Miten työelämästä syrjäytynyt, sairas ihminen voi saada hyvän elämän?
Sellaisen että ei pidetä ns kotiorjana vaan saa kivan elämän.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tilanne ei ole kaikilla samanlainen, sillä en mä ainakaan pidä itseäni ns. kotiorjana, vaikka olenkin monisairas ja vailla työpaikkaa. Päinvastoin komentelen omaa töissä käyvää kumppaniani. Hänellä ei ole kanttia komennella minua yhtään tai jos alkaa mua orjana pitämään, nikn se on sit oven näytön paikka hänelle.
Jos olet toisen elätettävänä, niin sen jos minkä luulisi kasvattavan nöyryyttä.
Ensinnäkään harvat sairaatkaan pääsevät Suomessa varhaiseläkkeelle eli ekat, melkein pahimmat ongelmat elämänlatuun tulevat työkkärin vainoamasesta ja surkealla työmarkkinatuella kitkuttelusta. Rahat riittää nipinnapin vuokraan, muihin laskuihin ja ankeaan,yksipuoliseen ja halpaan ruokaan. Kanssaihmiset halveksuvat ja karttelevat seuraasi, koska et ole kunniallinen työssäkäyvä. Helppo sanoa kliseitä kuten työelämä ei tee onnelliseksi, no uskon senkin kamalassa stressissä ja jos on yhtään työpaikakkiusaamista, ja Suomessa ON , kaikkialla.
Mutta versus kamalassa stressissä raha-asioista koko ajan, huono(hko)terveys, ikuinen rahapula jota ei oikein voi parantaa mitenkään, jos ei saa isoa perintöä tms. ja ei ole työkykyä tarpeeksi tai ei vaan pääse enää töihin minnekään/sairaus rajoittaa esim.alan vaihtoa jne. Ihmisarvo olisi kiva kokea joskus, kaunopuheista huolimatta kaikki, meidätkin (osa)työkyvyttömtä niputetaan kaikkien työttömien tavoin laiskoiksi työnvieroksujiksi, tuilla maka ajiksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tilanne ei ole kaikilla samanlainen, sillä en mä ainakaan pidä itseäni ns. kotiorjana, vaikka olenkin monisairas ja vailla työpaikkaa. Päinvastoin komentelen omaa töissä käyvää kumppaniani. Hänellä ei ole kanttia komennella minua yhtään tai jos alkaa mua orjana pitämään, nikn se on sit oven näytön paikka hänelle.
Jos olet toisen elätettävänä, niin sen jos minkä luulisi kasvattavan nöyryyttä.
Miksi kasvattaisi työttömän puoliskon nöyryyttä, jos on kumppaninsa elätettävänä?
Kyllähän nyt hyvänen aika ennemmin on puolisonsa elättinä kuin mitä niin moni sinkkutyötön ja/tai eronnut yh. pikkupalkollinenkin/työtön on koko yhteiskunnan elätettävänä, jos ja kun on vielä lapsia, joista ei edes ex. puoliso ja lasten etävanhempi maksa elareita, vaan senkin tekee kaikki me muut eli yhteiskunnan veronmaksajat elättäjän puolesta. Sitä paitsi jokaista meitä elättää tavalla tai toisella yhteiskunta veroillaan, toiset jopa käyvät töissä julkisella sektorilla, jossa koko palkkansa tulee yhteiskunnan yhteisestä kassasta eli veroistamme!
Enn tiedä. Pitäiskö purjeveneellä lähteä hakemaan niitä huumeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee vapaaehtoistyötä, harrasta ja koeta tervehtyä. Muuta Espanjaan aurinkoisempiin maisemiin. Suomalaisilla eläkerahoilla elää siellä leveämminkin.
Problem solved.
Millä ihmeen eläkerahoilla työtön voi lähteä Espanjaan?
Kuvittele sinä vaan, että kaikki Suomen pitkäaikaistyöttömät pääsevät sairastuttuaan työkyvyttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeelle!
