Lue keskustelun säännöt.
Hyvät "alkoholinhuuruiset" lapsuusmuistot
07.09.2013 |
Pahoittelen provosoivaa otsikkoa.
Jäin tässä pohtimaan sitä, että onko muilla ihmisillä lainkaan lapsuudestaan hyviä muistoja alkoholinvaikutuksen alaisista aikuista? Onko tämä aihe ihan tabu? Pitääkö "alko-muistojen" olla aina niitä "työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe..." -osastoa?
Minulla on sekä että. Isäpuoleni oli alkoholisti. Väkivaltainen. Ainoa humalainen aikuinen, jota lapsena pelkäsin.
Mutta hyviäkin muistoja huppelissa olleista aikuisista on. Pääsin pelaamaan korttia isän ja muutaman naapurin kanssa pitkinä kesäiltoina.
Eno opetti tanssimaan muutaman ottaneena.
Aikuiset ylipäätään olivat vähän hövelimpiä pikkuhiprakassa. Esim. sai valvoa pidempään.
Näihin ihmisiin ja niihin hetkiin ei liity kaatokännäilyä, riitelyä, huutamista... Paljon musiikkia ja naurua kyllä.
Saako tällaisia muistella ääneen? Vai onko se väärin ja paheksuttavaa?
En koe mitenkään traumatisoituneeni. Käytän alkoholia kohtuudella.
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="07.09.2013 klo 21:55"]
Olen viettänyt valtaosan lapsuudestani eräässä Etelä-Euroopan maassa, jossa alkoholia käytetään hyvin eri tavalla kuin Suomessa.
Viini on käytännössä päivittäinen ruokajuoma ja viikonloppuna sitä voi kulua enemmänkin.
Kukaan ei mieti sitä, miltä se tuntuu lapsesta. Mutta jotenkin... En muista aikuisten edes humaltuneen! Vaikka taatusti sitä viiniä juotiin useampikin lasillinen (osaan katsoa sitä nyt aikuisena). Ei kukaan aikuinen tunnu pohtivan, että kuinka viettikään lasista lapsuutta ja kuinka ahdistavia humalaiset aikuiset olivat.
Miksi näin on? Miksi suomalaisen lapsen pitää ahdistua? Tuleeko se ahdistuminen sittenkin jostain vallitsevista normeista eikä kotioloista?
[/quote]
johtuisiko se varsinkin 70-80-luvuilla vallinneesta suomalaisten humalahakuisesta juomisesta eli on/off. Ei voi syntyä normaalia suhdetta alkoholiin.
olen ahdistunut aikuisten humalasta, kuten moni muukin ikäluokkani ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.09.2013 klo 21:55"]
Miksi näin on? Miksi suomalaisen lapsen pitää ahdistua? Tuleeko se ahdistuminen sittenkin jostain vallitsevista normeista eikä kotioloista?
[/quote]
Veikkaan tähän kahta syytä.
Yksi on se, että suomalainen mielenlaatu on vain tyypillisesti sellainen, että tulee avattua se rähinäpullo. Ei kaikki, mutta riittävän moni, niin että voidaan jo puhua jonkinasteisesta ilmiöstä.
Toinen on se, että kaikki ohjeistukset ja normit on asetettu ns. pahimman varalle. "Älä ota lapsen aikana, koska sinusta tulee raivoava kännilläinen ja lapsi ahdistuu." Pahimman varalle ne asettuneet normit ovat varmaan lutviutuneet siksi, että niitä noudattamalla ei ainakaan aiheuta haittaa lapselle. Lapsen kasvatuksen kannalta aikuisten alkoholin juominen ei siis ole välttämätöntä.
Vielä yksi syy voi olla kyllä sekin, että varsinkin nykyään lapsi oppii, että hänen kuuluu ahdistua jos aikuinen on humalassa. Sitä toitotetaan niin paljon joka paikassa, että lapsi saattaa jopa ajatella hänessä olevan jotain outoa, jos hän ei pelkääkään hiprakkaisia vanhempiaan. Niinpä on parempi ahdistua. Ihan varuiksi.
Näin kärjistäen, yleistäen ja yksinkertaistaen.
