Miksi toisten pää hajoaa herkemmin kuin toisten?

Kun ei ole aivoja.

AP, Vanhempien ja kasvatuksen syy.

Siksi koska ihmisillä on erilainen geneettinen kokoonpano, erilaiset kokemukset ja erilainen ympäristö. Nämä kaikki vaikuttavat ja samasta perheestäkin tulevilla on aina erilaiset kokemukset keskenään.

Monesti masennus ja muut mt-ongelmat liikkuvat yhdessä luovuuden ja suuren älykkyyden kanssa. Aina näin ei toki ole, mutta erityisesti herkät ja ajattelevat ihmiset tuppaavat masentumaan, kun taas ihminen jolla ei kapasiteetti riitä, porskuttaa eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän ap tarkoittaa "pään flippaamisella ja leviämisellä". Vähän sama kun kysyisi miksi toiset saavat jonkun fyysisen sairauden (oli se sitten flunssa, syöpä tai malaria) ja miksi eivät kasvata sitä puolustukykyään, niin etteivät sairastuisi.

Kiertoilmaisuja sekoamiselle. Lääketieteellisesti se taitaa olla burnout kun on nuppi niin levällään ja sekaisin ettei enää töihin kykene.

Väärin, burnout ei ole diagnoosi jolla töistä pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli perheessä rankka lapsuus väkivaltaisten alkoholistivanhempien alla. Kaikista sisaruksista minä olen ainut jolla ei ole kehittynyt mitään mielenterveysongelmia. Suku ihmettelee että kyllä on vahva psyyke mutta todellisuudessa osasin vain lapsena paeta todellisuutta paljon tehokkaammin, nörtti kuin olin. Ja nykyään samaa eskapismia harrastan vieläkin. Minua siis suojeli elinikäinen intohimo ja harrastus leffoihin, kirjoihin ja videopeleihin, ei niinkään "mielen vahvuus."

Sama! Pikkuveljelle ei käynyt yhtä hyvin, fas-lapsi.. :( Siihen aikaan ei lastensuojelua kiinnostellut, mitä kuuluu, vaikka lapsi itse pyysi apua. 

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska ihmisillä on erilainen geneettinen kokoonpano, erilaiset kokemukset ja erilainen ympäristö. Nämä kaikki vaikuttavat ja samasta perheestäkin tulevilla on aina erilaiset kokemukset keskenään.

Monesti masennus ja muut mt-ongelmat liikkuvat yhdessä luovuuden ja suuren älykkyyden kanssa. Aina näin ei toki ole, mutta erityisesti herkät ja ajattelevat ihmiset tuppaavat masentumaan, kun taas ihminen jolla ei kapasiteetti riitä, porskuttaa eteenpäin.

juuri näin, harmi vaan kun noilla  meriiteillä ei saa "professuurin virkaa".

Vierailija kirjoitti:

Joskus kyllä ihmetyttää, kun jollain ihmisellä on "kaikki hyvin" . On työ, puoliso, hyvissä työpaikoissa olevat lapset, taloudellinen vakaus, kaunis koti, ystäviä. Ja silti pää ei kestä tuota elämää. On ahdistusta ja paha olo milloin mistäkin asiasta.

Sitten on taas he joita elämä kohtelee kaltoin, kerta toisensa jälkeen. Aina he kuitenki nousevat jaloilleen ja puskevat eteenpäin. Elämä on ihmeellistä.

No ihmetyttääkö sinua se jos jollakin on "kaikki hyvin" ja silti se saa syövän?

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, esimerkiksi, on SAIRAUS ihan siinä missä syöpäkin eikä se katso, onko ihmisellä asiat "hyvin" vai "huonosti".

Ja voi myös olla niin, että ihminen on haudannut traumoja sisimpäänsä ja "uskaltaa" antaa niiden tulla tietoisuuteen vasta sitten kun on "kaikki hyvin" eli tuntee olonsa riittävän turvalliseksi ollakseen heikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska ihmisillä on erilainen geneettinen kokoonpano, erilaiset kokemukset ja erilainen ympäristö. Nämä kaikki vaikuttavat ja samasta perheestäkin tulevilla on aina erilaiset kokemukset keskenään.

