Luksuselämä vastaan tavallinen elämä...

No mielestäni kahden lapsen vähävarainen yh-äiti ei kylläkään elä otsikossa esitettyä "tavallista elämää". Aika paljon tavallisempaa on olla kolmekymppinen työssäkäyvä kahden lapsen äiti avioliitossa ja omakotitalossa.

missä ex on? Miksi olet vähävarainen ?

Monetko kengät sinulla on?

Ex vaihtoi nuorempaan ja muutti toiselle paikkakunnalle. Lapset ovat hänellä kyllä n. Joka toinen viikonloppu. Vähävarainen olen koska olen valinnut huonosti palkatun ammatin. Kenkiä on ehkä 15 paria. Ja mielestäni elämämäni on kyllä melkoisen tavallista, vaikka eron tultua kuvittelin pitkään olevani suunnilleen ainoa yksinhuoltaja :)

Mulla ei ole sinänsä kysyttävää, mutta tuo luksus-sanan käyttö (jos joku on tarkoitushakuisesti elämäänsä niin kuvannut) viittaa epäkypsään ja epärealistiseen odotukseen elämältä. Vulgaaria!

Helppo sanoa, mutta en puhuisi elämässä luksukseta tavaran ja omaisuuden määrästä/ laadusta.Suomessa on erittäin vähän todella rikkaita- kannattaa muistaa. Näitä luksusmammoja seuraavia kuvitteellisia rikkaita riittääkin sitten 13 tusinaan.

Minä ajattelen luksusta elämässä olevan se, että on terve ja saa esim. aamuisin kävelyttää lapsen kanssa koiraa ihanan vihreässä ja runsaassa metsässä.

Luksusta on se, että terveen lapsen nukahtaessa päiväunille keitän itselleni kahvin ja avaan tietokoneen ja nautin hetken omasta ajastani. Luksusta on myös se, että suihkusta tulee lämmin vesi, on sähköt ja kaupassa on valinnanvaraa tuotteissa ( voi ostaa edullista tai hinnakkaampaa..) ja paljon paljon muuta (: Hymyä huuleen vaan, sekin on luksusta jollekin kun joku hymyilee!

Älä muuta sano! Ärsyyntymisestä johtuen aloituksen laitoinkin ja itse koen elämäni olevan hyvinkin arjen luksusta.

T: ap