Mikä oli viimeinen tekosi nuorena, näin jälkikäteen ajateltuna

Itsemurhan tehneen, parhaan ystäväni hautajaisissa käyminen.

Minusta tuntuu että se on vielä tekemättä.

Terkuin täti 51v, joka avasi juuri cavapullon kuultuaan iloisen uutisen, kittaa sitä yksinään, huolimatta siitä että aamulla on mentävä aikuisten töihin. Aina elämä ei ole ollut kuohuviiniä, mutta pitääkö silti tuntea itsensä aina aikuiseksi?

Koen edelleen olevani aika nuori. Olen 32-vuotias, kahden lapsen työssäkäyvä äiti. Paljon vanhemmaksi ja väsyneemmäksi tunsin itseni reilut 10 vuotta sitten, kun kaikki isovanhempiani kuolivat, äitini oli kovasti masentunut ja ystäviäkään ei juuri ollut.

Nuoruus kai loppuu, kun ihminen tulee vanhaksi, ei enää jaksa?

Ei nuoruus lopu mielestäni siihen, kun tulee vanhaksi tai ei enää jaksa, vaan siihen, kun sinusta tulee aikuinen. Itse olen onnellinen, elämästä nauttiva aikuinen. Aikuinen minusta tuli, kun menetin parhaan ystäväni ja ymmärsin, että oikeasti mitä tahansa pahaa voi tapahtua minulle. Kuten myös mitä tahansa hyvää.

T. 2

[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 22:06"]

Ei nuoruus lopu mielestäni siihen, kun tulee vanhaksi tai ei enää jaksa, vaan siihen, kun sinusta tulee aikuinen. Itse olen onnellinen, elämästä nauttiva aikuinen. Aikuinen minusta tuli, kun menetin parhaan ystäväni ja ymmärsin, että oikeasti mitä tahansa pahaa voi tapahtua minulle. Kuten myös mitä tahansa hyvää.

T. 2

[/quote]

tuolla periaatteella minä olen ollut aikuinen 7-vuotiaasta kun pikkuinen kehitysvammainen ystäväni kuoli.

3

Tunsin itseni ensimmäisetä kertaa vanhaksi kun kävin verikokeissa vaihdevuosiepäilyn takia.

t. 39 vee.

Ei oikeastaan mikään, sillä en tehnyt nuorena mitään. Elämäni alkoi vasta aikuisena.

Synnytin esikoiseni 27-vuotiaana ja virallinen nuoruusikä taitaa loppua iässä 26, joten taisin aikuistua synnytyksen jälkeen. Muutenkin olin aika lapsellinen, mutta järkeä tuli kun oli vastuu vauvasta. 

Viimeinen "kostea" viikonloppu ennen kun aloin odottaa esikoistani. Sen jälkeen kaikki on muuttunut.

Kyllä lapsikin voi kokea läheisen kuoleman ja ymmärtää elämän rajallisuuden. Lapsi voi myös ymmärtää, että haluaa vielä elää lapsuuttaan. Aikuinenkin voi päättää, että haluaa vielä nauttia elämästään, vaikka olisikin kokenut ikäviä asioita. Ei kyynistymisessä ja tylsistymisessä ole mitään hienoa ja tavoiteltavaa, eikä se ole sama asia kuin kypsyys. Kypsä ihminen voi olla halutessaan myös lapsellinen ja nauttia asioista.