Monesti masennus ja muut mt-ongelmat liikkuvat yhdessä luovuuden ja suuren älykkyyden kanssa. Aina näin ei toki ole, mutta erityisesti herkät ja ajattelevat ihmiset tuppaavat masentumaan, kun taas ihminen jolla ei kapasiteetti riitä, porskuttaa eteenpäin.

juuri näin, harmi vaan kun noilla  meriiteillä ei saa "professuurin virkaa".

Eikä tarvitsekaan, mutta muistutus vain siitä että ketään ei kannata heti todeta “heikommaksi ainekseksi joka kannattaa poistaa geenipoolista”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän ap tarkoittaa "pään flippaamisella ja leviämisellä". Vähän sama kun kysyisi miksi toiset saavat jonkun fyysisen sairauden (oli se sitten flunssa, syöpä tai malaria) ja miksi eivät kasvata sitä puolustukykyään, niin etteivät sairastuisi.

Kiertoilmaisuja sekoamiselle. Lääketieteellisesti se taitaa olla burnout kun on nuppi niin levällään ja sekaisin ettei enää töihin kykene.

Väärin, burnout ei ole diagnoosi jolla töistä pääsee.

Pahimmassa tapauksessa burnout johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja ne jotka ovat burnoutin jälkeen vajaatyökykyisä pääsevät todella helpolla.

Niin, se onkin mielenkiintoista. Monen mielestä minun pääni on levinnyt vuosia sitten. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, en tapaa ketään. Ja minä kestän tämän koronan, ei mitään outoa tässä.

Mitem voi olla että joitain ahdistaa, kun minulle on normaali etten tapaa ketään vuoteen?

Sitä on vaikea ymmärtää.

Mun pää ei kestä hyvin normielämää, ikävä kyllä. Jostain pitää aina tinkiä, että jaksaa. Nyt olen valinnut töissäkäynnin, syömisen ja nukkumisen, mutta sosiaalista elämää en näiden päälle jaksa.. Ja välillä tulee tosi huonoja jaksoja, pelkotiloja, todellisuuden hämärtymistä, ahdistusta. Näihin on ollut lääkitys jo vuosia ja terapiassa kävin vuosia.

Olen ulospäin ihan toimiva yksilö, mutta voimavarat ei riitä sellaiseen menestyvään ja onnelliseen elämään, jossa olisi kokemuksia, naurua ja ystävyyttä.

Niin miksi? En tiedä, en todella. Uskoisin että aivokemiat ei toimi normaalilla tavalla. Että aivot tuottaa jatkuvaa pelkotilaa, epäilyä, ahdistusta, väsymystä. Olen saanut asiat hoidettua siihen kuntoon että elämä on ihan toimivaa silti, ei tämä ole mitenkään jatkuvaa kärsimystä. Mutta en usko että voin päästä koskaan sellaiseen tilanteeseen että pää ei välillä hajoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän ap tarkoittaa "pään flippaamisella ja leviämisellä". Vähän sama kun kysyisi miksi toiset saavat jonkun fyysisen sairauden (oli se sitten flunssa, syöpä tai malaria) ja miksi eivät kasvata sitä puolustukykyään, niin etteivät sairastuisi.

Kiertoilmaisuja sekoamiselle. Lääketieteellisesti se taitaa olla burnout kun on nuppi niin levällään ja sekaisin ettei enää töihin kykene.

Väärin, burnout ei ole diagnoosi jolla töistä pääsee.

Pahimmassa tapauksessa burnout johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja ne jotka ovat burnoutin jälkeen vajaatyökykyisä pääsevät todella helpolla.

Illan parhaat naurut. Jos burnout on yhtään totta eikä mikään tekosyy laiskotella ja luistaa töistä niin minä olen joulupukki.