Se vasta pitkä ja hankala taival onkin, saada vakuutusyhtiöt/kela ymmärtämään etenkin työttömän ihmisen työkyvyttömyyteen johtavat sairaudet, jotta laskisivat eläkkeelle kortistosta virumasta odotellen kuolemaansa ennemmin kuin eläkettä tahi duunipaikkaa kipeenä, josta maksettaisiin jopa normaalin suuruista palkkaa, eikä mitään tmtuki + 9 ekua/duunipäivä jossain työttömien yhdistyksen pyöränkorjauspajalla tai kirpparilla.Osa työttömistä saattaa asua omistusasunnoissakin ja hekin, jotka asuvat vuokralla, voivat yhtä lailla vuokrata asunnon Espanjastakin. Ei siihen muuttoon nyt niin ihmeellisiä varoja tarvitse, kunhan on netti käytössä etukäteen asioiden järjestelemistä varten. Voi myös myydä suuren osan vanhasta irtaimistostaan, niin ei ole juurikaan muutettavaa ja saa niistäkin rahaa. Varsinaisesti työtön (ei siis sairaseläkeläinen) voi myös muuttaa EU:n sisällä typnhaku mielessään. Aloituksesta tuli vaikutelma, että henkilö olisi sairaseläkkeellä, jos se sairaus on niin määrittävä tekijä hänen elämässään.
Mä olen työtön, ja asun omassa asunnossani, paitsi että puolet tästä kodistani omistaa myös mun kultainen rakas elämäntoverini. Mutta en ikinä muuttaisi Espanjaan, miksi mä sinne muuttaisin vieläkin huonomman terveydenhoidon piiriin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tilanne ei ole kaikilla samanlainen, sillä en mä ainakaan pidä itseäni ns. kotiorjana, vaikka olenkin monisairas ja vailla työpaikkaa. Päinvastoin komentelen omaa töissä käyvää kumppaniani. Hänellä ei ole kanttia komennella minua yhtään tai jos alkaa mua orjana pitämään, nikn se on sit oven näytön paikka hänelle.
Jos olet toisen elätettävänä, niin sen jos minkä luulisi kasvattavan nöyryyttä.
Miksi kasvattaisi työttömän puoliskon nöyryyttä, jos on kumppaninsa elätettävänä?
Kyllähän nyt hyvänen aika ennemmin on puolisonsa elättinä kuin mitä niin moni sinkkutyötön ja/tai eronnut yh. pikkupalkollinenkin/työtön on koko yhteiskunnan elätettävänä, jos ja kun on vielä lapsia, joista ei edes ex. puoliso ja lasten etävanhempi maksa elareita, vaan senkin tekee kaikki me muut eli yhteiskunnan veronmaksajat elättäjän puolesta. Sitä paitsi jokaista meitä elättää tavalla tai toisella yhteiskunta veroillaan, toiset jopa käyvät töissä julkisella sektorilla, jossa koko palkkansa tulee yhteiskunnan yhteisestä kassasta eli veroistamme!
No ei todellakaan ole. Mikään ei ole niin hävettävää kuin puolison elätettävänä oleminen. Mieluummin vaikka myy itseään kadun kulmassa tai on yhteiskunnan elättinä. Sentään ei kuppaa yksityishenkilöä ja h uorakin tienaa elantonsa.
Vierailija kirjoitti:
Enn tiedä. Pitäiskö purjeveneellä lähteä hakemaan niitä huumeita.
Taii sitten soutuvenellä amsterdamista. Siinä selkälihaksektkin vahvistuu ja matkaa motivoi se etttei enää koskaan tarvitse tegdä päivääkään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tilanne ei ole kaikilla samanlainen, sillä en mä ainakaan pidä itseäni ns. kotiorjana, vaikka olenkin monisairas ja vailla työpaikkaa. Päinvastoin komentelen omaa töissä käyvää kumppaniani. Hänellä ei ole kanttia komennella minua yhtään tai jos alkaa mua orjana pitämään, nikn se on sit oven näytön paikka hänelle.
