Lue keskustelun säännöt.
Äitiys on jatkuvaa huonoa omatuntoa..
29.08.2013 |
Taas huono omatunto kun hankalan yön jälkeen minä, aikuinen, rupesin itkemään ja kiukuttelemaan 4-vuotiaalleni. Olen väsynyt, raskaana, hermostunut työasioista, mies matkoilla ja lapselta oli tullut pissa sänkyyn. Ja siitä minä idiootti menetin hermoni. En huutanut mutta rupesin oikeasti itkemään. Välillä kyllä mietin ansaitsenko tätä toista lasta tai edes ensimmäistänikään kun niin pienestä tuntuu pinna katkeavan. Lapsraukka.
Kommentit (5)
sellaista se äitinä oleminen on eli koko loppuikä, toivottavasti
mutta on se niin hienoa, että huonon omantunnon ja syyllisyyden kestää hyvin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitiys on hyvää tunteiden tiedostamisen ja hallitsemisen harjoittelua välillä äärimmäisissä olosuhteissa <3.
En kuitenkaan suosittele aborttia.
Sinä olet ihminen, 4-vuotiaasi on ihminen ja pian tämä mukanasi kanniskelemasi alkiokin on ihminen. Sellaista sattuu, pääasia että olet kykeneväinen katumaan. Kadu hetki ja jatka eteenpäin, turha jäädä voivottelemaan. Jos oikein rassaa, lapselta voi pyytää anteeksi.
Virtuaalihali sulle. Olet väsynyt. Kaikki ovat joskus. Hyvä, että tiedostat itse oman käytöksesi. Kuitenkin olen sitä mieltä, ettei lapsi siitä rikki mene, jos äitikin joskus päästää höyryjä. Oma äitini ei koskaan näyttänyt harmiaan, vaikka syytä olisi ollut. Se sai minut kokeilemaan rajojani yhä enemmän... Anna anteeksi itsellesi. Mukavaa odotusta myös.