Vierailija kirjoitti:

Mun pää ei kestä hyvin normielämää, ikävä kyllä. Jostain pitää aina tinkiä, että jaksaa. Nyt olen valinnut töissäkäynnin, syömisen ja nukkumisen, mutta sosiaalista elämää en näiden päälle jaksa.. Ja välillä tulee tosi huonoja jaksoja, pelkotiloja, todellisuuden hämärtymistä, ahdistusta. Näihin on ollut lääkitys jo vuosia ja terapiassa kävin vuosia.

Olen ulospäin ihan toimiva yksilö, mutta voimavarat ei riitä sellaiseen menestyvään ja onnelliseen elämään, jossa olisi kokemuksia, naurua ja ystävyyttä.

Niin miksi? En tiedä, en todella. Uskoisin että aivokemiat ei toimi normaalilla tavalla. Että aivot tuottaa jatkuvaa pelkotilaa, epäilyä, ahdistusta, väsymystä. Olen saanut asiat hoidettua siihen kuntoon että elämä on ihan toimivaa silti, ei tämä ole mitenkään jatkuvaa kärsimystä. Mutta en usko että voin päästä koskaan sellaiseen tilanteeseen että pää ei välillä hajoa.

Minukla taas tilanne on ollut niin päin että oma työssäjaksaminen alkaa olemaan vaakalaudalla ja mielenterveys järkkyy kun tämän koronatilanteen takia ei sosiaalista elämää ei ole ja koko elämä on rajoittunut pelkästään työn ja kodin ympärillä. On pakko lopettaa kohta työt ja irtisanoutua sillä olen väsynyt enkä enää jaksa. Illat menee itkien ja nauraen kuin Batman leffojen jokeri. Kämppä on räjähtänyt kaatopaikaksi kun ei enää tule siivottua ja unita saan todella huonosti. Toivon että tämä olisi jo nyt ohi etrö voidaan palata takaisin entiseen ennen kuin tarvitsen itse oikeasti sen pehmustetun huoneen ja pakkopaidan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän ap tarkoittaa "pään flippaamisella ja leviämisellä". Vähän sama kun kysyisi miksi toiset saavat jonkun fyysisen sairauden (oli se sitten flunssa, syöpä tai malaria) ja miksi eivät kasvata sitä puolustukykyään, niin etteivät sairastuisi.

Kiertoilmaisuja sekoamiselle. Lääketieteellisesti se taitaa olla burnout kun on nuppi niin levällään ja sekaisin ettei enää töihin kykene.

Väärin, burnout ei ole diagnoosi jolla töistä pääsee.

Pahimmassa tapauksessa burnout johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja ne jotka ovat burnoutin jälkeen vajaatyökykyisä pääsevät todella helpolla.

Kuulostat kateelliselta. Niinhän se on, että monelle kelpaisi kyllä se eläke, mutta ei sen syy.

Et tosiaan tiedä ja ymmärrä, mistå puhut.

Vierailija kirjoitti:

Heikot ne elon tiellä sortuu ja tää on fakta.

Heikot sortuu elontiellä, vahvat sortuu myös ;)

Vierailija kirjoitti:

Mun pää ei kestä hyvin normielämää, ikävä kyllä. Jostain pitää aina tinkiä, että jaksaa. Nyt olen valinnut töissäkäynnin, syömisen ja nukkumisen, mutta sosiaalista elämää en näiden päälle jaksa.. Ja välillä tulee tosi huonoja jaksoja, pelkotiloja, todellisuuden hämärtymistä, ahdistusta. Näihin on ollut lääkitys jo vuosia ja terapiassa kävin vuosia.

Olen ulospäin ihan toimiva yksilö, mutta voimavarat ei riitä sellaiseen menestyvään ja onnelliseen elämään, jossa olisi kokemuksia, naurua ja ystävyyttä.