Voi teitä onnellisia, joilla on vain kauniita muistoja vanhempien ryyppyjuhlista ja iloisista aikuista! Toivotaan että omat lapsenne ovat myös yhtä onnekkaita eikä heillekään jää traumoja vanhempien alkoholinkäytöstä. Itselläni ei ollut yhtä hyvä tuuri.
Alkoholi voi aiheuttaa myös yllättävää ja ikävää käytöstä, enkä itse halua ottaa sitä riskiä että lapseni olisivat sellaista näkemässä ja kokemassa. En myöskään koe, että olisi jonkinlainen kansalaisoikeus saada ottaa aina kun tekee mieli. Mutta ilmeisesti joskus on mahdotonta olla odottamatta siihen kun lapset ovat nukkumassa tai vaikka yökyläilemässä. Taitaa tässäkin ketjussa moni omilla "onnellisilla" lapsuusmuistoilla perustella omaa juomistaan ja rauhoitella omaatuntoaan. Itse luon mieluummin kauniita muistoja lapsille perheen yhdessäolosta ihan selvin päin. Me osaamme olla hassuja ja rentoja ilman viinaakin.
[quote author="Vierailija" time="07.09.2013 klo 23:19"]
Voi teitä onnellisia, joilla on vain kauniita muistoja vanhempien ryyppyjuhlista ja iloisista aikuista! Toivotaan että omat lapsenne ovat myös yhtä onnekkaita eikä heillekään jää traumoja vanhempien alkoholinkäytöstä. Itselläni ei ollut yhtä hyvä tuuri.
Alkoholi voi aiheuttaa myös yllättävää ja ikävää käytöstä, enkä itse halua ottaa sitä riskiä että lapseni olisivat sellaista näkemässä ja kokemassa. En myöskään koe, että olisi jonkinlainen kansalaisoikeus saada ottaa aina kun tekee mieli. Mutta ilmeisesti joskus on mahdotonta olla odottamatta siihen kun lapset ovat nukkumassa tai vaikka yökyläilemässä. Taitaa tässäkin ketjussa moni omilla "onnellisilla" lapsuusmuistoilla perustella omaa juomistaan ja rauhoitella omaatuntoaan. Itse luon mieluummin kauniita muistoja lapsille perheen yhdessäolosta ihan selvin päin. Me osaamme olla hassuja ja rentoja ilman viinaakin.
[/quote]
Tässä ketjussa sinä olit ainoa tuomitseva, tuomitset alkoa juoneiden vanhempien lapset, eli meidät juopoiksi. Mielestäni traumoja on sinulla, ei meillä, joita alkuperäinen aloitus koski.
t. viinilasi tuossa vieressä ja teini myös.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 00:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2013 klo 23:19"]
Voi teitä onnellisia, joilla on vain kauniita muistoja vanhempien ryyppyjuhlista ja iloisista aikuista! Toivotaan että omat lapsenne ovat myös yhtä onnekkaita eikä heillekään jää traumoja vanhempien alkoholinkäytöstä. Itselläni ei ollut yhtä hyvä tuuri.
Alkoholi voi aiheuttaa myös yllättävää ja ikävää käytöstä, enkä itse halua ottaa sitä riskiä että lapseni olisivat sellaista näkemässä ja kokemassa. En myöskään koe, että olisi jonkinlainen kansalaisoikeus saada ottaa aina kun tekee mieli. Mutta ilmeisesti joskus on mahdotonta olla odottamatta siihen kun lapset ovat nukkumassa tai vaikka yökyläilemässä. Taitaa tässäkin ketjussa moni omilla "onnellisilla" lapsuusmuistoilla perustella omaa juomistaan ja rauhoitella omaatuntoaan. Itse luon mieluummin kauniita muistoja lapsille perheen yhdessäolosta ihan selvin päin. Me osaamme olla hassuja ja rentoja ilman viinaakin.
[/quote]
Tässä ketjussa sinä olit ainoa tuomitseva, tuomitset alkoa juoneiden vanhempien lapset, eli meidät juopoiksi. Mielestäni traumoja on sinulla, ei meillä, joita alkuperäinen aloitus koski.
t. viinilasi tuossa vieressä ja teini myös.
