Mies haluaa vauvan, minä koiran
Koirakuume on ihan valtava ja miehen ainoa vastaus koiran hankkimiselle on jyrkkä EI.
Kumpi tässä nyt sitten antaa periksi, veikkaan ettei kumpikaan....
Kommentit (14)
Hankkikaa vauva. Se on rasittava, mutta ainakaan ei tarvi seisoa kuudelta aamulla kusettamassa sitä ulkona kolmenkymmenen asteen pakkasessa.
Hankkikaa koira tai ei kumpaakaan. Maailmassa on jo liikaa ihmisiä, joten ei vauvaa.
Miehen mielestä koira voitaisiin hankkia vasta sitten kun lapsi olisi sen ikäinen että ulosvienti ei olisi enää pelkästään meidän vastuulla.
Aika kova hinta mielestäni koiran saamiselle...
[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 22:05"]
Hankkikaa koira tai ei kumpaakaan. Maailmassa on jo liikaa ihmisiä, joten ei vauvaa.
[/quote]
Minusta tuntuu, että maailmassa on myös liikaa turhia lemmikkejä. Kuluttaa ne lemmikitkin....eikä niistä ole mitään käytännön hyötyä, enkä tarkoita nyt työtä tekeviä lemmikkejä. Eipä ne poliiisi- ja opaskoirat tosin lemmikkejä olekaan.
Mitä käytännön hyötyä lapsesta on?
Minun ehdotukseni on, että sinä hankit koiran ja mies hankkii vauvan jonkun toisen naisen kanssa, sillä siihenhän se väistämättä menee, ellette pääse yhteisymmärrykseen siitä, kumman hankitte.
Jos taas oikea ongelmanne on se, että missä järjestyksessä hankitte koiran ja lapsen, ehdotan, että hankitte ensin koiran ja parin vuoden päästä vauvan. Näin koira ja te ehditte tottua toisiinne ennen kuin rupeatte kasvattamaan perheen kokoa vauvajäsenellä.
Mä haluaisin pitää miehen JA hankkia koiran!
Hitto kun se ei voi olla mun kanssa samaa mieltä :D
Joko hankitte koiran nyt ja vauvan sitten muutaman vuoden päästä tai vauvan nyt, ja koiran sitten kun lapsi on isompi.
Joillekin sopii molemmat samaan aikaan, mutta kyllä siinä koirassa on varsinkin pentuna (ja toki muutenkin) niin paljon hommaa, etten ikinä ottaisi pentua ja pientä lasta samaan aikaan - se koira kun ei tosiaan vaan mene siinä sivussa.
Sitä täytyykin sitten odottaa aika kauan! Meillä lapset ovat jo 12 ja 10 eikä heistä ole juurikaan apua koiranhoitovastuun jakamisessa. Ehkä joku 15-16-vuotias voisi olla sellainen, että osaisi ottaa vastuuta.
Ja ennen kuin joku takertuu kirjoittamaani niin kerron, että meillä koira hoidetaan hyvin (minä hoidan pääsääntöisesti) enkä siis mitenkään valita tässä siitä, että lapset eivät hoida sitä. Kunhan totean kommenttina ap:n kirjoitukseen.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 22:26"]
Miehen mielestä koira voitaisiin hankkia vasta sitten kun lapsi olisi sen ikäinen että ulosvienti ei olisi enää pelkästään meidän vastuulla.
Aika kova hinta mielestäni koiran saamiselle...
[/quote]
Älkää ainakaan hankkiko koiraa josta tulee vauva(nkorvike). Ja toisaalta, itsellä on aina ollut koiria mutta täytyy sanoa että ihan pikkulapsivaiheessa en haluaisi pentua hankkia. Sikäli tietysti että jos voi itse olla kotona, on nuoren koiran opettaminen helpompaa, mutta kun kädet on muutenkin täynnä työtä 24/7 niin en lähtisi. Mutta eri ihmisille sopii eri tavat, parikin kaveria on hankkinut koiralaumaansa uusia, paljon koulutusta ja ohjausta vaativia koiranpentuja juurikin ollessaan äitiyslomalla esikoisen kanssa. Mutta energiaa se vaatii.
Mutta, jos et halua lapsia ollenkaan ja miehesi haluaa niin ongelma onkin jo isompi..
Ongelma tosiaan on siinä että en välttämättä halua ikinä lapsia...olen 30-vuotias joten mielihän voi vielä toki muuttua, mutta tällä hetkellä tunne on tämä.
Mieluiten tosiaan ottaisin koiran nytheti ja katselisin sitä vauva-asiaa sitten hieman myöhemmin. Mies taas haluaa tehdä toisinpäin...