Niin miksi? En tiedä, en todella. Uskoisin että aivokemiat ei toimi normaalilla tavalla. Että aivot tuottaa jatkuvaa pelkotilaa, epäilyä, ahdistusta, väsymystä. Olen saanut asiat hoidettua siihen kuntoon että elämä on ihan toimivaa silti, ei tämä ole mitenkään jatkuvaa kärsimystä. Mutta en usko että voin päästä koskaan sellaiseen tilanteeseen että pää ei välillä hajoa.

Oliko sulla traumaattinen lapsuus tai esim. koulukiusaustaustaa?

TunnIstan itseni kuvauksestasi. Minä olin kotona ns. näkymätön lapsi mutta ankarasti kuritettu. Rakkaudenkaipuussani rikoin itseni pahasti monta kertaa nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän ap tarkoittaa "pään flippaamisella ja leviämisellä". Vähän sama kun kysyisi miksi toiset saavat jonkun fyysisen sairauden (oli se sitten flunssa, syöpä tai malaria) ja miksi eivät kasvata sitä puolustukykyään, niin etteivät sairastuisi.

Kiertoilmaisuja sekoamiselle. Lääketieteellisesti se taitaa olla burnout kun on nuppi niin levällään ja sekaisin ettei enää töihin kykene.

Väärin, burnout ei ole diagnoosi jolla töistä pääsee.

Pahimmassa tapauksessa burnout johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja ne jotka ovat burnoutin jälkeen vajaatyökykyisä pääsevät todella helpolla.

Kuulostat kateelliselta. Niinhän se on, että monelle kelpaisi kyllä se eläke, mutta ei sen syy.

Et tosiaan tiedä ja ymmärrä, mistå puhut.

Ymmärrätkö että puhut burnoutin läpikäyneelle osatyökykyiselle. Lähellä oli että olisin menettänyt alaraajani. Työpaikalta minut jouduttiin kantaan sairaalaan kun kuukahdin työpisteen äärelle. Se ei ollut mikään kiva prosessi. Kuukausi tipassa kun en pystynyt syömään ja lääkärit huolissaan kun alaraajoissa ei ollut lainkaan tuntoa. Lopulta sitten kolmen vuoden kuntoutusjakso läpi eträ sain pääkoppaa kasaan ja jalat taas toimimaan. Minulle suositeltiin työkyvyttömyyselälettä mutta päätin lopulta itse toisin. Haluan tehdä ennemmin töitä ja ansaita elantoni rehellisesti enkä syömällä muiden pöydästä.

Moi moi.

Kiltti ihminen sai kiltin syövän.

Ajatteleppa ite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän ap tarkoittaa "pään flippaamisella ja leviämisellä". Vähän sama kun kysyisi miksi toiset saavat jonkun fyysisen sairauden (oli se sitten flunssa, syöpä tai malaria) ja miksi eivät kasvata sitä puolustukykyään, niin etteivät sairastuisi.

Kiertoilmaisuja sekoamiselle. Lääketieteellisesti se taitaa olla burnout kun on nuppi niin levällään ja sekaisin ettei enää töihin kykene.

Väärin, burnout ei ole diagnoosi jolla töistä pääsee.

Pahimmassa tapauksessa burnout johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja ne jotka ovat burnoutin jälkeen vajaatyökykyisä pääsevät todella helpolla.

Illan parhaat naurut. Jos burnout on yhtään totta eikä mikään tekosyy laiskotella ja luistaa töistä niin minä olen joulupukki.

Miksihän burnout tulee usein ihmisille jotka ovat olleet äärimmäisen tunnollisia, tehneet ylitöitä ja mukisematta tehneet muidenkin hommat? Ja sitten yhtäkkiä päättävät vain, että rupeavat laiskottelemaan? Ihan tosiko?

Miksi moni kaltaisesi myös ajattelee että työ on ainoastaan pakkopullaa josta halutaan laiskotella? Monella työ on mielenkiintoista, antaa hurjasti sisältöä elämään, ja antaa huomattavasti enemmän kuin pelkkää palkkaa. Siitä huolimatta burnout voi yllättää.