Jaaha, taas jää vanhempainilta leikkien takia väliin.
Odotin vanhempainiltaa, koska lapsi vaihtanut koulua ja uusi opettaja. Nyt sitten tuli ilmoitus illasta ja siinä ilmoitettiin, että tutustutaan toisiimme leikkien avulla. Mä olen sosiaalisesti taitamaton pöljä, joka kammoaa tuollaisia tilanteita yli kaiken. En todellakaan lähde nolaamaan lastani punastelemalla, änkyttämällä ja unohtamalla oman nimeni, puhumattakaan siitä migreenistä mikä iskee tuollaisten tilaisuuksien jälkeen.
Harmittaa todella paljon, kun vanhempainilloista tulee tuollaisia tapahtumia enkä mä pysty menemään niihin.
Kommentit (74)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 12:56"]
Apua :) Älkää missään nimessä tutusko keneenkään! Mielestäni on hienoa, että vanheimpain illoissa koitetaan tutustuttaa vanhempia toisiinsa! Yleensä niistä koulukavereista tulee myös arkikavereita. Eikö ole helpompaa pitää yhteyttä muihin vanhempiin,kun on edes kerran kuullut tämän nimen vanhempain illassa? Vai saako teidän lapset jo 7vuotiaina vaan mennä ja tulla toisten luokse kylään ilmän että sovitte vanhempien kanssa siitä?
[/quote]
Jep samaa mieltä. Meidän esikoisen vanhempainillassa ei ollut edes esittelyä, että kuka on kenenkin vanhempi. Ei myöskään yhteystietolistaa kerätty. Ja tulos on se, että edelleen tiedän vain muutaman oppilaan sukunimen, mutta lapsi jo vähitellen alkaa muistamaan. Vanhemmista ei ole tietoa, en tiedä kuka asuu lähellä ja kuka kaukana.
Ei sillä, että tarvitsisi tietää, lapsella on kavereita oman luokan ja koulun ulkopuolelta. Mutta väkisin tulee mieleen, että yhtään tuon paremmin ei varmaan ole koulussa oppilaillekaan tehty ryhmäytymistä. Ja siitä on sellainen arka tyyppi, kuten meidän lapsi, saanut kärsiä.
Olen yrittänyt lasta auttaa ja mennyt vanhempien juttusille, jos olen heitä nähnyt. Mutta luokalle on kai sattunut harvinaisen nuivia vanhempia, kun tervehdykseenkin vastaus on vain ynähdys. Siksi olisi tärkeää, että opettajakin vähän yrittäisi ryhmäyttää.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 12:56"]
Apua :) Älkää missään nimessä tutusko keneenkään! Mielestäni on hienoa, että vanheimpain illoissa koitetaan tutustuttaa vanhempia toisiinsa! Yleensä niistä koulukavereista tulee myös arkikavereita. Eikö ole helpompaa pitää yhteyttä muihin vanhempiin,kun on edes kerran kuullut tämän nimen vanhempain illassa? Vai saako teidän lapset jo 7vuotiaina vaan mennä ja tulla toisten luokse kylään ilmän että sovitte vanhempien kanssa siitä?
[/quote]
Olet varmaan entinen virikelapsi, kuka ei osaa itse tehdä mitään. Sinä tarvitset häihin ohjattuja leikkejä ja vanhempainiltoihin ohjattuja leikkejä, että tutustut toisiin ihmisiin.
Me muut osaamme kyllä tutustua ihan ilman leikkejä, koska olemme omatoimisia ja oppineet itse aktivoimaan itsemme.
Ensinnäkin: lapseni käy koulua en minä, hänellä on hänen koulukaverinsa, ei minulla.
Toiseksi: Lapsen kavereiden vanhempiin tutustuu ihan siinä sivussa, siihen ei tarvita leikkejä vanhempainilloissa
3: Minä päätän kyllä ihan itse, keneen haluan tutustua ja keneen en.
4. Minun aikani on rajallinen, en tuhlaa arvokasta elämääni aikaa vieviin leikkeihin kun sen asiapuolen voi hoitaa ihan vaikka puolessa tunnissa.
5. Minusta on typerää edes alkaa perustelemaan asiaa, miksi aikuinen ihminen pitää typeränä tutustumiseleikkejä, mutta nyt näemmä tein niin, sekin on ajan haaskaamista.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 12:04"]
Perhevalmennus, jonka vanhanaikaisesti kuvittelin olevan sama kuin synnytysvalmennus (eli se, mitä mentiin miehen kanssa hakemaan) olikin sitä, että valittiin itseämme pariskuntana esittävä kuva ja sitten kerrottiin kaikille siitä kuvasta ja meistä tietysti... sitten miehet ja naiset jaettiin eri ryhmiin, miehet omaan huoneeseen ja naiset omaan. Sitten puhuttiin tunteista. Tai siis ohjaaja puhui, ja se yksi Martan näköinen nainen joka oli koko ajan äänessä. Me muut olimme vaivaantuneina hiljaa.
