Minkälaisen haloon tekisit koulun toimista?
Lyhyesti: lapsemme käy ekaa luokkaa. Kyseinen luokka on jaettu kahteen ryhmään a- ja b-ryhmään. Välillä on yhteistunteja, välillä pienryhmätunteja. Lapset ovat iltapäiväkerhossa läheisessä seurakunnan järjestemässä iltapäiväkerhossa, jonne he kävelevät 300 metrin matkan yksin.
Jokin aika sitten erään oppitunnin päätteeksi luokka jaettiin pienryhmiin, joista toinen ryhmä pääsi kotiin ja toisella koulu jatkui yhden tunnin verran (lapsemme ryhmä). Lapsemme sekaantui ryhmistä kaverinsa kanssa ja päätyi menemään iltapäiväkerhoon.
Kuulin asiasta toisen vanhemman kautta. Kysyin opettajalta asiasta, joka kertoi ja korosti lasten olleen koko ajan turvassa. Tosiassa, kahden lapsen "katoamista" ei olisi havaittu ellei koulun henkilökuntaan kuulunut toinen osapuoli olisi löytänyt lapsemme kaveria yksin koulun pihalta itkemästä. Lapsemme kaveri oli siis huomannut sekaantumisen ryhmissä ja palannut takaisin koululle. Meidän lapsi oli jäänyt tyytyväisenä iltapäiväkerhoon täysin tietämättä siitä, että oli mennyt sinne liian aikaisin.
Näillä tiedoilla asia oli käsitelty ja tarkkaavaisuuteen kehotettu kaikkia osapuolia. Kaikki sanoivat skarppaavansa. Nyt kuitenkin paljastui, että koulu/opettaja ei missään vaiheessa tarkistanut oliko lapsemme oikeasti mennyt ja saapunut iltapäiväkerhoon eli he olettivat lapsemme olevan siellä. Tämä olettamus suututtaa! Entäs jos tajuttuaan virheensä lapsi olisi saattanut yksinkertaisesti pelästyä eikä olisi uskaltanut mennä kouluun (opettajan suuttumisen pelossa?) tai iltapäiväkerhoon (sinne ei vielä olisi "saanut" mennä) ja tehdä jotain tyhmää kuten lähteä kävelemään kotiin (hänellä ei ole kotiavaimia eikä ketään olisi kotona ennen klo 16).
Otanko asian uudestaan esille? Jos/kun otan asian esille, esitänkö asian myös rehtorille? Annanko asian olla? Tässä kuitenkin on tapahtunut selkeä laiminlyönti. Vaiko tikulla silmään joka vanhoja käsiteltyjä asioita muistelee?
Kommentit (31)
Älä nyt tee itseäsi naurettavaksi, anna asian olla jos sitä kerran on jo käsitelty. Olisiko luokkaan palannut tyttö kertonut, että sinun lapsesi jäi iltapäiväkerhoon ja opettaja antanut asian siksi olla?
Asia on kuitenkin niin, että kyllä koululaisen itse pitää tietää, milloin koulupäivä päättyy. Jos tämä on lapsellesi vielä vaikeaa, kertaatte päivän ohjelman joka aamu. Kannattaa myös jatkoa ajatellen lapsen kanssa käydä etukäteen eri tilanteita läpi, "miten toimin jos..".
Lue normaalisti. Mun vaikea uskoa,että "hänestä" olisi harmia. Ei ei. Mutta ongelmien välttämiseksi ok. Näen ihmisessä vain hyvä,autakee joku.En lue enää;)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 11:39"]
Lue normaalisti. Mun vaikea uskoa,että "hänestä" olisi harmia. Ei ei. Mutta ongelmien välttämiseksi ok. Näen ihmisessä vain hyvä,autakee joku.En lue enää;)
[/quote]
Siis täh?
Ap, lapsesi on nyt koululainen. Opeta hänelle miten pitää toimia, jos joku asia meneen pieleen koulun loppumisessa. Ei opettajat tarkista minne lapset menevät koulusta. Se on perheen vastuuseen kuuluva asia. Jos lapsi ei ilmesty oikeaan aikaan iltapäiväkerhoon, pitää kerhon ohjaajan soittaa vanhemmille. Opettaja on vastuussa oppilaistaan koulupäivän ajan.
Suhtaudut ap koululaiseesi kuten alle kouluikäiseen. Jo eskarikin osaisi toimia tuollaisessa tilanteessa. Lapsi ei mene rikki siitä, jos hän itkee hetken koulun pihalla. Se on tilanne, joka selvitetään jälkikäteen ja neuvotaan lasta toimimaan oikein seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa.
