Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko KUKAAN löytänyt ratkaisua erilaisten libidojen törmäyksille?
26.08.2013 |
Yli 10 vuotta tässä on jo samasta aiheesta väännetty (ja tiedän, että tästä väännetään monien muidenkin suhteissa). Ahdistaa hirvittävästi ajatus, että tätä samaa vääntöä täytyy jatkaa koko loppuelämä. Pelkästään sen takia ei kuitenkaan viitsi erotakaan. Lapsiakin on monta.
Minun halujen (jos niitä voi edes sellaisiksi kutsua) mukaan meillä olisi seksiä ehkä pari kertaa kuukaudessa. Miehen mukaan pari kertaa päivässä. Tällä hetkellä kompromissi (joka ei miehelle tunnu mitenkään riittävän) on 2-3 kertaa viikossa. Itse seksissä ei ole mitään vikaa (vertailukohtia on). Eikä mikään vapaa suhde innosta kumpaakaan. Mutta hirvittävän väsyttävää tämä on, varsinkin ajatus loppuelämän väännöstä asian kanssa.
Kommentit (21)
en tiedä. eilenkin jouduin painamaan reiteni yhteen, vaikka pimpulia kuumotti ja se oli jo ihan kostea, ja kääntämään kylkeni ja nukahtamaan. ei tehnyt mieli sormettaa itse. olisin halunnut hänen koskevan. hän ei halunnut kuin nukkua. meillä on aivan liian harvoin seksiä. jo seurusteluaikoina huomasin miten erilaisia olemme. minä haluaisin joka päivä tai joka toinen. joskus parikin kertaa päivässä. hänelle riittää 4 kertaa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se vaan ero on pitkässä juoksussa paras ratkaisu, puhun kokemuksesta. Kuolinvuoteella on turha murehtia jos elämänsä puutteessa elää.
t. entinen puutteessa elänyt, nyt seksiä riitävästi.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:26"]
en tiedä. eilenkin jouduin painamaan reiteni yhteen, vaikka pimpulia kuumotti ja se oli jo ihan kostea, ja kääntämään kylkeni ja nukahtamaan. ei tehnyt mieli sormettaa itse. olisin halunnut hänen koskevan. hän ei halunnut kuin nukkua. meillä on aivan liian harvoin seksiä. jo seurusteluaikoina huomasin miten erilaisia olemme. minä haluaisin joka päivä tai joka toinen. joskus parikin kertaa päivässä. hänelle riittää 4 kertaa vuodessa.
[/quote]
Antaisin mitä tahansa tuollaisesta tunteesta. En ole koskaan eläessäni tuntenut mitään lähellekään tuollaista oloa. Aika surullista sekin. Olen jopa käynyt jos jossain verikokeissa, että onko syy jotenkin parannettavissa, mutta ei... Kaikkeni olen tehnyt.
ap.
En tiedä. Itse elin vuosia lähes haluttoman miehen kanssa ja oli todella ahdistavaa. Ero tuli lopulta ja kesti kauan toipua siitä jatkuvasta torjunnasta ja alkaa taas luottaa itseensä naisena. Harmittaa, että meni aivan liian monta vuotta sellaisen ihmisen kanssa kärvistellessä. Tästä lähtien kierrän kaikki estyneet, laimeat kaverit kilometrien päästä.
No onko se seksi kaikki kaikessa? Entä lasten ehjä perhe? Entä jos seksiä ei eronneenakaan saa? Joutuu olemaan yksin ja ilman? Meillä seksiä harvoin, itse haluisin useammin mutta mies ei. Seksi on loistavaa kun sitä on. En tiedä voisinko oppia nauttimaan siitä kenenkään muun kanssa. Harmittaa vaan että onko seksittön loppuelämä tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle kysymys, ehkä et ole keksinyt vielä sitä, mikä saa sinut kostumaan? Jos jonkin asian ajattelu saa pimpulin kuumottamaan niin olet jo lähellä. Se voi olla mikä vain. Sitten on oikeassa tunnelmassa ja seksikin on hauskaa. Kannattaa ehkä surffata netissä etsien tietoa erilaisista fetisseistä, ehkä löydät jonkin, mikä saa sinun pöksysi pyörimään :) Se voi olla muiden mielestä ällöä tai inhottavaa, siitä ei tarvitse puhua muille. Ajattelet sitä asiaa vain salaa ja fantasioit siitä mielessäsi ja tulee olo, että on pakko saada orkku. Sitten menet miehesi luokse. Ole onnellinen siitä, että miehesi haluaa sinua! Minun ei näköjään halua minua :( Hoidan hommat itsekseni aina tarvittaessa, se on ainakin aina hauskaa ja saan aina niin monta kertaa kuin haluan. Suihkussa on tosi helppo ja siisti. Eikä kukaan pahoita mieltään kun ei tiedä asiasta. Mutta välillä olisi niin ihana, kun oma mies haluaisi minua ja koskisi.
