Lue keskustelun säännöt.
Synnytys ei sattunutkaan niin paljon kuin luulin
10.09.2013 |
Supistukset sattuivat paljon, mutta eniten sattui ponnistusvaiheessa. Silti selvisin hengittelemällä. Ei ollut mitään tarvetta huutaa. Ei synnytyskipu ollutkaan sellaista, mitä luulin. Ei se ollut pahin kipu, mitä voisin kuvitella. Tosin olen kokenut monenlaista kipua ennen synnytystäkin. Mutta ihan turhaan jännitin synnytystä. Sattuu se, mutta ihan siedettävää se kipu on. Sshh! Elkää kertoko miehille!
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 16:50"]
Minulla kyllä sattui enemmän kuin olisin ikinä osannut kuvitella. Mutta kipu unohtui samalla hetkellä, kun lapsi oli syntynyt.
[/quote]
sama mulla! mutta nyt ei kyllä pelota lähtä toista hakemaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuota, eihän se satu jos on "kaikki mahdolliset mömmöt", jos ne on osuneet oikeaan. Mikäs ihme tuo on ja turha sitä on tänne tulla kehuskelemaan. Jos ei satu luomuna ollenkaan niin siinä on jo mainitsemisen arvoinen juttu. Niitäkin on muutama tullut vastaan, vaikken ymmärräkään miten se voi olla mahdollista o_O
Musta synnytys sattui enemmän kun olin odottanut. Ja mun odotukset oli, ettei kovempaa kipua voisi kuvitellakaan.. kipu yllätti vielä toisessakin synnytyksessä, jotenkin sen ehti unohtaa siinä muutamassa vuodessa.
Molemmat synnytykset ilokaasun voimin, viimeset pari senttiä avautumisessa ja ponnistusvaihe minusta olleet kivuliaimmat. Hammaslääkärissä en oo ottanut puudutusta isojenkaan reikien kohdalla ja niistä oon selvinnyt ihan hyvin, väittäsin että mun kipukynnys on kuitenkin kohtuu korkea. Muita kipukokemuksia ei hirveesti ole, joten vaikea vertailla. Uskoisin kuitenkin, että kivut voi vaihdella naisten välillä ja myös synnytysten välillä paljonkin.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 16:33"]
Kiva, että toisillakin on tämmösiä mietteitä! Oma synnytys meni järjettömän hyvin, sattui kyllä todella, varsinkin ponnistusvaihe, mutta kun homma oli ohi, niin helpotus oli niin suuri että vei kaikki kivut (jopa tikkaaminen tuntui hyvältä?:D).
Eikä kukaan ole vielä siihen kipuun kuollut.
Kun menee avoimin mielin ja päättää että tää nyt vaan tehdään, niin kyllä sen kestää. Tietenkin ymmärrän myös niitä, jotka haluavat mennä mistä aita on matalin, itsekin halusin tietyssä vaiheessa, mutta se on oikeasti vain pään sisällä. Sisulla voittoon. :D
[/quote]
No onpas pöllö viesti...harva varmaan siihen kipuun kuolisi, vaikka leikattaisiin maha auki ilman puudutuksia. Kun menee avoimin mielin, niin kyllä sen leikkauksen kestää. Tietysti on aina niitä, jotka haluavat mennä mistä aita on matalin ja ottavat kaikki lääkkeet ja puudutukset ennen leikkauspöydälle menoa. Niitä nössöjä voi sitten hiljaisesti halveksia.
Minulla kyllä sattui enemmän kuin olisin ikinä osannut kuvitella. Mutta kipu unohtui samalla hetkellä, kun lapsi oli syntynyt.