Ei koulun ulkopuolella ole lauma hyeenoja odottamassa, että hyökkää lapsen kimppuun heti, kun valvovan aikuisen silmä välttää. Kannattaa luoda lapselle tunne, että ulkona liikkuminen lähiseuduilla on turvallista. Neuvo lastasi vaaran paikoista ja opeta liikkumaan itsenäisesti. Näin lapsesi on parhaassa turvassa. Lisäksi tietysti kotiavain ja kännykkä auttavat asiaa.
Tulla on joukko alle kouluikäisiä lapsia pitkin kylää keskenään kaikki illat ja sitten yhden kerran koulussa kontrolli pettää niin pitäisi kauhea haloo nostaa. Kai olet tämän jo jakanut facebookissa ja soittanut iltapäivälehtiin.
Asia on käsitelty, joten ei enää kannata asiasta mitään motkottaa.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 10:32"]
Omasta näkökulmastani koko aloitus vaikuttaa hieman hassulta, kun muistelen omaa lapsuuttani 90-luvulla: ei kännykkää, ip-kerhon sijaan leikkipuistoon sai mennä, mutta kukaan ei sitä valvonut ja kotiin oli oma avain. En muista koskaan joutuneeni pulaan itsenäisesti toimittuani enkä muista sisaruksienikaan olleen vaarassa missään vaiheessa. Kotoa tai kaverilta soitin pikaisen kuittauspuhelun äidille töihin. Äiti luotti ja se tuntui hyvältä.
[/quote]
80-luvulla koulut käyneen silmissä tuo ap:n aloitus tosiaan tuntuu hassulta. Koulusta mentiin avaimet kaulassa kotiin ja vanhemmat tulivat kotiin, kun työpäivä oli päättynyt. Siihen asti syötiin välipala, tehtiin läksyt ja ulkoiltiin kavereiden kanssa. Kotona oli puhelin, josta voi soittaa tarvittaessa äidille töihin. Muutoin luotettiin, että kaikki menee hyvin: kaverit auttaa, naapurit auttaa jne, jos on joku ongelma. Näin meistä 70-luvulla syntyneistä tuli itsenäisiä ja pärjääviä aikuisia.
Mitä ihmettä? Vanhemmat toimittavat IP-kerhoon tiedot, jos lukujärjestys muuttuu. Vanhemmat myös ohjeistavat lasta, mihin mennään ja milloin. Ei koulu ole päivähoitoa. Itse pyysin IP-kerhoa soittamaan jos lasta ei näy koska hänellä oli vakavahko perussairaus pienempänä. Ja jos olisi käynyt niin että mukula ei olisi mennyt IP-kerhoon oikeaan aikaan, olisin lähtenyt töistä etsimään häntä.
Ikävää, jos lapsella on pelkoja opettajaa kohtaan, eikä uskalla mennä takaisin jos huomaa olevansa väärässä paikassa. Siihen pitäisi puuttua, koska lapsella pitäisi olla turvallinen olo koulussa, sekä sinun lapsellasi että hänen kaverillaan.
Kouluikäisten ei voi olettaa olevan samalla tavalla jatkuvan silmälläpidon alaisena kuin päiväkodissa, mutta ei se olisi opettajalta suurta vaivaa vaatinut soittaa ip-kerhoon ja varmistaa että luokasta puuttuvat oppilaat ovat siellä.
Opeta lastasi miten toimii vastaavassa tilanteessa. On muuten paljon lapsia jotka menevät koulusta suoraan kotiin jo ekaluokalla.
Kannattaa opettaa lapsille kännykän käyttö ja myös vastata siihen puhelimeen jos lapsi soittaa koulupäivän aikana.
Lapsi on jo koululainen. Vaikka mun lapsen koululla toimii iltapäiväkerho, niin sinne meneon valvonta ei kuulu opettajille,
Eihän opettajat valvo minne lapsi menee koulusta.
Oikestiko open pitää valvoa, menikö lapsi ip-kerhoon? Missä näin on? Meillä koulu päättyy ja opettajan velvollisuus seurata lasten tekemisiä päättyy samantien, ip kerhoon hän ei lapsia saata.
Koulu ei (kai?) vastaa matkoista ip-kerhoon. Opettajan olisi kuitenkin pitänyt huomata kahden oppilaan puuttuvan tunnilta! Jos ovat luvanneet skarpata, niin antaisin asian olla.
