Sinkku, joka olet halunnut suhteeseen, miksi olet sinkku?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska en voi saada niin hyvää miestä kuin ansaitsisin ja haluaisin.

Miten niin et voi saada? - Ja miksi koet, että ansaitsisit ni-in hyvän miehen... Mitä tuo edes tarkoittaa? En minä (miehenä) koe olevani kenellekään mikään mahdollinen palkinto, jonka joku saattaisi ansaita..

.   

No en koe olevani tarpeeksi kaunis ja menestynyt saadakseni sellaisen kiltin, hyvännäköisen, urheilullisen kumppanin, joka olisi kiinnostunut myös taiteesta ja kulttuurista, mutta osaisi myös tehdä puusepän hommia. Asun maalla, jossa kulttuuri on autoja, kaljaa, mönkkäreitä ja veneitä. En halua materialistia, vaan sivistyneen ja lempeän miehen, mutta niistä on niin kova kilpailu, etten pärjää.

Tuskin tämä lohdutaa mutta kerronpa vain, että minä (mies) elän maalla. Olen sinkku ja maaseudulle päätynyt aikanaan työni perässä. Voi olla, että vielä joskus palaan asumaan ja elämään kaupunkiin mutta vielä toistaiseksi asun ja elän maalla. Kokemukseni mukaan aika vähän täällä on potenttiaalisia naisia kumppaniksi. Suurin osa ikäisistäni naisista elää parisuhteessa. 

Harvassa ovat he, jotka olsivat minun laillani "vähän enemmän" opiskelleet, olisvat jotenkin kulttuurista kiinnostuneita; tai se ei ainakaan mistään käy ilmi. Vai pitäisikö pitää silmät paremmin auki seuraavalla kerralla kun käyn kirjastossa, jossa asioin noin kerran viikossa. - Vai missä maaseudulla voi kohdata kulttuurista ja mahd. lukemisesta ja kirjoista kiinnostuneita, suunnilleen ikäisiäni naisia e. noin 30 vuotiaita?  - Ja kuinkahan moni heistä mahtaisi olla sinkku?    

Vähän täällä on myös miespuolsia kavereita kun omat kiinnostuksen kohteet ovat muuta kuin autot/koneet ja kaljan juonti. Mutta vielä enemmän se, etä monella miehellä on jo oma paikkansa ja roolinsa, eikä niinkuin minulla jolla oman paikan tai paremmin paikkojen löytäminen on vielä vaiheessa.

Paljon kuluu aikaa itsekseen. Ellen ole töissä niin liikun milloin juosten tai pyörällä talvella toivon mukaan taas hiihtäen. Yhdellä tallilla käyn ratsastus-tunneilla. Lueskelen, ellen sitten vain puuhastele kotona tavanomaisia kotiaskareita.   

En ole puusepää mutta jotain tulee toisinaan näkerrettyä ja "askarreltua". Luultavasti vastakin ostan (tai vuokraan) asuntoni, enkä ainakaan uhoa rakentavani sellaista itse. Vaikka onkin mukava joskus leikkiä ajatuksella, tai toisinaan yhdessä kynän ja paperin kanssa suunnitella ja hahmotella isompia ja pienempiä juttuja.         

Oot ihana! Tsemppiä! :)

Niin varmasti Sinäkin. Kaikkea hyvää Sinulle - Käsittämätöntä, miten muutamalla sanalla voi olla niin iso voima, että niiden lukeninen saa hymyn kasvoille (ja hieman punastumaan).   

Ihastun vääriin tyyppeihin. Itsevarmoihin ja äänekkäisiin, itsehän olen päinvastainen eikä tommoset tämmöisistä tykkää siinä mielessä :D en myöskään ole kuin ehkä tavis, joten ei voi edes turvautua kauneuteen🤔

Vierailija kirjoitti:

Ihastun vääriin tyyppeihin. Itsevarmoihin ja äänekkäisiin, itsehän olen päinvastainen eikä tommoset tämmöisistä tykkää siinä mielessä :D en myöskään ole kuin ehkä tavis, joten ei voi edes turvautua kauneuteen🤔

Älä sure. Itse olin nuorena samanlainen eli kiinnostusta herätti vain ne supersosiaaliset suupaltit ja yhden tuollaisen kanssa elinkin avoliitossa hetken aikaa. Ja oikeasti, se oli ainakin minulle (suht ujolle ja hiljaiselle introvertille) ihan hlvettiä vaikka eihän sitä siinä vaiheessa huonolla itsetunnolla varustettu nuori ymmärtänyt. Kuvittelin siis vaan, että olen itse ihan vääränlainen ja kuinka minunkin pitäisi vaan jaksaa vieraita ihmisiä kotonani liki päivittäin, seurustella ja höpöttää kokoajan ja muutenkin olla jatkuvasti menossa sinne ja tänne..