Valokuvauskurssi opistolla: noustaan jokainen vuoron perään seisomaan, kerrotaan ketä ollaan ja mitä osataan, millä kameralla kuvataan, mitä odotetaan tältä kurssilta ja mitä tykätään kuvata.
Päiväkodin vanhempain illassa ei sentään tarvinnut leikkiä, mutta en edes ala kertoa työpaikan tyky-päivistä.
[/quote]
Ääk, aivan sama kokemus perhevalmennuksesta! Hetken mietin ihan tosissani että kiipeän ulos ikkunasta ja säntään pakoon!! Ja myös AMK:n eka viikko niin kuin joku jo kirjoittikin. Silloin minä sentään sanoin ohjelman nähtyäni että mulla on perheellisenä tärkeämpääkin tekemistä, nähdään sitten kun oikea opetus alkaa.
Justiinsa joo. Meillä tänään vanhempainilta; saas nähä mitä edessä:)
No hyi hemmetti, jäisin pois minäkin. Olen ihan aina vihannut tuollaista teennäistä paskaa.
Vai tutustua lasten kavereiden vanhempiin. Moni ei kuulkaas anna edes tutustua ja toisiin tutustuu sen lasten kaveruuden myötä. Se että kuuntelee turhaa pälinää penkillä istuen ei tee teistä hyviä vanhempia. Se tekee teistä hyvän vanhemman että huolehditte kokonaisvaltaisesti lapsenne koulunkäynnistä.
Mitäh? Oikeastiko ilmoitettiin etukäteen, että siellä on tutustumisleikkejä? En mäkään olisi mennyt.
Ne on noloja kaikille. En voi ymmärtää, miksi aikuiset ihmiset suostuvat sellaisiin.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 09:31"]
Odotin vanhempainiltaa, koska lapsi vaihtanut koulua ja uusi opettaja. Nyt sitten tuli ilmoitus illasta ja siinä ilmoitettiin, että tutustutaan toisiimme leikkien avulla. Mä olen sosiaalisesti taitamaton pöljä, joka kammoaa tuollaisia tilanteita yli kaiken. En todellakaan lähde nolaamaan lastani punastelemalla, änkyttämällä ja unohtamalla oman nimeni, puhumattakaan siitä migreenistä mikä iskee tuollaisten tilaisuuksien jälkeen.
Harmittaa todella paljon, kun vanhempainilloista tulee tuollaisia tapahtumia enkä mä pysty menemään niihin.
[/quote]
hui, en mäkään tollasiin vanhempainiltoihin lähtisi.
Soita opettajalle, selitä tilanne ja kysy moneltako leikit on leikitty ja voit saapua paikalle kuulemaan asiaosuuden.
Mäkin vihaan yhteisiä tutustumisia ja ryhmätöitä vanhempainillassa. Mehän mennään sinne lasten takia, ei siksi että leikitään yhdessä!!
Kenelle on oikeasti jotain hyötyä siitä, että ventovieraiden kanssa pakolla puuhataan jotain väkinäistä. Ei varmasti ainakaan niille lapsille.
Ilmoitettiin onneksi! Tunnen itseni suurimmaksi epäonnistujaksi, kun en pysty tuollaisiin tapahtumiin menemään, mutta "kiva" kuulla, etten ole ainoa, joka kammoaa tuollaisia.
Ap
Joo, sama juttu, aina pitää ämpätä siihen mukaan jotain yhteisiä pelijuttuja ja muuta sontaa, miksei voi MIKSEI se vanhempainilta voi olla VAIN vanhempainilta??
Kuulostaa kammottavalta. Itse kävin eilen vanhempainillassa, eikä sekään mieltäylentävä kokemus ollut. Pojan luokassa on jonkin verran ongelmia, joita sitten käytiin läpi koko vanhempainilta. Ja viiden minuutin välein opettaja totesi: "Tosin eihän nämä juuri teidän lapsianne koske, koska paikalla olevien lapsilla ei ole juurikaan ongelmia." Eli siellä olivat paikalla ne, joita suurin osa asioista ei koskenut. Ne, joiden olisi pitänyt olla paikalla, olivat kotona. Mahtavaa hommaa.
Mä tykkään noista tutustumisleikeistä! Aloitin syksyn alussa aikuisopiskelun opintolinjalla, jossa minun lisäkseni on 14 muuta 30-50-vuotiasta lähinnä naista. Oli tosi kiva leikkiä kokonainen viikko erilaisia tutustumisleikkejä, tehdä seikkailumatka oppilaitoksen tiloihin aarrekartan avulla ja askarrella hienoja nimilappuja.