Ekaluokkalaisissa on niin suuria eroja. Meilän eppuluokkalainen polkee pyörällä koulumatkat (4 km yhteen suuntaan), koska mitään kuljetuksia ei saatu eikä joukkoliikennettä ole. Puhelin on mukana ja laittaa sen päälle kun lähtee koululta.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 10:07"]
Mitä ihmettä? Vanhemmat toimittavat IP-kerhoon tiedot, jos lukujärjestys muuttuu. Vanhemmat myös ohjeistavat lasta, mihin mennään ja milloin. Ei koulu ole päivähoitoa. Itse pyysin IP-kerhoa soittamaan jos lasta ei näy koska hänellä oli vakavahko perussairaus pienempänä. Ja jos olisi käynyt niin että mukula ei olisi mennyt IP-kerhoon oikeaan aikaan, olisin lähtenyt töistä etsimään häntä.
[/quote]
Viestin pointti meni ohitse?? Jos lapsi ei olisi mennyt IP-kerhoon, olisi ip-kerho alkanut soittamaan lapsen perään. Pointti ei ollut se, että lapsi puuttui sieltä vaan se, että koulu oletti (ei varmasti tiennyt) lapsen olevan siellä missä piti. Lukujärjestys ei muuttunut vaan kaksi oppilasta sekaantui ryhmistään. Opettaja ei huomannut asiaa (kaksi puuttuvaa lasta) ennen kuin koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö toi toisen puuttuvan takaisin luokaan.
Ekaluokkalainen ei tarvitse puhelinta koulussa. Jos hän tulisi koulusta suoraan kotiin ja olisi yksin kotona, silloin hänellä olisi puhelin mukana myös koulussa. Eikä tätä ongelmaa myöskään olisi ollut.
Jos lapsi olisi halunnut lähteä omille teilleen, niin lapsella olisi ollut hyvät 3 tuntia aikaa ennen kuin kukaan häntä olisi kaivannut, koska koulu oletti hänen olevan ip-kerhossa kuten myös minä. Jos hän menisi koulupäivän jälkeen suoraan kotiin, soittaisin tietysti ja varmistaisin, että hän on sinne varmasti päässyt.
ap
Mulle on tapahtunut tuo, tai siis vastaava. Eka luokkalaiselle, joka oli siis 6v koulun alkaessa. tyttö.
Opettaja oli vaan sanonut hei hei, vaikka toisen olisi pitänyt vielä jäädä kouluun. Siis ope oli käskenyt periaatteessa lähteä kotiin kun oli muistanut väärin ryhmän.
tyttö oli jäänyt pihaan ihmettelemään ja lopulta joku oli ohjannut takaisin luokkaan.
Ope pyysi anteeksi virhettä, en nostanut mitään haloota.
Ja siis mun lapsi ei tehnyt virhettä, tiesi mihin ryhmään kuului, mutta uskoi aikuista ja ihmetteli vaan, mutta ei saanut suutaan auki.
Jos joku miettii miksi, niin lapselle kaikki olivat vieraita, ei tuntenut ketään kaveria. (olimme muuttaneet). 6v loppuvuonna syntynht
Ei koulu vastaa kouluikäisten menemisistä. Poistumisesta kouluaikana pitää toki ilmoittaa vanhemmille välittömästi. Siitä asiasta voisit sanoa opettajalle kohtalaisen vahvasti.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 10:15"]
Oikestiko open pitää valvoa, menikö lapsi ip-kerhoon? Missä näin on? Meillä koulu päättyy ja opettajan velvollisuus seurata lasten tekemisiä päättyy samantien, ip kerhoon hän ei lapsia saata.
[/quote]
Sen verran valvoo, että oikeat lapset menevät oikeaan paikkaan. Ei valvo matkaa kirjaimellisesti, mutta opettaja katsoo että oikeat lapset ovat koulussa ja oikeat lähtee ip-kerhoon. Nyt kaksi lasta oli teillä tietämättömillä eikä opettaja huomannut luokasta puuttuvia lapsia.
ap
Koulussa ei enää siirtymiset tapahdu käsi käteen periaatteella. Jos lapsi on terve, eikä vaadi erikoishuomiota antaisin olla. Koulu on oppimista itsenäisyyteen ja aikuisuuteen. Nyt sait elävää oppimateriaalia, jonka pohjalta osaat opastaa lastasi toimimaan vastaisuuden varalle ettei sormi mene heti suuhun, jos aikuinen ei ole ohjaamassa ja säätelemässä.