Lue keskustelun säännöt.
Alle 1v lasten ruokailu päiväkodissa Helsingissä?
27.08.2013 |
Katselin päiväkotien ruokalistoja ja olivat kyllä sellaisia että lähes joka päivä on jotain sovellettavaa, että saa ruuan 9-10kk ikäiselle hampaattomalle sopimaan. Onko jonkun lapsi mennyt noin pienenä päiväkotiin ja miten ruokajutut ovat onnistuneet. Esimerkkeinä siskonmakkarakeitto, kalapuikot, rieska, pinaattilätyt, kinkkukierre, jotka varmasti ovat isommille hyviä mutta ei alle 1v.
Ja sanottakoon siis (ettei tarvitse kenenkään saada mitään valituskohtausta) että päädyin pitämään lapseni vielä vuoden kotona mutta kun äitiyslomani loppui, lapsi oli 9kk ja 2päivää ja vaihtoehtona oli laittaa hänet päiväkotiin.
Kommentit (16)
Lapseni on sormiruokailija ja syönyt siis tavallista ruokaa paloina puolivuotiaasta alkaen. Hyvin on muussaus onnistunut pelkillä ikenilläkin. Yllätyksekseni saa ruisleipääkin syötyä. Päiväkodissa varmaan muussaavat, mutta mitään fysikaalista mahdottomuutta ei ole alle vuoden ikäisen lapsen syödä samaa kuin muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laittavat alle 1v.ruuat soseeksi ja lisäksi ovat suolattomia..Saa myös päiväkodissa korvikemaitoa kun on alle 1v.
soseeksi laitetaan vauvan ruuat. On se silti kamalaa, kun vauvoja tuodaan hoitoon. Muistan vieläkin erään pojan, joka tuli 9kk hoitoon. Voi miten hän itki ikäväänsä koko päivän. Ei päiväkoti ole vauvojen paikka ja muutenkin todella stressaava ympäristö pienille lapsille. Siksi omat lapseni hoidan kotona. T. Päiväkodin täti
Mua harmittaa niiden muiden lasten puolesta, että vauvoja tuodaan. Muun muassa siksi, että vievät tosi paljon hoitajien aikaa ja syliä + useimmat itkevät erittäin paljon, mikä aiheuttaa turvattomuutta ja kurjaa tunnelmaa muissa lapsissa. Edelleen yksi hoitaja tarvitaan hyssyttämään itkevää vauvaa. Usein tarvitsevat kahdet päikkärit, jolloin taas yksi hoitaja tarvitaan hyssyttämään vauva uneen. Lapseni ryhmässä on kaksi-kolme hoitajaa ja kymmenisen alle 3-vuotiasta, joista kaksi tänä syksynä aloittanutta vauvaa vievät leijonanosan hoitajien ajasta.
mun tyttö meni tarhaan 10 kk ja söi siellä ihan pilttipurkkeja. Ainakin siellä tarhassa alle 1-v tilattiin pilttipurkkeja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni 9kk hoitoon. Samoja ruokia syö kuin muutkin, ruoka vain pienennettiin tarpeeksi pieniksi paloiksi. Hampaita siis oli jo jonkin verran. Hiukan yleistystä tuo että tuon ikäinen vauva tarvitsee yhden hoitajan kokonaan itselleen.meijän likka meni muitten mukana kun osasi jo kävelläkkin ja päiväunet nukkui silloin kuin muutkin.eikä itkeskellyt perään kuin harvoina aamuina ja sekin kesti 5 min ja sitten jo touhuttiin. hyvin meni meillä hoidossa olo.
Siis ihan oikeastiko syöttävät siellä 9kk:n ikäisille makkaroita, kinkkua ja kalapuikkoja, laittavat ne vaan soseeksi? Suolattomiksi noita ei kyllä saa millään vaikka maidottomuus onnistuisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, ehkä minä vauvakritisoija vetosin liikaa omiin kokemuksiini. Kun nuo lapseni päiväkodin vauvat ovat todella itkuisia ja erityisesti toinen kiljuu koko päivän kuin syötävä :( Surettaa sekä vauvan puolesta, että oman herkän 2-vuotiaani, joka ahdistuu itkusta (eikä halua mennä enää päiväkotiin, koska "pelkää")
Ok, ehkä minä vauvakritisoija vetosin liikaa omiin kokemuksiini. Kun nuo lapseni päiväkodin vauvat ovat todella itkuisia ja erityisesti toinen kiljuu koko päivän kuin syötävä :( Surettaa sekä vauvan puolesta, että oman herkän 2-vuotiaani, joka ahdistuu itkusta (eikä halua mennä enää päiväkotiin, koska "pelkää")
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle 3-vuotiaiden päivähoito on kuitenkin todettu korkeintaan tyydyttäväksi maailmanlaajuisesti. Alle 3-vuotiaana lapsen hoito on vaativampaa.
