Milloin ryyppääminen ja juhliminen lakkasi olemasta sulle tärkeää?

n. 29-vuotiaana

Kiinnostus taukosi 10 vuodeksi kun olin 20v-30v. Nyt taas kiinnostaa :) Kaikkea aikansa. Varmaan nytkin jossain vaiheessa taas kyllästyy...Siihen asti pidän hauskaa.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 17:32"]

Ne eivät koskaan ole minulle olleet tärkeitä. Menen mielelläni nukkumaan iltaisin yhdeksältä enkä voi millään ymmärtää miksi jotkut vapaaehtoisesti haluaisivat valvoa pidempään!? 

Ja päivä on täysin pilalla jos ei herää aamulla seitsemätä. En voi sietää saamattomia ihmisiä, jotka nukkuvat pidempään oli krapula tai ei!

Ja en pidä siitä olotilasta jonka alkoholi aiheuttaa. Joskus voin ottaa lasin punaviiniä ja sitten kaduttaa kun yöunet meni pilalle (rauhaton uni).

[/quote]

Hyh, hieman niuho ihminen

Eipä kyllästytä. Olenkin alkoholisti. 36 ikää. Baarijuhlinnat on jääneet vähiin kun ei jaksa mutta kotona pöhnät joka viikko.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 22:21"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 17:32"]

Ne eivät koskaan ole minulle olleet tärkeitä. Menen mielelläni nukkumaan iltaisin yhdeksältä enkä voi millään ymmärtää miksi jotkut vapaaehtoisesti haluaisivat valvoa pidempään!? 

Ja päivä on täysin pilalla jos ei herää aamulla seitsemätä. En voi sietää saamattomia ihmisiä, jotka nukkuvat pidempään oli krapula tai ei!

Ja en pidä siitä olotilasta jonka alkoholi aiheuttaa. Joskus voin ottaa lasin punaviiniä ja sitten kaduttaa kun yöunet meni pilalle (rauhaton uni).

[/quote]

Hyh, hieman niuho ihminen

[/quote]

Ao hieman??  sydänkohtaus nurkan takana tollasilla

Tuo valvominen tuntuu nykyään olevan se kaikista vaikein juttu. Moneltako jonnekin baariin tai yökerhoon on tapana lähteä? En edes tiedä, kun en käy. Puolitaöin vai aikaisemmin? No, jokatapauksessa, en jaksa valvoa. Alan simahdella joskus kahdentoista aikaan viimeistään, ja jos on raskas työviikko alla, niin paljon aikaisemminkin jo. Ei ois musta valvomaan pikkutunneille enää. 

Noin 36-vuotiaana, loppui vaan kiinnostus. Aikanaan join ja juhlin monta kertaa viikossa. Nyt 7v selvänä. 

19-vuotiaana, kun tulin raskaaksi. Mielummin elän kakanhajuista arkea, kuin ravaan baareissa kaatamassa satoja euroja kurkusta alas.

dokaamiset dokattu, olin aika kierteessä vuosia, kroppa ja pää luovuttivat. Lopetin 37-vuotiaana haimatulehdukseen. Juhlissa käyn joskus, syömässä, en ole niuho, mutta en jaksa humalaisia. Ikää nyt 48v. 

Baarit ovat aina olleet minusta vastenmielisiä. Varsinaisesti bilettäjä en ole ollut koskaan, mutta teininä tuli IRC-miiteissä juotua alkoholia. Tämäkin loppui 20-vuotiaana. Totesin, että alkoholi loppujen lopuksi maistuu minusta kauhealta. Siitä seuraa olo, jossa käyttäytyy hölmösti, aamulla ei ole freesi olo, alkoholi ei ole terveellistä, ja kaikesta tästä pitäisi vielä maksaakin! Jätän juomisen muille. Kaverit nauroivat kommentoituani, etten enää aio juoda alkohlia: "Ohoho, perinteinen! Katotaan kuinka kauan kestää!" Tässä sitä ollaan, yli 7 vuotta myöhemmin. Yhä ei voisi vähempää juominen napata.

Ei kyllästytä! Ikää 30 ja nautin juhlista, ne ovat elämän suola!

En ole koskaan ymmärtänyt väitettä arjen hienoudesta. Ylös-töihin-kotiin-harrastuksia-nukkumaan. Miten tylsää! En minä halua kuolinvuoteellani muistella sitä kuinka tuli käytyä Prismassa tai pururadalla, vaan rapujuhlia ja pikkujouluja, illanviettoja eri kokoonpanoissa, keikkoja ja festareita, unohtumattomia uusia vuosia ja hauskoja mökkiviikonloppuja, sitä kun juotiin Tequilaa Meksikossa ja juhlittiin vuoden vaihtumista Malesiassa jne jne.

Alkoholia en juo kuin humalahakuisesti. En tajua mitään kotona tissuttelua, saunasiidereitä tms.

Käytännössä juon kerran 1-2kk välein ja silloin haluan kyllä kunnon hiprakan ja laittaa itseni nätiksi ja lähteä ulos, en kitata kaljaa tai tissutella viiniä kotisohvalla.

Häh? Ryypännyt en varta vasten ole koskaan, mutta juhlimista en lopeta ennen kuin kuolo korjaa:D