Oletko lukenut Hesarista autistisen Danielin tapauksesta

..olen erityislapsen äiti ja rehellisesti sitä mieltä, että osan lapsista saisi lukita laitokseen ja lääkitä hiljaiseksi. Ääritapauksissa lapsi ei muuhun kykene kun mölisemään, ei osaa kommunikoida yhtään millään tavalla (eikä opi), oppimiskyky heikko, väkivaltaisia ovat todella usein ja aiheuttavat perheelleen kohtuutonta stressiä. Ihmeissäni luen myös näistä todella vaativista autisteista ym. jotka ovat muka niin suuria ilonaiheita perheilleen- minä olen omani antanut pois, se elämä oli kaikkea muuta kuin iloa!

Entinen elämäni oli jatkuvaa huolenpitoa, stressaamista, munankuorten päällä kävelemistä. Kaikkialta tuli negatiivista palautetta lapsen käytöksen vuoksi, hän itse myös valitsi olla muuttamatta tapojaan (äly tutkittu + ymmärsi puhetta) ja niinpä sitä oltiin koko perhe sitten lähinnä neljän seinän sisällä. Edes kaupassa ei pystynyt käymään aina, raivareita tuli milloin mistäkin ja joskus meinasi olla itsekin vaarassa kun lapsi alkoi rähisemään laitapuolenkulkijalle tai narkkarille. Jos tuli väärä juna eikä lapsi olisi halunnut sillä matkustaa, puri tai löi. Kotona terrorisoi pikkusisaruksiaan, herätti nämä huudollaan päiväunilta useamman kerran päivässä ja kesti todella kauan että pikkuiset oppivat nukkumaan rauhassa sen jälkeen, kun lapsi muutti pois. Mitä elämää se sellainen on, jossa muu huusholli pelkää yhtä jäsentä ja viranomaiset ym. vaan pyörittelevät peukaloitaan??

Way of nature vastaan way of grace.... ihmisten suuri pulma. Luonnossa vammaisena syntynyt eläin syödään ensimmäisenä ja onhan se evoluution kannalta oikein, mutta jos oma lapsi syntyy autistisena tai muulla tavoin erilaisena, niin ei siinä kauheesti mitkään evoluutiot kiinnosta.