Lue keskustelun säännöt.
Miksi yliopistokoulutusta itsessään arvostetaan?
Ajan hukkaa
20.08.2020 |
Hain taannoin yliopistoon, tähtäimessä filosofian kandi. Pääsykokeeseen piti sisäistää suomen kielellä kaksi kirjaa, joista moni käsite oli minulle entuudestaan tuttu. Kun nyt nuoruusvuosista lähtien olen opetellut lukemaan alan kirjallisuutta alkuperäiskielillä, oli kyseessä englanti tai ranska, onko mitään järkeä käyttää vuosikausia siihen että opiskelen filosofiaa täällä syrjäkylässä jossa kielitaito menee täysin hukkaan? Tai ainakin pari vuotta opinnoista menisi täysin termien sisäistämiseen jollain suomen kielellä, jota ei missään maailmalla tarvita. Kuulee paljon hehkutusta siitä miten yliopistokoulutettu on muihin nähden ylivertainen, mutta näen että on paljon idiootteja jotka luulevat että yliopistokoulutus=sivistys. (Tähän törmää esim. parisuhdemarkkinoilla.) Mieluummin sitten opiskelen jonkun oikeasti hyödyllisen ammatin tai lähtee keskelle eurooppaa missä ei kielitaito mene täysin hukkaan.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Aika monta tutkintoa pystyy valitettavasti suorittamaan kyllä sellaisella räpistelyllä ja runnomisella, johon ei valitettavasti liity asian syvempää ymmärrystä. Tenttejä voi uusia monta kertaa ja jotkut proffat/luennoitsijat eivät ainakaan silloin kun itse opiskelin jaksaneet aina keksiä uusia tenttikysymyksiä. Eli jotkut selvittivät tentit kahlaamalla läpi tenttikysymykset viimeisen viiden vuoden ajalta. Toisaalta jos opiskelua ajaa oma mielenkiinto ja halu ymmärtää, niin kyllähän yliopisto-opinnot voivat kehittää omaa ajattelua ja syventää ymmärrystä.
Näitä voi kehittää myös yliopiston ulkopuolella, filosofiakirjoja lukemalla, eikä tarvitse pari vuotta ajastaan haaskata opetellakseen termit suomen kielellä, vaan voi lukea tai opetella lukemaan ne alkuperäiskielillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monta tutkintoa pystyy valitettavasti suorittamaan kyllä sellaisella räpistelyllä ja runnomisella, johon ei valitettavasti liity asian syvempää ymmärrystä. Tenttejä voi uusia monta kertaa ja jotkut proffat/luennoitsijat eivät ainakaan silloin kun itse opiskelin jaksaneet aina keksiä uusia tenttikysymyksiä. Eli jotkut selvittivät tentit kahlaamalla läpi tenttikysymykset viimeisen viiden vuoden ajalta. Toisaalta jos opiskelua ajaa oma mielenkiinto ja halu ymmärtää, niin kyllähän yliopisto-opinnot voivat kehittää omaa ajattelua ja syventää ymmärrystä.
Toinen näkökulma tähän on se, että viisaus ja monipuolinen sivistys (esim. suurien asiakokonaisuuksien, osien välisten suhteiden ja erilaisten ajattelutapojen ymmärtäminen) eivät tule automaattisesti tenttikirjoja lukemalla, joten yliopistosta voivat hyvin valmistua myös kapeakatseiset, pinnalliset ja typerät ihmiset.