Jos olet toisen elätettävänä, niin sen jos minkä luulisi kasvattavan nöyryyttä.
Miksi kasvattaisi työttömän puoliskon nöyryyttä, jos on kumppaninsa elätettävänä?
Kyllähän nyt hyvänen aika ennemmin on puolisonsa elättinä kuin mitä niin moni sinkkutyötön ja/tai eronnut yh. pikkupalkollinenkin/työtön on koko yhteiskunnan elätettävänä, jos ja kun on vielä lapsia, joista ei edes ex. puoliso ja lasten etävanhempi maksa elareita, vaan senkin tekee kaikki me muut eli yhteiskunnan veronmaksajat elättäjän puolesta. Sitä paitsi jokaista meitä elättää tavalla tai toisella yhteiskunta veroillaan, toiset jopa käyvät töissä julkisella sektorilla, jossa koko palkkansa tulee yhteiskunnan yhteisestä kassasta eli veroistamme!
No ei todellakaan ole. Mikään ei ole niin hävettävää kuin puolison elätettävänä oleminen. Mieluummin vaikka myy itseään kadun kulmassa tai on yhteiskunnan elättinä. Sentään ei kuppaa yksityishenkilöä ja h uorakin tienaa elantonsa.
Kyllä meillä ainakin huomaa että on ns kotipiika tms kun joutuu olemaan miehen elätettävänä. Perhe odottaa aina että kotityöt on teht, passaamista yms. Ei tämä ole oikeaa elämää. ap
Ennemmin työtön on asuinkumppaninsa tai puolisonsa osaelätettävänä; ja kun ottaa huomioon, että työttömän asuinkumppani tienaa rahansa yksityissektorilta, eikä valtion ja mahdollisesti vielä kunnan elättinä (= toimeentulotuet kelasta ja sitten vielä harkinnanvaraiset kunnalta) saamatta koskaan mitään asumisensa kuluihin tukirahoitusta, kuten niin monet jopa pienipalkkaiset tässä kalliissa valtiossamme saavat, mutta esim. hyvin moni työtön ei saa sitäkään, puhumattakaan toimeentulotuesta kelalta työttömyyskorvauksiensa lisäksi, jos vaan työttömällä on vähänkin ansioita tienaava puolisonsa saman katon alla asumassa. Ja tälläisiä työttömissämme on paljon myös, joiden valtion osuus on pieni, eli he eivät saa minkäänlaisia toimeentulotukirahoja kelasta, vaan on pärjättävä yhden palkalla kahden ihmisen, sen pientä työmarkkinatukeakin saavan työttömän puolisonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tilanne ei ole kaikilla samanlainen, sillä en mä ainakaan pidä itseäni ns. kotiorjana, vaikka olenkin monisairas ja vailla työpaikkaa. Päinvastoin komentelen omaa töissä käyvää kumppaniani. Hänellä ei ole kanttia komennella minua yhtään tai jos alkaa mua orjana pitämään, nikn se on sit oven näytön paikka hänelle.
Jos olet toisen elätettävänä, niin sen jos minkä luulisi kasvattavan nöyryyttä.
Miksi kasvattaisi työttömän puoliskon nöyryyttä, jos on kumppaninsa elätettävänä?
Kyllähän nyt hyvänen aika ennemmin on puolisonsa elättinä kuin mitä niin moni sinkkutyötön ja/tai eronnut yh. pikkupalkollinenkin/työtön on koko yhteiskunnan elätettävänä, jos ja kun on vielä lapsia, joista ei edes ex. puoliso ja lasten etävanhempi maksa elareita, vaan senkin tekee kaikki me muut eli yhteiskunnan veronmaksajat elättäjän puolesta. Sitä paitsi jokaista meitä elättää tavalla tai toisella yhteiskunta veroillaan, toiset jopa käyvät töissä julkisella sektorilla, jossa koko palkkansa tulee yhteiskunnan yhteisestä kassasta eli veroistamme!
