös läheisen äkillinen kuolema (ei kuollu koronaan). Yöllä en saa nukuttuu kun hän tulee kaikkii uniin ja päivällä en saa tehtyä mitään mitä ei oo pakko tehä. Ja koska mulla ei oo duunii ja koulut alkaa vasta ens kuussa nii se pakollinen tekeminen on siis oikeesti syöminen ja pukeutuminen.
Lopetettiinko ne etätyöt joka paikassa? Tästä oli juttua silloin kuun vaihteessa, kun etätyösuositus loppui, että ihmiset palaavat toimistoille. Palasivatko? Itse työssä jota ei voi tehdä etänä, niin ei omakohtaista kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt ole "koronan jälkeen"
Ei niin, mutta ei tilanne ole yhtä kriittinen kuin alkuvuodesta pandemian alkaessa eikä ole mitään syytä olla palaamatta normaaliin päivärytmiin (viranomaisohjeita noudattaen, tietenkin).
Netin käyttö riistäytynyt hallinnasta. Myönnän.
Nyt tilanne on paljon kriittisempi kuin keväällä! Korona leviää, ihmisillä on enemmän kontakteja kuin keväällä eli yksi tartunnan saanut altistaa paljon useamman ihmisen, eikä ole mitään rajoituksia voimassa.
Meidän työpaikallamme tämä on onneksi tajuttu ja etätyötä on laajennettu. Ei tarvitse käydä konttrorilla tämän vuoden puolella fyysisesti montaa kertaa, vaan asiat sujuvat internetillä. Laiton myös salijäsenyyden tauolle loppuvupdeksi, keväällä vielä kävin siellä jonkin verran, nyt en enää.
Voisin hypätä mukaan. Rutiinit katosivat etätyöhön siirtyessä keväällä eikä asiaa auttaneet päiväkotilainen ja koululainen kotona. Nyt olen edelleen etätöissä enkä vieläkään osaa tätä hommaa, vaikka lapset ovat taas normaalisti koulussa ja hoidossa. Jotenkin vaikea motivoitua, kun päivistä puuttuu rakenne ja työt pääsivät keväällä pahasti rästiin.
Otan tavoitteeksi päivärytmin ja normaalien rutiinien löytämisen uudelleen.