Suomalainen päivähoitosysteemi on Keltikangas-Järvisen mukaan loistava. Kuitenkin kun astuu päiväkodin ovesta sisään, arkinen totuus paljastuu. Espoon ja Vantaan alueella tehdyn tutkimuksen mukaan päivähoidon laadussa on valtavia eroja. Keltikangas-Järvisen mukaan laadun vaihtelu johtui yleisimmin hoitohenkilökunnan valtahierarkioista ja koulutetun henkilökunnan puuttumisesta. Henkilökunnan kesken oli kiistoja siitä, kenen kasvatuksellista näkemystä noudatetaan ja siitä, onko varhaiskasvatus yleensäkään tarpeen. Tällaisia kiistoja seurasi lasten levottomuus ja itkuisuus. Keltikangas-Järvisen mukaan on paljon päiväkoteja, joissa alle 30 % henkilökunnasta on koulutettuja. Lastentarhanopettajat useammin näkevät varhaiskasvatuksen suunnitelmallisena toimintana kuin muut ammattiryhmät. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen Keltikangas-Järvinen ei ota kantaa, mutta hänen mielestään jokaisella lapsella tulisi olla subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus.
Alle 2-vuotiaalle ryhmä on haasteellinen kasvualusta. Ryhmässä niin lapsi kuin aikuinenkin käyttäytyy eri tavoin. ”Vai käyttäytyykö aikuinenkaan samoin Stockmannin hulluilla päivillä ja kahdenkeskeisellä kynttiläillallisella?”, Keltikangas-Järvinen kysyy. Ryhmässä ujo lapsi saattaa tulla aggressiiviseksi ja ylivilkkaaksi selvitäkseen tilanteesta. Tämän seurauksena hänen käyttäytymistään pyritään rajaamaan, vaikka lapsen tarve todellisuudessa saattaa olla päinvastainen. Lapsi, joka ei vielä osaa sovitella, neuvotella tai tehdä kompromisseja, käyttää aggressiivisuutta tapana selviytyä, koska ryhmässä se on tehokas keino. Ryhmä myös muuttaa palautteen saamisen merkityksen tavalla, jota kasvattaja ei voi ennakoida. Isojen lapsiryhmien sijaan Keltikangas-Järvinen heittää ilmaan ajatuksen pienistä, pysyvistä ryhmistä, jotka koostuvat eri-ikäisistä lapsista.
PORVOO | Erja Rusanen on saanut vanhempien tunteet kuumiksi. Internetin keskustelupalstoilla on kirjoitettu lyhyessä ajassa yli 700 mielipidettä Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys -kirjan nostattamina tunteina. Teoksen tekee ainutlaatuiseksi se, että se on kirjoitettu pienen lapsen näkökulmasta.
Rusasen mukaan alle kolmevuotiaita lapsia ei pitäisi hoitaa lainkaan päiväkodeissa. Syy on, että se voi olla vahingollista lapsen kehitykselle, mikäli hänellä ei ole aikuista kehen muodostaa turvallinen kiintymyssuhde.
Seurauksena on nähtävillä levottomia, turvattomia lapsia ja ongelmien kasautuessa erilaisia psyykkisiä ongelmia aikuisiässä.
Kirjoittajan mukaan asialle pitäisi tehdä jotain.
– Minusta tämä on selvä yhteiskunnallinen epäkohta. Meillä on 50 000 alle kolmevuotiasta hoidossa, näistä 58 prosenttia eli noin 29 000 lasta päiväkodeissa.
– Kukaan ei tunnu välittävän siitä, miten vaikeaa lapselle on siirtää kiintymys henkilöstä toiseen erityisesti alle kolmevuotiaana, jolloin kognitiiviset taidot ovat niin heikot, että lohduttautuminen on vaikeaa. Kyse on siitä kuinka inhimillisiä me olemme pienen lapsen itkun suhteen, Erja Rusanen painottaa.
Erja Rusanen kirjoitti ensimmäisenä suomalaisena pienen lapsen hoivasta ja kehityksestä yksin lapsen näkökulmasta. Hän ei arvannut herättävänsä näin suurta yhteiskunnallista keskustelua.
Tietokirjailija on sen nostattamiseen tyytyväinen, vaikkei tunne itseään patavanhoilliseksi femakoksi tai sivistymättömäksi kuten kolumnipalstoilla on häntä haukuttu.
– Kirjan sisältö on herättänyt syyllisyyttä. Leimakirveet ovat heiluneet. Voisi siitä silti keskustella asiallisesti, Rusanen muistuttaa.
Helsingin avoimen yliopiston lehtori on saanut kritiikin ohella myös runsaasti kiitoksia. Päiväkotien henkilöstöä on kiittänyt häntä ihan kädestä pitäen lapsen näkökulman esille nostamisesta viimeksi varhaiskasvatuksen messuilla. Rusasella on alun perin lastentarhanopettajan koulutus.
Erja Rusanen haluaa kyseenalaistaa mantran, että päivähoito on laadukasta ja lapsen yksilöllisen kehityksen huomioivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän nämä kaksi viimeistä viestiä liittyvät alkuperäiseen kysymykseen?
Onko alle 3-vuotiaan paikka tarhassa? Syöminen on pikkujuttu verrattuna siihen, miten lapsi sen tarhan kokee!
T. LTO
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi vauvva ei saa vauvvanruokaa suolatonta ja sokeritonta ja vastiketta juomaksi kotona imetetään päivä hoidossa ilman maitoa terveellistä ruokaa itkuinen ei tuttia kulttuurierolla selitetään missä yhdenvertaisuus terveellisyys eiköhän nälkä tule kysymys alle 1v
Elätä itse kakarasi tai ole kiitollinen siittä mitä muilta saat
Perhepäivähoidossa kyllä saa korviketta, mutta varahoidossa päiväkodissa ei! Päiväkotiin pitää itse viedä korvike/lypsetty maito!