Lue keskustelun säännöt.
Millainen ihminen ei kestä olla yksin?
Kommentit (16)
En minäkään. Tää korona on ollut Jumalan lahja minulle. Saanut olla kotona mielin määrin, eikä yllärivieraita eikä kutsuja kyläilemään ole tullut. Mökilläkin saa olla ihan rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen pari tällaista. Eivät ole mitenkään muuten epätasapainoisen tai oudon oloisia, ihan tavallisia, hyvin elämässä pärjääviä ihmisiä. Kai sekin vaan on luonteenpiirre, kuten oma äärimmäinen introverttiyteni / erakkoluonteenikin.
Sellainen, joka ei pidä itsestään eli omasta seurastaan. Ei kestä olla itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään. Tää korona on ollut Jumalan lahja minulle. Saanut olla kotona mielin määrin, eikä yllärivieraita eikä kutsuja kyläilemään ole tullut. Mökilläkin saa olla ihan rauhassa.
Luetunymmärtäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä viihdyn yksin ja en tunne yhtäkään, joka ei viihtyisi. Jokainen on sinut itsensä kanssa ja itsetunto on kohdallaan. Ehkä sellaisella, joka ei viihdy yksin asiat ovat päinvastoin.
Ihminen, joka tarvitsee toisten huomiota, jonka elämän ehto on, että ihmiset ympärillä puhuvat hänestä ja kehuvat hänen erinomaisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen yhden. Puhelias ja hyvin sosiaalinen ihminen, mutta asuu yksin ja kaipaa seuraa lähes koko ajan. Yksi syy varmaan miksi hän ei kestä yksinoloa voi olla se, ettei hänellä ole vapaa-ajallaan mitään tekemistä. Istuu sohvalla ja katsoo telkkaria. Arkisin koko illan, viikonloppuna koko päivän. Siinä sitä joutuu olemaan itsensä kanssa, niinkuin joku tuossa ylempänä mainitsi itsensä sietämisen tms.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden. Puhelias ja hyvin sosiaalinen ihminen, mutta asuu yksin ja kaipaa seuraa lähes koko ajan. Yksi syy varmaan miksi hän ei kestä yksinoloa voi olla se, ettei hänellä ole vapaa-ajallaan mitään tekemistä. Istuu sohvalla ja katsoo telkkaria. Arkisin koko illan, viikonloppuna koko päivän. Siinä sitä joutuu olemaan itsensä kanssa, niinkuin joku tuossa ylempänä mainitsi itsensä sietämisen tms.
Miksei hanki sosiaalisia harrastuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läheisriippuvainen? Veljeni on tällainen, ollut jo lapsesta asti. Minä tykkäsin leikkiä ja puuhailla yksinänikin joskus, veljellä aina joku kaveri seurana. Nyt aikuisiällä mennyt koko ajan suhteesta suhteeseen ja muuttaa lähes heti naisen kanssa yhteen. Ei ole kirjaimellisesti koskaan yksin. Minä olen täysin vastakohta enkä ymmärrä moista, tosin olenkin introvertti ja erakkoluonne ja kavereita 0 joten tottumisestakin kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, joka ei pidä itsestään eli omasta seurastaan. Ei kestä olla itsensä kanssa.
Minä en pidä itsestäni vähässäkään määrin, mutta ei mulla ole mitään ongelmaa olla yksin. Keksin vain muuta tekemistä kuin itseeni keskittymisen. Sensijaan jatkuva seurassa ja hälinässä olo on raskasta.
Voisiko Ap vähän avata mitä tarkoitat - Ajan takaa, että minua yksin vuosia eläneenä turhauttaa se, että osa käyttää ilmaisua olla yksin ikäänkuin se tarkoittaisi täysin samaa kuin olla yksinäinen, kuitenkin kyse on paljossa eriasioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden. Puhelias ja hyvin sosiaalinen ihminen, mutta asuu yksin ja kaipaa seuraa lähes koko ajan. Yksi syy varmaan miksi hän ei kestä yksinoloa voi olla se, ettei hänellä ole vapaa-ajallaan mitään tekemistä. Istuu sohvalla ja katsoo telkkaria. Arkisin koko illan, viikonloppuna koko päivän. Siinä sitä joutuu olemaan itsensä kanssa, niinkuin joku tuossa ylempänä mainitsi itsensä sietämisen tms.
Miksei hanki sosiaalisia harrastuksia?
Ei jaksa harrastaa työpäivän jälkeen. Ei myöskään jaksa lähteä muutenkaan ulos, vaan soittelee kaikki kaverit läpi, jos joku tulisi käymään hänen luonaan. Tässä on mukana myös vahvaa mukavuudenhalua ja vaikeutta muuttaa asioita arjessaan. Siis että vaikka kävisi itse jonkun luona, kun on tottunut istumaan kotona.
Up