Miten VALTAVA-psykoterapeutit eroavat ”tavallisista” kelan psykoterapeuteista?
Kaikki vaativan tason terapeutit eivät kuulu kelan listoille. Tietääkö kukaan?
Kommentit (6)
Ne ei vissiin kaikki taida haluta kela-asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Ne ei vissiin kaikki taida haluta kela-asiakkaita.
Jos eivät ota kelan asiakkaita, niin leipä jää sangen kapeaksi... harvalla varaa maksaa täysi hinta.
Psykoterapian teho ei ole sen suurempi kuin minkä tahansa metsässä kävelyn, ystävän kanssa keskustelun antama anti. Tärkein tekijä on OMA motivaatio tulla parempaan kuntoon / löytää ratkaisu ongelmaan. Psykoterapia voi päinvastoin olla haitaksi.
https://www.kaypahoito.fi/nix02191: Vain yhdessä tutkimuksessa on verrattu erilaisten psykiatristen hoitojen tehokkuutta pitkän seuranta-ajan (15 vuotta) kuluessa 11. Tutkittavat osallistuivat epidemiologiseen tutkimukseen (Epidemiological Catchment Area Study), jossa tehtiin perusteellinen diagnostinen haastattelututkimus ja taustamuuttujien arvio vuosina 1980 ja 1994–1996. Vuonna 1980 psykiatrisen häiriön diagnostiset kriteerit täyttäneiltä kerättiin tiedot hoidosta, jota asianomainen oli saanut puolen vuoden aikana ennen tutkimushaastattelua. Tutkittavat ryhmiteltiin lääkehoitoa saaneisiin sekä yksilöpsykoterapiaa ja ryhmäterapiaa saaneisiin. Psykoterapia, etenkin ryhmäterapia, lievensi kuormittumista seurannan aikana lääkehoitoa tehokkaammin. Psykoterapiaa saaneet eivät kuitenkaan olleet toipuneet häiriöistään, koska merkittäviä muutoksia häiriöiden määrässä ei havaittu, joskin komorbiditeettia oli jonkin verran vähemmän. Psykoterapian käyntimäärän ja hoitotuloksen välinen yhteys oli heikko.
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapian teho ei ole sen suurempi kuin minkä tahansa metsässä kävelyn, ystävän kanssa keskustelun antama anti. Tärkein tekijä on OMA motivaatio tulla parempaan kuntoon / löytää ratkaisu ongelmaan. Psykoterapia voi päinvastoin olla haitaksi.
https://www.kaypahoito.fi/nix02191: Vain yhdessä tutkimuksessa on verrattu erilaisten psykiatristen hoitojen tehokkuutta pitkän seuranta-ajan (15 vuotta) kuluessa 11. Tutkittavat osallistuivat epidemiologiseen tutkimukseen (Epidemiological Catchment Area Study), jossa tehtiin perusteellinen diagnostinen haastattelututkimus ja taustamuuttujien arvio vuosina 1980 ja 1994–1996. Vuonna 1980 psykiatrisen häiriön diagnostiset kriteerit täyttäneiltä kerättiin tiedot hoidosta, jota asianomainen oli saanut puolen vuoden aikana ennen tutkimushaastattelua. Tutkittavat ryhmiteltiin lääkehoitoa saaneisiin sekä yksilöpsykoterapiaa ja ryhmäterapiaa saaneisiin. Psykoterapia, etenkin ryhmäterapia, lievensi kuormittumista seurannan aikana lääkehoitoa tehokkaammin. Psykoterapiaa saaneet eivät kuitenkaan olleet toipuneet häiriöistään, koska merkittäviä muutoksia häiriöiden määrässä ei havaittu, joskin komorbiditeettia oli jonkin verran vähemmän. Psykoterapian käyntimäärän ja hoitotuloksen välinen yhteys oli heikko.
Ja tämä vastaa kysymykseen - miten?
Parempi palkka