Lue keskustelun säännöt.
Homoystäväni hiertää minun ja miesystäväni välejä
26.08.2013 |
Taustamme on aika mielenkiintoinen: olen ollut homoystäväni kanssa läheinen vuosia. Hän oli minun (yksipuolinen) ensirakkaus, mistä en hänelle toki ole maininnut koska en halunnut pilata kaverisuhdettamme. Olemme todella samanlaisia ja tulemme samoista taustoista, ja suoraan sanottuna rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta. Miesystäväni kanssa olemme myöskin olleet yhdessä useamman vuoden, mutta naimisiin emme ole menneet, minun tahdostani. Rakastan miestäni, hieman eri lailla vain kuin tätä ystävääni, ikäänkuin haluan miestäni seksuaalisesti mutta henkisesti samanlaista "yhteyttä" koen vain ystäväni kanssa.
Miestäni toistuvasti ärsyttää se, että olen paljon tekemisissä ystäväni kanssa. (tietää toki hänen olevan homo). Olen lähtenyt kesämökiltä ystäväni tueksi keskellä yötä ja muutenkin näemme ja halailemme toisiamme paljon jne. Mieheni mielestä se on naurettavaa. Tulevaisuudessa olen ehdottomasti valmis esimerkiksi luovuttamaan munasolujani ja joskus kun olin vielä sinkku, leikittelimme ajatuksella että hankkisimme yhteisen lapsen. Ja kyllä minä sen hänen kanssaan tekisin jos olisi tilaisuus...
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 21:24"]
Tässä koko ketjussa lienee kysymys siitä, että jos paras ystävä onkin värää sukupuolta, mikä on harvinaista - niin elämä menee pilalle, jos haluaa elää parisuhteessa?
Itsellä harvinaisen hyvää kokemusta ja voisin vaihtaa ajatuksia ap:n kanssa, jos vaikka laittaisi meiliossun mulle?
Itsekin voisin laittaa toki, jos anonyymin keksisin, mutta nyt on niin asiaa, joita harvat ymmärtää!!!
Voisi oikeasti verrata siihen, että elämässä on yksi ihminen joka on tärkein, voi olla nainen tai mies, mummo tai pappa, mies tai nainen - ei sillä ole väliä - jos joskus törmää ihmiseen joka koskettaa todella niin sillä ei ole väliä tosiaan kuka hän on ---- se on varmaan sellaista sielunkumppanin löytämistä ja siitä kehkeytyy usein pitkä ystävyys, joka kestää kaiken.
Siinä ei rakkaussuhteillakaan ole paljon sijaa, ne ovat paljon vahvempia suhteita - - - valitettavasti suomalaiset miehet tai naiset eivät hyväksy näitä, eivät halua edes tutustua ko. henkilöihin, vaikka se antaisikin varmuuden siitä, ettei heitä vastaan kilapailla mitenkään:(
[/quote]Se ON rakkaussuhde, vaikka platoninen sitten olisikin, mutta rakkaussuhde kuitenkin. Ja toiselta puolelta se voi olla muutakin kuin platoninen, vaikkei kumpikaan puolisko sitä koskaan myöntäisikään.
Mutta olihan ne tätäkin tutkineet, jotkut jeesustelijat vain kieltävät mahdollisuuden omalla kohdallaan, ja ilmeisesti eivät suostu uskomaan siitä omasta kaveristaankaan.
Ja kirjoitat "Siinä ei rakkaussuhteillakaan ole paljon sijaa, ne ovat paljon vahvempia suhteita". Siis jonkun pitäisi pokkana myöntyä olemaan se kakkonen, muihinkin kuin omiin lapsiin verrattuna.
Ap:llä on se hyvä puolustus että kaveri on homo. Jos ei olisi, taitaisi ap:lla olla muitakin toiveita kaverin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä sillä ystävän sukupuolella ole juurikaan väliä, jos tilanne menee tuohon pisteeseen, että ystävästä puhutaan rakkaampana ja läheisempänä kuin oma kumppani. Lapsenteollakin fantasioidaan, hohhoijaa. Teet hallaa miehesi itsetunnolle ja varmaan pidemmän päälle mielenterveydellekin, toivottavasti hän ymmärtää lähteä viimeistään siinä vaiheessa kun ympärillä juoksee naisystävän ja tämän sielunkumppanin kesken tehty taapero.
Laittakaa liukastetta, niin ei hierrä.
Tässä koko ketjussa lienee kysymys siitä, että jos paras ystävä onkin värää sukupuolta, mikä on harvinaista - niin elämä menee pilalle, jos haluaa elää parisuhteessa?
Itsellä harvinaisen hyvää kokemusta ja voisin vaihtaa ajatuksia ap:n kanssa, jos vaikka laittaisi meiliossun mulle?
Itsekin voisin laittaa toki, jos anonyymin keksisin, mutta nyt on niin asiaa, joita harvat ymmärtää!!!
Voisi oikeasti verrata siihen, että elämässä on yksi ihminen joka on tärkein, voi olla nainen tai mies, mummo tai pappa, mies tai nainen - ei sillä ole väliä - jos joskus törmää ihmiseen joka koskettaa todella niin sillä ei ole väliä tosiaan kuka hän on ---- se on varmaan sellaista sielunkumppanin löytämistä ja siitä kehkeytyy usein pitkä ystävyys, joka kestää kaiken.
Siinä ei rakkaussuhteillakaan ole paljon sijaa, ne ovat paljon vahvempia suhteita - - - valitettavasti suomalaiset miehet tai naiset eivät hyväksy näitä, eivät halua edes tutustua ko. henkilöihin, vaikka se antaisikin varmuuden siitä, ettei heitä vastaan kilapailla mitenkään:(