Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi suomessa ei ole yhtään yliopistoa joka olisi edes 100 parhaan joukossa.
25.08.2020 |
Näkyy olevan Helsingin yliopisto sijalla 106 maailman tilastossa.
Kommentit (20)
Suomessa tehdään hyvin vähän oikeaa tutkimusta. Suomen yliopistomaailmassa ei saa tehdä omia päätelmiä, vaan kaikki pitää aina perustua lähteisiin, eli jonku muun on pitänyt jo keksiä asia ja tehdä siitä julkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen kysymys.
Miten noiden yliopistojen paremmuus määritellään? Ja miten se vaikuttaa opiskelijoiden sijoittumiseen?
Ovatko suomalaiset opiskelijat huonossa asemassa esim. kansainvälisiin tehtäviin hakiessaan?Itselläni on paljon tuttavia, jotka ovat työskennelleet ulkomailla suomalaisella yliopistokoulutuksella, joten en ole tajunnut tuollaista asiaa aiemmin mietiskellä, mutta nyt alkoi kovasti kiinnostamaan.
Kansainvälisissä vertailuissa paremmuus lasketaan enganninkielisten julkaisujen määrän perusteella.
Aika epäreilu tapa niissä maissa, joissa englanti on vieras kieli.
90 luvulla Neuvostoliitosta itsenäistynyt maa jonka väestöstä noin viidennes tarvitsee päivittäisen psyykenlääkityksen.
Maa jossa yli 40 pelkästään sisäsiittoisuusuudesta johtuvaa kehitysvammasairautta, joita ei muualla maailmassa tavata.
Tältä pohjalta 106 sija on hyvä samassa porukassa köyhimpien kehitysmaiden seassa.
Suomessa lahjakkuuksien tunnistaminen on todella surkealla tasolla. Koululaitoksessa jo aloitetaan tasapäistäminen, ei sellaisesta joukosta nouse hirveästi innovaatioita ja maailmaa mullistavaa tutkimusta.
Helsingin yliopisto on listoilla hyvin lähellä sijaa 100 ja Aalto-yliopisto hyvässä nousussa samoille sijoille. Ei huonosti, kärkiyliopistojen (MIT, Stanford, Harvard, Oxford, Cambridge...) rahoitus ja toiminta on ihan eri tasolla. Nobelistit nostaisivat sijaa nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa tutkimusrahat ovat kovin pienet. Siis syynä on pääasiassa raha. Lundin ja Karolinska Institutetin tulokset varmaan perustuvat pitkälti aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin, koska niitä siteerataan jatkuvasti myös uudemmissa tutkimuksissa. Jos tieteellisiä kirjoituksia, tuloksia ja Nobelisteja ei saada, ranking ei voi nousta kovin nopeasti. Lisäksi tietysti kv opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä vaikuttaa, koska rankingin tekijöiden taustat ja mielipiteetkin ratkaisevat. Nobelisteissa on sattuneesta syystä Ruotsi ja Norja aika yliedustettuina. Miksihän? Amerikan koulutusjärjestelmä ei ole edes kummoinen, mutta iso raha tuottaa, kun tutkijoita ostetaan kautta maailman. Mikä lienee aina tutkimusten objektiivisuus ja riippumattomuus maksavista asiakkaista eli talouselämästä.
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Helsingin yliopisto sijalla 104.
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Verrattuna 2019:
Helsingin yliopisto sijalla 96.
Vaihtelee vuosittain... Näihin vaikuttavat myös tulevaisuuden palkkaodotukset (jotka Suomessa heikot), saako henkilökohtaista palautetta, kuinka vaihto-opiskelijat otetaan vastaan jne. Suomessa aika sisäänpäin kääntynyttä porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa lahjakkuuksien tunnistaminen on todella surkealla tasolla. Koululaitoksessa jo aloitetaan tasapäistäminen, ei sellaisesta joukosta nouse hirveästi innovaatioita ja maailmaa mullistavaa tutkimusta.
Tasapäistäminen ei houkuttele ulkomaisia opiskelijoita. Lakimiesliitto julkaisi juuri tutkimuksen, jonka mukaan Helsingin oikeustieteellisessä opiskelijoiden keskiarvo on 3,0. Muualta tulevat "A"-oppilaat eivät halua tulla tänne laskemaan keskiarvoaan.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on säännöllisesti musiikkikorkeakoulujen top kympissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa on tuhansia yliopistoja, joten sadan parhaan joukkoon pääseminen ei ole huonosti. Olihan Helsinki muutama vuosi sitten paremminkin sijoittunut. Tosin ranking-järjestelmiäkin on useita ja tieteenalakohtaisten ranking-tulosten mukaan jokin yliopisto voi olla huippu, vaikka kokonaisarvosana ei nousekaan huippuja vastaaviksi.
