kaikkein kauhein läheltäpiti- tilanne joka sattunut lapsellesi?

Ei omille lapsille tapahtuneita, mutta silti sydän hypännyt kurkkuun.

Olin kesällä uimarannalla kun huomasin n.2v lapsen vedessä velttona. Juoksin nostamaan hänet ylös. Lapsi oli kasvoiltaan aivan sininen. Kannoin hänet rantaan huusin niin kovaa kuin pystyin "apua" ja aloin puhallus elvyttämään. Lapsi virkosi melkein heti. Kun lapsi oli tokeentunut menin itse aivan paniikkiin ja tärisin pitkään.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 10:07"]

Meillä myös, olimme ylittämässä suojatietä, pyörätietä pitkin tosin, kun nurkan takaa tuli yllättäen auto todella kovaa, vauhtia ehkä 70 km/h neljänkympin alueella, sunnuntaiaamu. Poika etummaisena, nainen pysäytti muutaman sentin päähän. ko. risteys on vaarallinen ja siinä sattuu, kun näkyvyys on huono molemmin puolin, jos autoilla on yhtään ylinopeutta. 

[/quote]Meillekin käynyt vastaavasti. Eli olimme suojatiellä, lapsi hädin tuskin 4-vuotias ja ajaa polkupyörällä mun edellä varmaan metrin päässä. Välimatka ei tosiaan ollut pitkä. Yhtäkkiä mutkan takaa tulee auto täysillä vaikka tuossa tiellä nopeusrajoitus on tosi pieni, saa juuri ja juuri pysäytettyä suojatien eteen. Heristin nyrkkiä ja kirosin kuin merirosvo sille kuskille että tarviiko noin kaahata! Poika muistaa tapauksen vieläkin vaikka on jo 12 ja välillä aina muistelee mulle että muistatko sitä kaahaajaa. Nyttemmin ei enää kuljeta tuota tietä kun muutettiin pois, mutta siihen on nyt vasta tullut koroke suojatien kohdalle.

Esikoinen putosi n. 5kk vanhana hoitopöydältä lattialle. Olimme molemmat olleet pitkään flunssassa ja valvoneet yöt, olin aivan zombina väsymyksestä ja vauva oli lähinnä itkenyt ja kitissyt pari viikkoa putkeen. Olin laskenut hänelle kylvyn ja laskin hoitopöydälle riisuttavaksi. Jostain idioottimaisesta syystä kumarruin sitten kokeilemaan veden lämpöä, ja jotenkin vauva onnistui juuri sillä hetkellä kääntymään ympäri (oli mahallaan) ja potkaisemaan seinään niin, että lensi lattialle. Pää ei osunut lattiaan, luojan kiitos. Vein heti lääkäriin eikä mitään vikaa löytynyt (eikä myöhemminkään, on täysin terve 5-vuotias).

Kerran oltiin ylittämässä tietä, siihen pysähtyi auto odottamaan. Itse menin ekana, olin siinä keski"saarekkeella" kun lapset ylittivät perässäni ja yhtäkkiä pysähtyneen auton sivulta ajoi hirveää vauhtia toinen auto. Näin jo silmissäni miten lapseni paiskautuu katuun, mutta onneksi autossa oleva likka löysi jarrut ja löi ne pohjaan. Näytin iloisesti keskisormea ja huusin pari sanaa sen lisukkeeksi, on se helkkari että jos näkee auton pysähtyneen suojatien eteen, yritetään hörsiä ohi - etenkin kun tie ei edes ole kaksikaistainen...

Meillä vastaava auton allejuoksuyritys, näin painajaisia viikkotolkulla. Vauvana aikuisten polkupyörä kaatui päälle, kuin ihmeen kaupalla mikään osa ei osunut poikaan...

Neljäsluokkalaiseni käveli perjantaina ajatuksissaan tien yli punaisia päin Helsingin keskustassa. Autot suhasivat edestä ja takaa ja tyttö niiden välistä. Tajusi jossain keskellä tietä tilanteen ja säikähti pahasti. Kotona alkoi yhtäkkiä itkemään että olisi voinut kuolla. Itse en ollut näkemässä tilannetta, joku aikuinen oli kysynyt että ei kai käynyt mitään.

Samainen tyttö oli alle vuoden ikäisenä tukehtua johonkin pikkuesineeseen, meni jo veltoksi ja sinertäväksi käsissäni mutta sain pää alaspäin ravisteltua esineen pois ennenkuin ambulanssi tuli.

Tämä tyttö on myös ainut jolta on katkennut luita, solisluu kun kiipesi ja tippui 4v pöydältä. Myös käsi mennyt sijoiltaan päiväkodin peuhuhuoneessa. Perheessä on 6 lasta ja tämä tyttö se kiltein ja rauhallisin ja ainut jolle sattunut mitään. Muille sitten ei yhtään mitään naarmua kummempaa.

Hain ensimmäisen lapseni - 2 vee - päivähoidosta. Muistan kun hän oli ihanan iloinen ja pyöri siinä jaloissani, kun keitin kahvit keittiössä.

Kaadoin ison mukillisen täyteen kiehuvan kuumaa kahvia ja käännyin kapeassa keittiössämme ottamaan selän takaa jääkaapista maitoa.

Ja esikoiseni ylsi nykäisemään mukin pöydältä kasvoilleen!!

Kyllä muistan vieläkin sen kauhun, mikä iski minuun ja lapseni kasvot kun hän kivusta huusi ja katsoi minuun ylös päin.