Parasta oli se, kun lapset juoksivat itku kurkussa päiväkodin pihalla vastaan, kun äiti tulee iltaviideltä hakemaan pitkän hoitopäivän jälkeen kotiin. Se vain oli niin hieno tunne, kun on saanut laittaa lapset yhdeksäksi tunniksi hoitoon, että itse pääsee leikkimään sokkoa ja taputusleikkiä ja opettelemaan hauskojen arvuutusleikkien avulla toisten nimiä.
Jos työuria halutaan pidentää ja opiskeluaikoja lyhentää, keksin aika nopeasti keinon, jolla saisi opintoja lyhennettyä viikon.
Tuohan on ihan naurettavaa, siis tuo aikuisten leikittäminen. Itse sinällään pystyisin sellaisiin muuten osallistumaan, mutta, hei c'mon, ihan totta nyt aikuiset???
Menemme usein miehen kanssa molemmat vanh.iltoihin, koska meitä a. kiinnostaa lapsemme koulunkäynti, b. lapsemme myös haluaa meidän osallistuvan koulun tilaisuuksiin.
Vanhemmat ovat kiireisiä ja monilla lapsia on useampia, joten iltoja ei huvita käyttää leikkimiseen muiden aikuisten kanssa.
Mikäli opettaja on yhtään järkevä aikuinen, niin asiat tiivistetään koulu-uutisiin ja unohdetaan muut aikaavievät hömpötykset.
Huvittaa pelkkä ajatuskin, että kiiruhdamme töistä ja kokouksista lapsen koululle, öö leikkimään??
Ei mullekaan aikuisille järjestetyt lastenleikit ole mitään lempparia. Mutta hei, kasvakaa aikuisiksi ja löysätkää pipoa. Opettajalla on selvästi oikea halu pyrkiä nostattamaan ryhmähenkeä myös vanhempien kautta. Opettaja on ammatiltaan lasten kanssa työskentelevä. Sille on luontaista järkätä tuollaisia lapsijuttuja. Antakaa sille armoa.
Mun kokemus vanhempainilloista on se, että vanhemmat tulee sinne kuin pakotettuna. Kukaan ei sano mitään, mitään keskustelua ei synny, kenelläkään ei ole mitään kysyttävää. Ihan yhtä kaameita nekin vanhempainillat on. Mulla on vaikka kuinka kysymyksiä, mutta kun kukaan muu ei tunnu olevan kiinnostunut yhtään mistään, niin en mä kehtaa koko ajan yksin olla äänessä. Puolet kysyttävistä asioista jää sitten kysymättä. Joten voisitteko hyvät vanhemmat käsitellä nuo omituiset ahdistuksenne, jotta pystytte osallistumaan lapsen kannalta tärkeisiin juttuihin.
Ap:n lapsen opettaja tuskin toivoo, että yksikään vanhempi jää tulematta leikkien takia. Siksi ap ilman muuta laitat opettajalle viestiä, että menet lukkoon leikkitilanteissa, etkä siksi pysty osallistumaan. Varmasti opettaja siinä tapauksessa miettii tarkkaan uudelleen, että voisiko suunnitelmia muuttaa. Ja hän saattaa vastata sulle jopa, että kyse ei ole oikeastaan mistään leikistä, vaan vain siitä, että jokainen kertoo kuka on ja kenen vanhempi on. Äläkä nyt sitten sano, ettet pysty sitäkään muille kertomaan.
Sitä paitsi punastumisen voi peittää hyvällä meikillä. Osta peittävää meikkivoidetta, niin sun ei enää tarvi käyttää punastumista tekosyynä vanhempainilloista poisjäämiseen.
Mulla on vastaavia tilanteita varten onneksi varasuunnitelma. Kun saavun vanhempainiltaan kerron jo heti kättelyssä sille opettajalle, että mä päivystän, jos tulee puhelu mun on pakko lähteä. Jos jotain lapsellista ja nöyryyttävää on tekeillä, soitan toisella puhelimella hälytyskännykkään ja poistun liukkaasti paikalta. Näin on käynyt kaksi kertaa kuuden vuoden aikana.
Tutustumis ja ryhmäytmis leikit on parhaita! Ihme kuiviksia olette!
Näitä leikkejä järjestävät ekstrovertit toisill ekstroverteille. Kuitenkin puolet ihmisistä on introverttejä. Olen itse opettaja, ja minun vanhempainilloissani asioita ei tehdä kuplivimman heittäytyjän ehdoilla.