Mitä se lääkäri auttaa vakavasti masentuneelle

Voi ohjata terapiaan.

terapia ja tuet

Mistä lääkäristä nyt puhut? TK-lääkäristä vai psykiatrista? En suosittele kumpaakaan. Ehdottomasti ei ainakaan ensimmäistä, ei mitään pätevyyttä mielenterveyspuolelle yleislääkäreillä ja voivat kirjoittaa ihan mitä papereita päähän sattuu pälkähtämään. Psykiatrin on kahdesta pahasta pienempi, utta yleensä sieltä poistutaan vain entistäkin sairaampana ja pahemmin sekaisin kuin ennen. Saat masennusdgn lisäksi kymmentä eri sorttia muita epämääräisä diagnooseja,joita sitten esim. myöhemmin esim. työkkärissä,sosiaalitoimistossa,kelassa tai muissa mahdollisissa viranomaisinstansseissa voidaan erittäin helposti käyttää itseäsi vastaan. Lisäksi sinulle todellakin tuputetaan seitsemän sortin pillereitä, joista ei yleensä ole mitään todellista apua. Elävän elämän esimerkkejä löytyy niin paljon, etten jaksa kertoa kaikkea, mutta etsi mieluummin apua kirjoittamisesta,itseapukirjallisuudesta, uskalla huutaa ja itkeä omaa pahaa oloasi pois vaikka metsässä. Pahimpaan oloon voi auttaa kova fyysinen rasitus, hetkellinenkin, jääkylmä suihku on traumoista kärsivillekin terapeuttista, syö jotain voimakkaan makuista, juo jotain hiilihappopitoista tai hapanta tai kylmää.. Etsi ensin muita keinoja, tietoa on saatavilla netistä ja kirjastosta hyvin, keskustelupalstoilta voi löytää vertaistukea..Tärkeintä, että ensin selvität itsellesi, miksi olet masentunut- onko joitain tiettyjä tapahtumia elämässäsi vai podetko vain eksistentiaalista kriisiä? Vielä pieni vinkki: älä ajattele liikaa- joskus on hyvä vaikka väkisin suunnata ajatuksensa pois masentavista vellomisista, vaikka se ei ongelmaa parannakkaan.  Psykalta saat lähinnä aluksi hyvin miellyttävän ja empaattisen oloista kuuntelua, mutta kun sitten jonain päivänä luet potilaskertomuksiasi, voi alkaa kaduttaa, että ikinä lähdit aroista yksityisistä asioistasi kertomaan sinne-nuo kirjaukset voi nimittäin nykyään lukea ihan vaikka gynekologi,neuvolantäti,yleislääkäri ja vaikkapa sairaalan lääkintävahtimestarikin tms. jos niin haluaa (ja todella moni kyllä haluaa). Että mietis nyt vielä-jos tarvitset keskusteluapua, voisi kirjoittamisen lisäksi myös rukous olla hyvä apukeino-se on vain niin,että elämme maailmassa, jossa kaikkea ihmisen heikkoutta voidaan käyttää häikäilemättä hyväksi. Voimia sinulle. 

Terapia ja tuet (eli sairasloman/sairaseläkkeen kirjoittaminen) ovat ainoaat aidot avut mitä lääkäreillä on tarjota. Lääkkeet eivät ole mikään ratkaisu vaan parhaimmassakin tapauksessa väliaikainen kävelykeppi jonka avulla päästä takaisin liikkeelle, mutta niihin ei voi turvata eikä niiden syöminen tee aivoille eikä hengelle pidemmän päälle hyvää. Jos saat lähetteet terapiaan ja löydät itsellesi sopivan psykoterapeutin, voit siellä käsitellä niitä asioita joista masennus oikeasti johtuu. Sen lisäksi jos olet vielä valmis ja halukas tekemään itsenäisesti työtä elämänmuutoksen eteen (ruokavalio, liikunta, uni, ihmissuhteet jne.) alkaa oikea paraneminen joka vaatii itsensä syvällistä kohtaamista, johon ei ole oikotietä. Se olisi hienoa jos löytyisi jokin ihmepilleri jonka avulla oma elämäntilanne, tavat, rutiinit ja suhde itseensä taianomaisesti muuttuisi, mutta se on valitettavasti melko itsenäinen työmaa. Ilman toisten ihmisten apua ja tukea kuitenkin aivan liian vaikeaa eli vaikka kaikki lähtee itsestä ja vain itse voi itsensä parantaa, tarvitsee siihen vertaistukea, vinkkejä, tietoa, apua ja rakkautta tavalla tai toisella myös muilta. 

No kyllä itse vakavasti masentuneena en olisi aikoinani selvinyt ilman lääkitystä ja säännöllisiä käyntejä. Kun on oikeen pohjalla eikä nuku koskaan

Jos on pahasti itsetuhoinen, niin osastohoito voi olla tarpeen. Lääkitys voi olla tarpeen, terapiaan tarvitsee lähetteen / lausunnon.

Kyllä ne lääkkeet vaan voi olla joillekin todella tarpeen ja auttaa siinä terapiassakin. Voi olla niin sairas, ettei terapiassa saa parantumista alkuun ilman lääkkeitä.

Lääkäri määrää myrkkyjä ja troppeja lievittämään potilaan pahaa oloa.

Mielialalääkkeet saa mutta oikeaa apua ei saa.  En viitsi edes lähteä lääkäriin vaikka ahdistaa pahasti. Tyhjän saa pyytämättäkin.