Suomessa ei ole huippulahjakkaita tutkijoita aikä huippututkimusta. Suomessa yliopistoilla ei ole varaa maksaa oikeille huoippututkijoille. Suomalaiset tutkijat ovat keskivertoja finninaamaisia tohtorintittelillä houkuteltuja nörttejä joilla teetetään perustutkimusta. Paras kerma hakeutuu yliopiston penkiltä liike-elämän ja teollisuuden palvelukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa yliopistot tekevät huipputulosta verrattuna siihen, kuinka vähän ne saavat rahoitusta. Ihme, että osa edes pääsee ranking-listoille.
Mun kaverin yliopisto on muistaakseni listalla alle 80.
Pitkäaikaistyötön. Näin meillä Suomessa arvostetaan koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panostama naistutkimukseen, iFem, hum, uskontotieteisiin, ja muuhun vasemmistohömppään. Ei tehdä Stem- tutkimusta, vaan puetaan "oikeita" mielipiteitä viittausten taakse. Yritä voittaa Nobel kierrättämällä herra Marxin teesejä... 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen kysymys.
Miten noiden yliopistojen paremmuus määritellään? Ja miten se vaikuttaa opiskelijoiden sijoittumiseen?
Ovatko suomalaiset opiskelijat huonossa asemassa esim. kansainvälisiin tehtäviin hakiessaan?Itselläni on paljon tuttavia, jotka ovat työskennelleet ulkomailla suomalaisella yliopistokoulutuksella, joten en ole tajunnut tuollaista asiaa aiemmin mietiskellä, mutta nyt alkoi kovasti kiinnostamaan.
Kansainvälisissä vertailuissa paremmuus lasketaan enganninkielisten julkaisujen määrän perusteella.
Aika epäreilu tapa niissä maissa, joissa englanti on vieras kieli.
No ei oikeastaan, lähes kaikki tieteellinen julkaiseminen tapahtuu englanniksi joka tapauksessa.
Suomen yliopistot ovat sijoittuneet mielestäni näissä rankingeissa oikein hyvin.
Kannattaa muistaa että maailmassa on paljon yliopistoja, ja top 500 joukossa oleminen on jo ihan kelpo saavutus.
Jo yksin Jenkkilässä on yli 3.200 yliopistoa, Intiassa noin 4.350, Kiinassa 2.600, Indonesiassa 2.300 jne.
Kaikkiaan yliopistoja ja niihin rinnastettavia akatemioita tms. lienee yli 25.000.
Suomen yliopistoista rankingissa seuraavasti:
Helsinki - 104.
Aalto - 127.
Turku - 287.
Jyväskylä - 333.
Oulu - 408.
Itä-Suomi - 499.
Jos laskette, että top 500 rankingiin (tähän asti kaikki saavat tarkan sijaluvun) pääsee yliopistoista vain parhaat 2%, voitte todeta, että olette valmistuneet huippuyliopistosta.
Times Higher Education Impact Rankingissa Aalto oli sijalla 47. Helsinki sijalla 80. Lappeenranta-Lahti ja Turku sijoilla 101-200. Itä-Suomi ja Oulu sijoilla 201-300.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole huippulahjakkaita tutkijoita aikä huippututkimusta. Suomessa yliopistoilla ei ole varaa maksaa oikeille huoippututkijoille. Suomalaiset tutkijat ovat keskivertoja finninaamaisia tohtorintittelillä houkuteltuja nörttejä joilla teetetään perustutkimusta. Paras kerma hakeutuu yliopiston penkiltä liike-elämän ja teollisuuden palvelukseen.
Ai senkö takia lähes kaikki Suomen bisnekset ja teollisuus on myyty ulkomaille? Missään ei ole niin naiiveja ja helposti vedätettäviä "liikemiehiä" kuin Suomessa. Varsinaista hapankermaa.
Ihan oikeastiko te hömelöt uskotte näitä "parhaat yliopistot"-höpinöitä?
Alue: Aihe vapaa
Mielenkiintoinen kysymys.
Miten noiden yliopistojen paremmuus määritellään? Ja miten se vaikuttaa opiskelijoiden sijoittumiseen?
Ovatko suomalaiset opiskelijat huonossa asemassa esim. kansainvälisiin tehtäviin hakiessaan?
Itselläni on paljon tuttavia, jotka ovat työskennelleet ulkomailla suomalaisella yliopistokoulutuksella, joten en ole tajunnut tuollaista asiaa aiemmin mietiskellä, mutta nyt alkoi kovasti kiinnostamaan.