Minkä ikäisenä oma ulkonäkösi romahti?

Typerä kysymys, täällä kaikki vaan paranee ulkonäöllisesti ja persekin nousee niskaan, mitä enemmän ikää tulee.

Ei ole vielä romahtanut. Sitä odotellessa.

-43v

Me miehet emme kärsi sellaisesta. Me vain komistumme iän myötä.

41-vuotiaana. Alkoi leukapielet roikkua masentavasti! 

Eipä ole vielä merkkejä ulkonäön romahtamisesta. Raskaudet ja imetykset ovat huonontaneet ryhtiäni, mutta muuten olen ihan hyvässä kuosissa. Ikä tuo lisää itsevarmuutta ja itsetuntemusta, oman kehon hyväksyntää, joten uskon että se kaunistaa.

Mä olen 15 kiloa painavampi, kuin teini aikoina, mutta silloin olinkin todella hoikka ja tytön vartalo. Nykyään tietysti vartalo naisellisempi, enkä näytä mitenkään lölleröltä. Ikääkin on vasta 26 että en koe rupsahtaneeni, (lapset tietysti muuttaneet vartaloa) mutta elän terveellisesti ja liikun paljon. Olen oikeasti hyvässä kunnossa. Jaksan juosta pitkiä lenkkejä ja muutenkin urheilla säännöllisesti. Viisi kiloa kun saisin painoa pois, niin olisin tyytyväinen.. ehkä tässä syksyn/talven mittaan kun tulee taas kiinnitettyä enemmän huomiota syömisiin ja liikuntaan. :) Mielestäni näytän vaan päivä päivältä paremmalta, aikuiselta. Mun mielestä monet kolmekymppiset on kaikkein kauneimpia.. jotenkin freshejä. :) Oikein odotan mihin itse tästä vielä jalostun.. :P hehe

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:21"]

Eipä ole vielä merkkejä ulkonäön romahtamisesta. Raskaudet ja imetykset ovat huonontaneet ryhtiäni, mutta muuten olen ihan hyvässä kuosissa. Ikä tuo lisää itsevarmuutta ja itsetuntemusta, oman kehon hyväksyntää, joten uskon että se kaunistaa.

[/quote] ja ikää on 35v. Toki pieniä juonteita on silmäkulmissa jne, muttei ne mielestäni rumia ole, vaan kuuluvat elämään.

Odottelen vielä, että se nousisi korkeuksiin, jotta se sitten voisi romahtaa. 64 v.

nyt 26 vuotiaana, ihon väri "haalistunut" "samentunut", silmäryppyjä..

2 viikkoa.

Sain ensimmäisen lapseni 41-vuotiaana. Lapsi nukkui huonosti pari vuotta ja minulla oli ainainen univaje. Se plus ikä tekivät minusta muutamassa vuodessa rupsahtaneen. Ennen lasta olin n. 5 vuotta ikäistäni nuoremman näköinen. En enää :-(

33-vuotiaana. silmäluomet alkoivat laskeutua, leukapielet löystyä, silmien alle ilmestyi juonteita. minulla on kuiva iho ja ikävä kyllä pitää paikkaansa, että kuivaihoiset rypistyvät nopeasti! :(

29-vuotiaana, tarkemmin sanottuna kun esikoinen syntyi. siihen asti minua oli pidetty hädin tuskin täysi-ikäisenä & henkkareita sai aina vilautella, yhtäkkiä näytinkin väsyneeltä & kuluneelta !

Olin hehkeimmilläni kolmekymppisenä. Selvä romahdus tapahtui n. kolmevitosena. Isona tekijänä aivan järkyttävä stressi, johon liittyi yllättävä avioero, työpaikan menetys ja työttömyyden pitkittyminen sekä läheisen sairastuminen.

Kroppa rupsahti lasten myötä, enkä ole tehnyt asialle mitään. Tosin eipä tissejä ja roikkumahaa mikään pelastakaan. Kasvot on nyt pikkaista vajaa 30v kivan näköiset. Itsetuntokin alkaa olla kohdillaan. Kroppaa kyllä välillä haikailen, että kantsis varmaan tehdä edes se minkä voi.

Jo 18v ku masennuslääke nälättää niin pirusti; (

Asteittain 30-40 ikävuoden välillä. Kaksi raskautta myös vaikuttaneet asiaan, en myöskään ole yhtä hoikka enää kuin ennen.

Jännä miten monet täällä luulevat, että juuri he eivät ole rupsahtaneet. Mutta katsokaapa 20 vuotta vanhoja kuvianne niin ette taatusti näytä enää samalta!

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 21:51"]

Asteittain 30-40 ikävuoden välillä. Kaksi raskautta myös vaikuttaneet asiaan, en myöskään ole yhtä hoikka enää kuin ennen.

Jännä miten monet täällä luulevat, että juuri he eivät ole rupsahtaneet. Mutta katsokaapa 20 vuotta vanhoja kuvianne niin ette taatusti näytä enää samalta!

[/quote]

Ei varmasti, mutta voi näyttää paremmalta. Itse asiassa juuri yllätyin tästä hiljattain kun kävin vanhemmillani ja katselin siellä kirjahyllyssä esillä olevaa ylioppilaskuvaani. Siinä kuvassa oli pulloposkinen punakka tytteli, ei mitenkään hyvän näköinen. Olin hoikka silloin, mutta oli vaan naama niin "lapsenpyöreä" että se näytti superläskin naamalta, silmäluometkin pulleat, posket, kaksoisleuka. Vasta 30 ikävuoden jälkeen alkoi hyvin hitaasti vähitellen läski lähteä naamasta ja kaulasta, ja nyt olen 39, ja alan olla naamasta jo jonkin näköinen. Olen yllättynyt siitä että minulla esim. on kulmikkaat leukaperät, kun nuorempana niitä ei näkynyt kaiken läskin alta, joka meni pulleana leukaperistä kaulalle.

En ole romahtamista huomannut, mutta ilon, surun ja ankaran ajattelun aiheuttamia ryppyjä on pikkuhiljaa ilmaantunut. Varsinkin kasvojen ihon kimmoisuus on jonkin verran vähentynyt sen jälkeen kun täytin 50 (seköhän sitä romahtamista sitten on). En juurikaan huolehdi kaunedestani, en esim juuri koskaan käytä mitään kosteusvoiteita tai muitakaan rasvoja. Olen nykyisin 10 kg painavampi kuin 35 v sitten, jolloin olin 20 v ja painoin 52 kg (olen 170 cm pitkä). Olen aika tyytyväinen itseeni näin, koska lihaskuntoni on ihan hyvä. Harrastan hyötyliikuntaa, joogaa ja monenlaista tanssia. En pelkää ulkonäköni romahtamista enkä vanhenemista muutenkaan, mutta haluaisin kyetä toimimaan aktiivisesti lastenlasteni kanssa mahdollisimman pitkään.

Mielestäni ulkonäköni on parempi kuin koskaan johtuen itsevarmuudesta. Sillä on itse asiassa aika vähän tekemistä sen kanssa, miltä ulkokuori näyttää. Varmaan nuorempana se oli sileämpi, mutta sisällä oli paljon epävarmempi ihminen.