t. se joka torjuttiin taas eilen
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:35"]
No onko se seksi kaikki kaikessa? Entä lasten ehjä perhe? Entä jos seksiä ei eronneenakaan saa? Joutuu olemaan yksin ja ilman? Meillä seksiä harvoin, itse haluisin useammin mutta mies ei. Seksi on loistavaa kun sitä on. En tiedä voisinko oppia nauttimaan siitä kenenkään muun kanssa. Harmittaa vaan että onko seksittön loppuelämä tulossa.
[/quote]
Niin no, miehelleni se näyttää ja tuntuu olevan kaikki kaikessa. Sitäkään en ymmärrä, että eikö voisi jo hyväksyä nykyinen tilanne (huonommin on ollut), yrittää olla tyytyväinen ja keskittyä muihin juttuihin. Jos tämä asia ei ole 10 vuoden aikana muuttunut hänelle "täydelliseksi", niin tuskin se siitä muuttuu seuraavankaan 10 vuoden aikana. Miten monta vuotta pitää vielä mököttää ja pilata sillä kaiken sen ajan, jossa olisi niin paljon kaikkea muuta nautittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama tilanne, ollut jo vuosia. Ennen lapsia ja avioliittoa erosimmekin minun tahdostani, koska en kestänyt enää taistelua aiheesta tai jatkuvaa painetta harrastaa seksiä suorastaan vastentahtoisesti. Muuta ongelmaa suhteessamme ei ollut.
Palasimme yhteen, mies koki pystyvänsä elämään tällaista elämää, minä kuvittelin voivani "parantua". Nyt on avioliitto ja lapset, tilanne edelleen sama, tasapuolisen epätyydyttävä molemmille: mies saa liian vähän seksiä, minä joudun välillä harrastamaan seksiä täysin ilman haluja. Kyllähän tästä riidellään, vakioaihe. Mutta ei me sitten paljon muusta koskaan riidelläkään.
Mies on tavallaan tajunnut, että näillä mennään. Minä myös. Kumpikin varmasti haaveilee vielä, että suhteemme olisi omien toivomusten mukainen seksin suhteen (seksiä useasti viikossa tai seksitön), mutta tämä kerran viikossa tahti näyttäisi pitävän elämämme suht sopuisana.
En suosittele kenellekään ryhtymistä parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on kovin erilainen libido. Tulen kannustamaan jopa omia lapsiani lyömään omat todelliset kortit heti pöytään sitten joskus. Eli ei himokkaan seksipedon esittämistä suhteen alussa tai toisaalta valheellisia uskotteluja, että ei seksi ole pääasia, halaukset riittävät, pystyn elämään ilman seksiä.
En usko, että jokaiselle ihmiselle on olemassa 'se yksi oikea'. Harmittaa, etten minä löytänyt/tunnistanut aikoinaan vierelleni miestä, joka ei oikeasti halua seksiä, koska heitäkin on.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:37"]
Ap:lle kysymys, ehkä et ole keksinyt vielä sitä, mikä saa sinut kostumaan? Jos jonkin asian ajattelu saa pimpulin kuumottamaan niin olet jo lähellä. Se voi olla mikä vain. Sitten on oikeassa tunnelmassa ja seksikin on hauskaa. Kannattaa ehkä surffata netissä etsien tietoa erilaisista fetisseistä, ehkä löydät jonkin, mikä saa sinun pöksysi pyörimään :) Se voi olla muiden mielestä ällöä tai inhottavaa, siitä ei tarvitse puhua muille. Ajattelet sitä asiaa vain salaa ja fantasioit siitä mielessäsi ja tulee olo, että on pakko saada orkku. Sitten menet miehesi luokse. Ole onnellinen siitä, että miehesi haluaa sinua! Minun ei näköjään halua minua :( Hoidan hommat itsekseni aina tarvittaessa, se on ainakin aina hauskaa ja saan aina niin monta kertaa kuin haluan. Suihkussa on tosi helppo ja siisti. Eikä kukaan pahoita mieltään kun ei tiedä asiasta. Mutta välillä olisi niin ihana, kun oma mies haluaisi minua ja koskisi.
