Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni nainen voisi kuvitella seurustelevansa transmiehen kanssa?
10.09.2013 |
Kysyy kohta vuoden testosteronia saanut transmies. Itse en ole vielä valmis suhteeseen, mutta uskoisin senkin päivän koittavan, kunhan prosessi tässä vielä etenee ja alan näyttämään ikäiseltäni mieheltä (enkä vaan teinipojalta ;D). Vaikka yli 30 vuotisen elämäni aikana olen oppinut elämään itsekseni, niin toki sitä kaipaa rinnalleen ihmisen, jonka kanssa voisi jakaa elämän ilot ja surut.
Tätä miettii varmasti kaikki transsukupuoliset, että kuinka lähestyä toista ihmistä niin, ettei toinen koe tulevansa petetyksi (kertoako heti transtausta, joka mahdollisesti romuttaa koko homman alkuunsa. Vai antaako toiselle mahdollisuuden tutustua kunnolla, jolloin ehkä transtaustalla ei olisi niin suurta merkitystä.). Olisi jotenkin kamalaa, jos tapaisi jonkun ihanan naisen ja hänkin pitäisi minusta, mutta transtaustan kertominen lopettaisi jutun siihen.
Olen miettinyt, että ehkäpä heteroille transmiehille "paras" vaihtoehto olisi bi-nainen, niin sitten ei ehkä puistata se fakta, että transmiehen kroppa on/on ollut ennen hormonihoitoja naisellinen.
Välillä sitä kyllä miettii, että voisihan tää elämä helpompaakin olla, mutta kai mulla sitten olisi jotain muita vaikeuksia. Eiköhän niitä kaikilla ole.
Kommentit (24)
Olen aina miettinyt miten trans miehen muna toimii leikkauksen jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä ole tehnyt kyselyä kaikille maailman naisille, joten en osaa määrää sanoa. Kyllä heitä kuitenkin varmasti löytyy.
Ihan mahtavan kannustavia vastauksia, kiitos kaikille tähän mennessä vastanneille. Toivoa siis on. Ajattelinkin, että tässä suhteessa naiset tuppaavat olla ehkä piirun verran avarakatseisempia kuin miehet (transnaisilla tämä taustan kertominen saattaa olla vielä ikävämpi kokemus ja mahdollisesti jopa vaarallinen, jos mies on arvaamaton luonteeltaan.), eikä sillä menneellä ajalla näin ollen ole niin suurta merkitystä.
Ehdottomasti olen kuitenkin sitä mieltä, että transtausta tulisi jakaa toiselle viimeistään ennen sänkyyn menoa ja mielellään jo ennen suutelemista. Haaveeni on päästä naimisiin ja hankkia vaimon kanssa lapsia hedelmöityshoitojen tai adoption kautta. Eli sinänsä ihan samankaltaisista asioista minäkin haaveilen kuin todennäköisesti muutkin ikäiseni ihmiset. Mun mielestä transmies ei ole ollenkaan huono vaihtoehto sikäli, että tiedän tasan tarkkaan, kuinka paljon naisilta vaaditaan, yritinhän elää sitä naisen elämää vuosikymmeniä. Mun kohdalla se tuntui siltä kuin ois lyöny päätä seinää ja sattu yhtä paljon henkisesti.
Ystävien kanssa on tullut pohdittua sitten sitäkin, että kuinkakohan hyvin mahdollinen tuleva tyttöystävä/vaimo ymmärtää sitä, että lähimmät ystäväni ovat naisia ja heidän kanssaan tulee hengailtua aika paljon. Voiko tuosta tulla mustasukkaiseksi kuinkakin helposti? Toki parisuhteessa IMHO tulee tietenkin keskittyä hengaamaan sen oman rakkaan kanssa, mutta kyllähän sitä välillä täytyy vanhojen hyvien ystävienkin kanssa nähdä ja juoruta (miehetkin osaa mielestäni tämän taidon hyvin :D ).
Voitteko muuten uskoa, että minä ex-itkupilli en pystynyt enää itkemään sen jälkeen, kun olin ollut vain n. reilun kuukauden hormonihoidolla... Tuo oli muuten yksi piirre, mitä inhosin itsessäni, että saatoin purskahtaa itkuun ihan tosta noin vaan. Mikä vapaus, kun ei tarvitse itkeä pillittää.
AP