[/quote]
ihan hyvä, ettei monilla ole kuin hyviä kokemuksia. Ikävä kyllä monellabon huonojakin. Kaikki nämä ovat ihmis -ja tapauskohtaisia. Se mikä toimii toisella, voi olla paha asia toiselle. Pääasiassa jokainen vanhempi tietää oman ja lastensa tilanteen, ainakin näin toivon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 00:21"]
Tässä ketjussa sinä olit ainoa tuomitseva, tuomitset alkoa juoneiden vanhempien lapset, eli meidät juopoiksi. Mielestäni traumoja on sinulla, ei meillä, joita alkuperäinen aloitus koski.
t. viinilasi tuossa vieressä ja teini myös.
[/quote]
En kirjoittanut tuota viestiä johon vastasit, mutta kerroin tässä ketjussa huonoista kokemuksistani liittyen vanhempieni alkoholin käyttöön. Voitko lainata sen täsmällisen kohdan, jossa joku tuomitaan tässä ketjussa juopoksi? Itse yritin pohdiskella asiaa kummastakin näkökulmasta, myös siitä, että aikuisen hauskanpito voi olla lapsen näkökulmasta olematta hauskaa. Myös lasten hauskanpito ja remuaminen voi olla aikuisen mielestä liian villiä ja äänekästä, joten en ymmärrä miksi tämä on täysin mahdotonta toisesta näkökulmasta.
Joku kirjoitti että "nukahdin aikuisten iloisiin ääniin" ja toinen että "oli mukava mennä nukkumaan kun kuului musiikki ja puheensorina". Jos kotona asuva 18-vuotias teininne päättäisi pitää kotona äänekkäät ja kosteat illanistujaiset, luuletteko että menisitte nukkumaan hymy huulilla nuorten iloista puheensorinaa ja musiikin jytkettä kuunnellen? Kaikki tietenkin vastaavat, että menisivät pitämään hauskaa nuorten kanssa, joten kuvitellaan nyt että teidän jostain syystä pitäisi mennä nukkumaan.
Ja se teini voi ymmärtää vanhempien juomista vähän eri lailla kuin vaikka alle kouluikäinen lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vain hyviä muistoja. Vanhempieni ystäväpiirissä kukaan ei humalassa alkanut itkemään, huutamaan, tappelemaan tai muuten pelottavaksi. Aikuiset olivat vain vähän normaalia iloisempia, syötiin hyvin ja lapset saivat mehua tai herkkuja kun aikuiset saivat viiniä. Ymmärrän kyllä, että kaikilla ei alkoholista lapsuudessa ole näin iloisia muistoja, mutta aihe tuntuu olevan tabu, koska siitä ei saa puhua.
No eivät kaikki aikuisetkaan jaksa katsella kännisiä aikuisia. Varsinkaan, jos eivät itse juo. Jotenkin kiusallista olla aikuisseurueessa, jossa osa porukasta juo niin paljon että sammuu. Vaikkei kukaan rähjäisikään, on se silti ikävää. Vaikea uskoa, että lapsillakaan olisi pelkästään kivaa silloin. Lapset eivät tietysti osaa kuvitella muuta kuin vasta aikuisena. Silloin sitä tajuaa, hei, minähän voin itse valita, eikä olekaan pakollista juoda..
Ei kai kenenkään mielestä suomalaisen lapsen ole pakko ahdistua. Minä vain halusin kertoa, että lapsi VOI ahdistua vaikkei jollain siitä henkilökohtaista kokemusta olisikaan.
En tunne tarkkaan eteläeurooppalaisia juomatapoja, mutta tietääkseni esimerkiksi Ranskassa varsinkaan naisten ei sovi olla näkyvästi humalassa, vaikka kaikki juovatkin viiniä.
Kukkahattutäti voi nyt lopettaa muiden ilon pilaamisen. Sori jos langetin varjon positiivisten muistojenne ylle. Ajattelin mennä katsomaan elokuvaa ja juoda samalla yhden lonkeron. Onneksi lapsia ei ole paikalla! ;)