Kuinka moni nainen voisi kuvitella seurustelevansa transmiehen kanssa?
Kysyy kohta vuoden testosteronia saanut transmies. Itse en ole vielä valmis suhteeseen, mutta uskoisin senkin päivän koittavan, kunhan prosessi tässä vielä etenee ja alan näyttämään ikäiseltäni mieheltä (enkä vaan teinipojalta ;D). Vaikka yli 30 vuotisen elämäni aikana olen oppinut elämään itsekseni, niin toki sitä kaipaa rinnalleen ihmisen, jonka kanssa voisi jakaa elämän ilot ja surut.
Tätä miettii varmasti kaikki transsukupuoliset, että kuinka lähestyä toista ihmistä niin, ettei toinen koe tulevansa petetyksi (kertoako heti transtausta, joka mahdollisesti romuttaa koko homman alkuunsa. Vai antaako toiselle mahdollisuuden tutustua kunnolla, jolloin ehkä transtaustalla ei olisi niin suurta merkitystä.). Olisi jotenkin kamalaa, jos tapaisi jonkun ihanan naisen ja hänkin pitäisi minusta, mutta transtaustan kertominen lopettaisi jutun siihen.
Olen miettinyt, että ehkäpä heteroille transmiehille "paras" vaihtoehto olisi bi-nainen, niin sitten ei ehkä puistata se fakta, että transmiehen kroppa on/on ollut ennen hormonihoitoja naisellinen.
Välillä sitä kyllä miettii, että voisihan tää elämä helpompaakin olla, mutta kai mulla sitten olisi jotain muita vaikeuksia. Eiköhän niitä kaikilla ole.
Kommentit (24)
Kyllä se tiukka paikka olisi, mutta jos muuten kolahtaa niin luulen että pystyisin. Ehkä kuulisin mielummin vasta muutaman treffin jälkeen, mutta kuitenkin ennen kuin suhde on käynyt intiimiksi.
Mietin asiaa ja kyllä Se mulle olisi varmaankin ylitsepääsemätön paikka, eli en pystyisi?
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 18:10"]
Persoonastahan se kiinni se seurustelu meillä päälle nelikymppisillä.
[/quote]
Samaa mieltä näin kolmikymppisenäkin :) Haluaisin kuulla siitä että olet korjannut sukupuoltasi heti kun sinusta tuntuisi siltä, että olen tarpeeksi luotettava sen kuulemaan. Eli sitten kun on vähän tutustuttu ja tiedät ensivaikutelman perusteella olenko tyyppiäsi, tuskin ketä tahansa haluat ;) Uskon että löydät ihanan tyttöystävän ja vaikka vaimon, jos sellaista mielit. Enkä ole varmasti ainoa näin ajatteleva (ehkä lähinnä hetero)nainen.
Minä pystyisin epäröimättä. En välitä yhtään siitä onko seurustelukumppanini ollut joskus nainen tai mies. Olen aivan hetero, haluan kumppanikseni miehen, mutta hänen taustansa on mulle samantekevä.
Täällä parikymppinen binainen ja en näe mitään syytä miksen voisi seurustella transmiehen kanssa. Ehkä haluaisin kuulla taustasta ennen sänkyyn päätymistä mutta sitä ennen ihan milloin kumppani itse haluaisi kertoa. Eniten mulle painaa sänkypuuhissa henkilökohtainen kemia, ei se mikä värkki sieltä löytyy tai on joskus löytynyt :).
Itse seurustelen transmiehen kanssa hän u todella nuori joten vaihdos ei ole vielä käynnissä. Rakastan sitä että hän on mies ja välillä nainen. Eli seurustelen samaan aikaan miehu ja naisen kanssa. Hän tuskin koskaan vaihtaa sukupuoltaan tai siihen menee vielä ainakin 10v aikaa...
En ymmärrä mitä tarkoittaa transmies?? Onko hän siis mies ja välillä myös nainen kuten tuossa ylempänä lukee?
Kyllä voisin. Vaikka olen ihan täysin hetero, niin transmieshän kuitenkin ON mies (vaikka kehossa saattaa olla paljonkin "jäänteitä" biologisesta naissukupuolesta). Tiedän erään transmiehen ja tapasin hänet ensimmäistä kertaa ennen koko prosessia ja hänet esiteltiin tuttavani tyttöystävänä, mutta silti hän on vaikuttanut heti ensisilmäyksestä asti mieheltä niin olemukseltaan, käytökseltään kuin kokonaisvaikutelmaltaan.
Voisin kuvitella, jos muut asiat natsaisivat.
Kyllä mä voisin, persoona on tärkeämpi ja seksiä on monenlaista mikä pitää tyytyväisenä. Kertoisin aika alussa kutienkin, kun osalle se on kynnyskysymys. Pääsee sitten kumpikin jatkamaan eteenpäin nopeammin.
Onnea matkaan, toivottavasti löydät kumppanin rinnallesi :)
Voisin mielelläni, jos olisin vapaa. Oleellista olisi, miten avarasti toinen voisi katsoa minua, transihmisillä siihen voisi olla paremmat valmiudet.
Sori, en mitenkään pystyisi. Mutta tämän ketjun perusteella moni muu pystyisi, joten sinulla ei pitäisi olla hätää!
Jos nyt ylipäätään voisin kuvitella seurustelevani, niin miksei sitten transmiehenkin kanssa.
Mä pystyisin, mä rakastun vaan ihmiseen ja persoonaan. Rakkaus ei ole mulle samaa kuin seksi, mä en edes halua seksiä, jos en rakasta toista ihan täydellisesti ja luota häneen. Muuten voin olla ilman seksisuhdetta vaikka 10 vuotta.
Voisin oikein hyvin kuvitella olevani transmiehen kanssa suhteessa, mutta keinosiemennykseen en suostuisi. Korkeintaan adoptioon.
Kyllä mä varmaan voisin (ja olen melko hetero, en ihan sataprosenttisesti kuitenkaan).
Persoonastahan se kiinni se seurustelu meillä päälle nelikymppisillä.