Minkä ikäiselle lapselle olette hankkineet pankkikortin?
Lapsen isä haluaa, että hankimme 9-vuotiaalle tytölle pankkikortin. Tyttö ei ole ostellut vielä paljon muutenkaan edes rahalla mitään kaupoista, koska kulkee pääsääntöisesti vanhemman mukana siellä. Nyt pitäisi kiireesti hankkia kortti. Toisaalta onhan se kätevä maksuväline eikä tarvi käsitellä likaisia rahoja.
Mutta onko 9-vuotias liian nuori kortin haltijaksi, kun ”ostokokemusta” on muutenkin vähän?
Kommentit (26)
En ite hankkis noin nuorelle. Eka opettelee käteisen käyttöä (vaikka korona-aikana vähän kyseenalaista tietty) niin oppii eka hahmottamaan rahan määrän ja arvon, ja mitä sillä saa. Sitten voi opetella kortin käyttöä. Itse sain vasta 18-vuotiaana ekan pankkikortin.
Miksi te opetatte lapsen pelkäämään rahankäyttöä? Meillä pankkikortin sai heti, kun pankki sen antoi eli 7v ikäiselle lapselle.
Hankittiin 10vuotiaalle. OP ei anna aiemmin.
11 - 12-vuotiaana on meidän lapsille hankittu.
Täällä pankkilainen, joka hankki omilleen kun he menivät yläasteelle.
Meilläkin oli koulun aloittanut. Ja hyvin oivalsi sen käytön. Tilille (joka oli mun verkkopankkini alaisuudessa), laitoin muutaman euron. Yhtälailla lapsi oppii vähentämään kuitin summan tilin saldosta ja selvittää paljonko tilillä on katetta.
Turvallisempaakin muoviraha on. Se on melko tarpeeton satunnaiselle löytäjälle verrattuna siihen jos kadottaa käteistä. Lähimaksuominaisuutta lapsen korttiin ei mielestäni kannata liittää.
Minä sain muistaakseni 7 vuotiaana, olin siitä silloin kovin ylpeä. Ihan normaali rahankäyttäjä minusta tuli. Verkkopankkitunnukset sain 15 vuotiaana kun muutin pois kotoa ja piti itse opetella maksamaan laskuja. En ymmärrä miksi 9 vuotias olisi liian nuori.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te opetatte lapsen pelkäämään rahankäyttöä? Meillä pankkikortin sai heti, kun pankki sen antoi eli 7v ikäiselle lapselle.
Miksi 7-vuotiaalla pitäisi olla pankkikortti? 7-vuotias on lapsi, jonka kuuluisi leikkiä leluilla eikä murehtia raha-asioita tai selailla omalla kännykällä instatiliään. Suomessa tapetaan lasten lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli koulun aloittanut. Ja hyvin oivalsi sen käytön. Tilille (joka oli mun verkkopankkini alaisuudessa), laitoin muutaman euron. Yhtälailla lapsi oppii vähentämään kuitin summan tilin saldosta ja selvittää paljonko tilillä on katetta.
Turvallisempaakin muoviraha on. Se on melko tarpeeton satunnaiselle löytäjälle verrattuna siihen jos kadottaa käteistä. Lähimaksuominaisuutta lapsen korttiin ei mielestäni kannata liittää.
Näin olen myös ajatellut ja että vuorokaudessa käytettävän rahan määrä ei olisi suuri. Eikä lähimaksuominaisuutta.
Visa electron hommattiin kun oli jotain 10. Reissasi ulkomaillakin harrastuksensa vuoksi ilman vanhempia, niin katsottiin kortti paremmaksi kuin käteinen raha
11V. molemmat olleet. Aiemmin ei pankki olis edes antanut. Toinen omaksui asian heti ja toinen tykkäsi käyttää käteistä enemmän kuin korttia noin kolmisen vuotta. Nyt 15- ja 16-vuotiaina saivat verkkopankkitunnukset. Vanhempi on opetellut maksamaan opiskelun aiheuttamia kuluja nettipankin kautta esim. kirjoja tilatessaan. Kumpikin on enemmän säästäväisiä kuin tuhlureita.
Juuri käytiin hankkimassa lapsille pankkikortit. Nuorempi on 13 v ja vanhempi 15 v.
16-v pankkikortti ja 17-v verkkopankkitunnukset. Lähimaksua ei ole, joten ei haittaa jos kortti jää pukuhuoneeseen. Osto- ja nostorajoitukset.
Minkälaisia päivärajoituksia teillä on ollut ostoille?
11 tai 12 oli meidän tyttö kun sai pankkikortin. Senkin lähinnä sen takia, että ei tarvinnut aina muistaa kiertää pankkiautomaatin kautta, jos tyttö oli lähdössä vaikka pelireissuun ja tarvitsi ruokarahaa paluumatkalle.
Lapsi meni ja hommasi kortin itse kun täytti 15. Edelleen hirvittää että osaako käyttää rahaa kun siellä tilillä on kuitenkin viikko-, kuukausi-, joulu- ja synttärirahat usealta vuodelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te opetatte lapsen pelkäämään rahankäyttöä? Meillä pankkikortin sai heti, kun pankki sen antoi eli 7v ikäiselle lapselle.
Miksi 7-vuotiaalla pitäisi olla pankkikortti? 7-vuotias on lapsi, jonka kuuluisi leikkiä leluilla eikä murehtia raha-asioita tai selailla omalla kännykällä instatiliään. Suomessa tapetaan lasten lapsuus.
Juuri tuosta syystä: ei raha-asioita pidä murehtia! Jos opetat lapselle, että rahaan liittyvät asiat ovat pelottavia ja surullisia, niin arvaapa kahdesti, miten innolla hän on ottamassa pikavippejä, koska silloinhan se murhe poistuu! Lapsuus ei katoa sillä, että opetellaan elämistä. Kun 7v iässä oppii, että suomalainen saa taikaseinästä rahaa vain rajallisen määrän ja että kaikkea tilillä olevaa rahaa ei olekaan pakko käyttää samantien, niin ollaan jo aika pitkällä.
12 v.