No ei todellakaan ole. Mikään ei ole niin hävettävää kuin puolison elätettävänä oleminen. Mieluummin vaikka myy itseään kadun kulmassa tai on yhteiskunnan elättinä. Sentään ei kuppaa yksityishenkilöä ja h uorakin tienaa elantonsa.
Kyllä hävettäisi olla yhteiskunnan elättinä totaalisesti eli oli sitten puoliso, seurustelukumppani tai ei! Ja tajuatko, että parisuhteessa molemmat puoliskot omalla tavallaan pitää huolta toinen toisistaan, eikä yhteiskunta auta yhtään, kuten yksineläjää, joka tienaakin palkkansa kaikilta riistäen verojen kautta, eikä siinä auta pikkusumman verojen maksu omista veronmaksajien maksamasta palkastaan, kun kokonaissumma tulee kuitenkin kaikilta meiltä, joilta revitään verot, oli sitten työtön tai töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tilanne ei ole kaikilla samanlainen, sillä en mä ainakaan pidä itseäni ns. kotiorjana, vaikka olenkin monisairas ja vailla työpaikkaa. Päinvastoin komentelen omaa töissä käyvää kumppaniani. Hänellä ei ole kanttia komennella minua yhtään tai jos alkaa mua orjana pitämään, nikn se on sit oven näytön paikka hänelle.
Jos olet toisen elätettävänä, niin sen jos minkä luulisi kasvattavan nöyryyttä.
Miksi kasvattaisi työttömän puoliskon nöyryyttä, jos on kumppaninsa elätettävänä?
Kyllähän nyt hyvänen aika ennemmin on puolisonsa elättinä kuin mitä niin moni sinkkutyötön ja/tai eronnut yh. pikkupalkollinenkin/työtön on koko yhteiskunnan elätettävänä, jos ja kun on vielä lapsia, joista ei edes ex. puoliso ja lasten etävanhempi maksa elareita, vaan senkin tekee kaikki me muut eli yhteiskunnan veronmaksajat elättäjän puolesta. Sitä paitsi jokaista meitä elättää tavalla tai toisella yhteiskunta veroillaan, toiset jopa käyvät töissä julkisella sektorilla, jossa koko palkkansa tulee yhteiskunnan yhteisestä kassasta eli veroistamme!
No ei todellakaan ole. Mikään ei ole niin hävettävää kuin puolison elätettävänä oleminen. Mieluummin vaikka myy itseään kadun kulmassa tai on yhteiskunnan elättinä. Sentään ei kuppaa yksityishenkilöä ja h uorakin tienaa elantonsa.
Kyllä hävettäisi olla yhteiskunnan elättinä totaalisesti eli oli sitten puoliso, seurustelukumppani tai ei! Ja tajuatko, että parisuhteessa molemmat puoliskot omalla tavallaan pitää huolta toinen toisistaan, eikä yhteiskunta auta yhtään, kuten yksineläjää, joka tienaakin palkkansa kaikilta riistäen verojen kautta, eikä siinä auta pikkusumman verojen maksu omista veronmaksajien maksamasta palkastaan, kun kokonaissumma tulee kuitenkin kaikilta meiltä, joilta revitään verot, oli sitten työtön tai töissä.
Tienaan palkkani kaikilta riistäen verojen kautta koska olen yksineläjä?? Mitä ihmettä selität? Palkkani maksaa yksityinen pörssiyhtiö ja tukia en saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan tilanne ei ole kaikilla samanlainen, sillä en mä ainakaan pidä itseäni ns. kotiorjana, vaikka olenkin monisairas ja vailla työpaikkaa. Päinvastoin komentelen omaa töissä käyvää kumppaniani. Hänellä ei ole kanttia komennella minua yhtään tai jos alkaa mua orjana pitämään, nikn se on sit oven näytön paikka hänelle.