Vaikka kauhu iskikin, niin en lamaantunut sekunniksikaan - vaan ennen kuin muki lopetti pyörimisen lattialla oli lapsi sylisdäni pää vesihanan alla. Pidin siinä häntä vajaat puoliminuuttia varmaan ja ryntäsin sen jälkeen suihkuun lapsen kanssa ja laskin jääkylmää vettä kasvoille ja rintaan.

Tunne oli kauhea, kun näin, että iho irtosi laajalta alalta lämpäreinä kaulasta ja rinnasta, jotka eivät saaneet heti kylmää vettä siinä keittiön hanan alla!

Soitin naapurille, joka tuli autoineen salamana kuljettamaan meitä sairaalaan.

Keskussairaalassa meni eristyksessä kaksi viikkoa. 

Poika on nyt jo 23 vuotias loistava nuorimies, eikä vammoista jäänyt mitään pysyvää jälkeä, vaikka rinnan iho olikin pitkään erilainen. Kasvot paranivat puolessa vuodessa jo melko hyvin.

Kun lapsi syntyi, hän melkein kuoli. Selvisi hätäsektion ansiosta. Eläköön länsimainen lääketiede ja tehohoito!

Piironki kaatui päälle, vaikka oli ruuveilla kiinni seinässä... Lapsi siis avasi alimman laatikon ja kiipesi siihen. Jotenkin se vain kaatui kuitenkin niin, ettei käynyt kuinkaan, vaikka lapsi oli osittain sen alla.

Mies sitoi siihen aikaan perhoa ja säilytti sellaista erittäin painavaa sidontatelinettä yläkaapissa(täysin idioottimaista ja vaarallista, mutta ei vaan ollut ajatellut asiaa) Etsin sitten erään kerran jotain tavaraa sieltä kaapista ja parivuotias oli tullut vaivihkaa alle seisomaan, kun seisoin tuolilla ja kaivoin kaapissa. Yhtäkkiä se teline lensi sieltä aivan lapsen pään viereen ja itku siinä pääsi itseltä, kun ymmärsin miten lähellä oli, että se olisi osunut hänen päähänsä.

Meillä myös, olimme ylittämässä suojatietä, pyörätietä pitkin tosin, kun nurkan takaa tuli yllättäen auto todella kovaa, vauhtia ehkä 70 km/h neljänkympin alueella, sunnuntaiaamu. Poika etummaisena, nainen pysäytti muutaman sentin päähän. ko. risteys on vaarallinen ja siinä sattuu, kun näkyvyys on huono molemmin puolin, jos autoilla on yhtään ylinopeutta. 

8: Huh, tiedän tuon telineen, meillä on sellainen. Kuulostaa aika kamalalta tilanteelta. 

Tyttö alle vuoden ikäisenä meinasi tukehtua raakaan porkkanaan.

Otin jaloista kiinni ja läpsin selkään, porkkanan pala lensi kaaressa pois. Tuon jälkeen meillä eivät pikkulapsiaikaan syöneet rakaa porkkanaa kuin raasteena.

Se tunne oli kauhea mutta ihmeekseni osasin toimia oikein.

hui kauheeta! onneksi lapset "uusiutuu" hienosti :)[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 09:23"]

Hain ensimmäisen lapseni - 2 vee - päivähoidosta. Muistan kun hän oli ihanan iloinen ja pyöri siinä jaloissani, kun keitin kahvit keittiössä.

Kaadoin ison mukillisen täyteen kiehuvan kuumaa kahvia ja käännyin kapeassa keittiössämme ottamaan selän takaa jääkaapista maitoa.

Ja esikoiseni ylsi nykäisemään mukin pöydältä kasvoilleen!!

Kyllä muistan vieläkin sen kauhun, mikä iski minuun ja lapseni kasvot kun hän kivusta huusi ja katsoi minuun ylös päin.

Vaikka kauhu iskikin, niin en lamaantunut sekunniksikaan - vaan ennen kuin muki lopetti pyörimisen lattialla oli lapsi sylisdäni pää vesihanan alla. Pidin siinä häntä vajaat puoliminuuttia varmaan ja ryntäsin sen jälkeen suihkuun lapsen kanssa ja laskin jääkylmää vettä kasvoille ja rintaan.

Tunne oli kauhea, kun näin, että iho irtosi laajalta alalta lämpäreinä kaulasta ja rinnasta, jotka eivät saaneet heti kylmää vettä siinä keittiön hanan alla!

Soitin naapurille, joka tuli autoineen salamana kuljettamaan meitä sairaalaan.

Keskussairaalassa meni eristyksessä kaksi viikkoa. 

Poika on nyt jo 23 vuotias loistava nuorimies, eikä vammoista jäänyt mitään pysyvää jälkeä, vaikka rinnan iho olikin pitkään erilainen. Kasvot paranivat puolessa vuodessa jo melko hyvin.

[/quote]

No molemmat lapset ovat saaneet 2 ensimmäisiksi apgarin pisteikseen. Molemmat lääkäri vei juosten elvyteltäväksi. Esikoinen meinasi tukehtua kanan palaseen 3-vuotiaana. Kuopuksen pään päälle oli kaatua kiikkutuoli kun oli vauva (sain oman käsivarteni väliin ja käsi oli mustana pitkään sen jälkeen). Kuopus meinasi tippua jyrkänteeltä kun olimme vaeltamassa.

3v tyttö hyppi sängyllä. Yhtäkkiä alkoi yskimään rajusti ja meni ihan sinertäväksi kasvoiltaan. Yritettiin heimlichia ja vaikka mitä, mutta mikään ei auttanut. Lopulta lapsi sai vedettyä happea. Myöhemmin röntgenissä selvisi, että oli nielaissut ison kolikon. Se tuli aikanaan toisesta päästä ulos.