Sinulla käy oikeasti vaan tuuri, ettei nuo ihan erilaiset (ja siksi sinulle vääränlaiset) edes kiinnostu. Mutta älä silti haksahda nyt mihinkään koko maailmaa v*haavaan, huonoitsetuntoiseen ja katkeroituneeseen mieheenkään vaan katsele ihan oikeasti sellaista "omantuntoista" miestä. Miestä jonka seurassa tunnet olosi hyväksi omana itsenäsi ja tulee fiilis, että olet kotona.

Tasoni ei miehenä riitä niihin naisiin joista voisin kiinnostua.

Tykkään perusnäteistä ja hoikista sporttisista naisista mutta kiinnostuneet naiset on joko epäviehättäviä, laihaläskejä tai pullukoita eikä heitä liikunta kiinnosta..

Ja millä tavalla olet todentanut, että tasosi ei riitä niihin, joista voisit kiinnostua?

Vierailija kirjoitti:

Ja millä tavalla olet todentanut, että tasosi ei riitä niihin, joista voisit kiinnostua?

Siten että olen käynyt lähemmäs 80 kertaa treffeillä ja pakit tulee aina kiinnostavilta kun kysyn seuraavia treffejä.

Vierailija kirjoitti:

Joskus nuorena sitä keksi käyttää viivotinta ja sillä tiellä ollaan edelleen.

m46

Hillitsee aika totaalisesti kaikki kontaktin ottamiset.

Naisille ei kelpaa työtön. M25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska en voi saada niin hyvää miestä kuin ansaitsisin ja haluaisin.

Miten niin et voi saada? - Ja miksi koet, että ansaitsisit ni-in hyvän miehen... Mitä tuo edes tarkoittaa? En minä (miehenä) koe olevani kenellekään mikään mahdollinen palkinto, jonka joku saattaisi ansaita..

.   

Miehet on vaikeita tapauksia kuten tuossa juuri nähdään. Ei saa haluta, eikä olla vaikeastikaan tavoiteltava. En jaksa tuota pelaamista. En ole saanut sitä miestä, jonka haluan, joten olen mieluummin yksin. En tunne mitään yhteyttä suurimman osan miesten kanssa. Ollaan kuin eri maailmassa ja moni mies ei tunnu edes käsittävän sitä. Parisuhde ei itseäni ole tehnyt onnelliseksi, joten yksin elämä on ainakin tasaisempaa ja rauhallisempaa.

Naiset haluavat, että heistä kiinnostutaan ihmisinä ja persoonina, ei pelkän ulkonäön takia. Ulkonäön kehuminen ei todellakaan riitä ihmissuhteen, ystävyyden ja luottamuksen rakentamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina ollut tosi kovat ulkonäkövaatimukset, ja toisaalta en ole ymmärtänyt, millä naisen saa viehättymään. Luulin esim. nuorempana, että ulkonäön kehuminen jotenkin auttaa pääsemään lähemmäksi naista.

M47

Olin tyhmä ja muutin työn perässä ympäri Suomea enkä jäänyt työttömänä stadiin, jossa olisin voinut tutustua kiinnostaviin miehiin. Opiskeluaikana minulla oli aina poikaystäviä, mutta valmistuttuani en saanut heti töitä pk-seudulta vaan tein sijaisuuksia maaseudulla. Junttiäijiä kyllä olisi tarjolla ihan jonoksi asti, mutta en ole kiinnostunut heistä enkä halua jäädä asumaan maalle loppuelämääni vaan unelmoin päivästä, jolloin onnistun saamaan työpaikan pk-seudulta ja pääsen muuttamaan takaisin Helsinkiin.