Jos olet toisen elätettävänä, niin sen jos minkä luulisi kasvattavan nöyryyttä.
Miksi kasvattaisi työttömän puoliskon nöyryyttä, jos on kumppaninsa elätettävänä?
Kyllähän nyt hyvänen aika ennemmin on puolisonsa elättinä kuin mitä niin moni sinkkutyötön ja/tai eronnut yh. pikkupalkollinenkin/työtön on koko yhteiskunnan elätettävänä, jos ja kun on vielä lapsia, joista ei edes ex. puoliso ja lasten etävanhempi maksa elareita, vaan senkin tekee kaikki me muut eli yhteiskunnan veronmaksajat elättäjän puolesta. Sitä paitsi jokaista meitä elättää tavalla tai toisella yhteiskunta veroillaan, toiset jopa käyvät töissä julkisella sektorilla, jossa koko palkkansa tulee yhteiskunnan yhteisestä kassasta eli veroistamme!
No ei todellakaan ole. Mikään ei ole niin hävettävää kuin puolison elätettävänä oleminen. Mieluummin vaikka myy itseään kadun kulmassa tai on yhteiskunnan elättinä. Sentään ei kuppaa yksityishenkilöä ja h uorakin tienaa elantonsa.
Älähän huutele joutavia sinä joutilas, äidin ja isin peräkamarista huutelija, joka tuskin oot töitä tehnytkään ikinä, kun et ole kyennyt syistä että, jotka näkyvät sun tekstistäsi riviesi välistä paistaen suunnaton katkeruutesi jäädessäsi osattomaksi ihan kaikesta normielämästä, joihin vain sielullisesti terveet ihmiset ovat kyenneet, vaikka olisivatkin jäänneet työttömiksi jossakin vaiheessa elämässään tai kotiin hoitamaan lapsiaan. Sulla reppanalla ei ole niitäkään. Sääli, mut onneksi asut Suomessa, jossa sinullekin maksetaan työkyvyttömyyseläke, vaikka et töissä ole ikinä kyennyt olemaankaan kuin minimaalisen pienen tovin.
Ei näköjään mitenkään, kun viimeiset kymmenen vuotta olet joka päivä valittanut tätä samaa. Noin 6-7 vuoden päästä lapsesi muuttaa pois kotoa, sitten sulla on yksi haukkuja vähemmän passattavana.
En tiedä, sitä täälläkin mietin.
Mt-ongelmat, terveysongelmat, traumat, kapasiteetti riittää vain matalapalkkaiseen osa-aikatyöhön jne. Eipä ole kivaa ei.
Tähän päälle arvostelevat tutut ja perheenjäsenet, he ovat aika menestyneitä ja elämä sujunut hyvin. Vielä päälle että minua on hieman alettu työpaikkakiusaamaan, ei onneksi pahemmin mutta jotain pientä on ollut. Tuo aiheuttaa myös lisästressiä sillä olen ollut kiusattu koko elämäni.
Toivon kumminkin kaikille hyvää ja toivon että itselle myös todella joskus tapahtuisi jotain mullistavaa ja olisin onnellinen ja saisin terveyteni parempaan kuntoon.
Niin loppu tähän maailmaan, kaipa tälläkin jokin tarkoitus.
Osa työttömistä saattaa asua omistusasunnoissakin ja hekin, jotka asuvat vuokralla, voivat yhtä lailla vuokrata asunnon Espanjastakin. Ei siihen muuttoon nyt niin ihmeellisiä varoja tarvitse, kunhan on netti käytössä etukäteen asioiden järjestelemistä varten. Voi myös myydä suuren osan vanhasta irtaimistostaan, niin ei ole juurikaan muutettavaa ja saa niistäkin rahaa. Varsinaisesti työtön (ei siis sairaseläkeläinen) voi myös muuttaa EU:n sisällä typnhaku mielessään. Aloituksesta tuli vaikutelma, että henkilö olisi sairaseläkkeellä, jos se sairaus on niin määrittävä tekijä hänen elämässään.