t. se joka torjuttiin taas eilen
[/quote]
On ollut kausia, jolloin olen katsellut ensin pornoa (joo, olen tutkinut niitä erikoisempiakin juttuja) ja sitten vasta mennyt mieheni luo. Kyllästyin niihinkin sitten lopulta. Pelkistä ajatuksista en juuri kostu, ellen sitten fantasioi ties miten kauan, mutta sellaiseen ei ole aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:35"]
No onko se seksi kaikki kaikessa? Entä lasten ehjä perhe? Entä jos seksiä ei eronneenakaan saa? Joutuu olemaan yksin ja ilman? Meillä seksiä harvoin, itse haluisin useammin mutta mies ei. Seksi on loistavaa kun sitä on. En tiedä voisinko oppia nauttimaan siitä kenenkään muun kanssa. Harmittaa vaan että onko seksittön loppuelämä tulossa.
[/quote]
ei tietenkään ole kaikki kaikessa. Mutta jos on normaali, aktiivinen lipido niin sekä keho että mieli kärsivät suuresti seksin (ja samalla usein myös läheisyyden) puutteesta,. MInulla on erittäin paljon kokemusta siitä kuinka paljon lapset kärsivät huonosti toimivasta suhteesta. Jos sinulla ei ole sitä toimivaa lipidoa, et tietenkään kärsi. Ne joilla on, kärsivät. Lapsi tarvitsee EHJÄT vanhemmat, se perhemuoto on todellakin ihan toissijainen. Jos sinulla on aktiivinen lipido niin tietysti saat eron jälkeen seksiä. Olen myös nähyt läheltä, kuinka ihmiset kakeroituvat (ja myös kokstavat lapsilleen) kun tajuavat eläneensä säästöliekillä, tyytyen kaikenlaisiin ehtoinen ja mitättömyyksiin. En todellakaan suosittele. lapsille on tärkeää nähdä kaikinpuolin hyvinviva vanhempi joka elää sopusoinnussa tarpeidensa kanssa. Monelle suurin syy ja teko syy tyytyä on pelko. Eui halua ottaa vastuuta itsestään ja siitä elämästä millaisen tarvitsee. ja "lasten ehjä perhe" on sitten se selitys millä tämä pelkuruus verhotaan hyväksi tarkoitukseksi. Lapset eivät ikinä hyödy siitä, että vanhempi elää pelossa, omasta hyvinvoinnistaan tinkien.
oikeesti. te jotka ette "halua" niin miten te reagoitte, kun makaatte vaikka sängyllä jalat koukussa ja miehenne alkaa nuolla ja hieroa teidän alapäätä? ettekö innostu? eikö se tunnu hyvältä? jos nuolee ja hieroo niin kauan että saatte orkkelit? eikö se ole ihanaa? minä tarjoaisin alapääni joka päivä miehelleni jos vaan kelpaisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli entisessä suhteessa sellainen tilanne: toinen ei halunnut ikinä. Ero korjasi sen ongelman. En varmaan ratkaisisi tilannetta erolla jos suhde olisi muuten hyvä, mutta tuossa nyt ei ollut muitakaan koossapitäviä elementtejä tarpeeksi.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:35"]
No onko se seksi kaikki kaikessa? Entä lasten ehjä perhe? Entä jos seksiä ei eronneenakaan saa? Joutuu olemaan yksin ja ilman? Meillä seksiä harvoin, itse haluisin useammin mutta mies ei. Seksi on loistavaa kun sitä on. En tiedä voisinko oppia nauttimaan siitä kenenkään muun kanssa. Harmittaa vaan että onko seksittön loppuelämä tulossa.
[/quote]
ei tietenkään ole kaikki kaikessa. Mutta jos on normaali, aktiivinen lipido niin sekä keho että mieli kärsivät suuresti seksin (ja samalla usein myös läheisyyden) puutteesta,. MInulla on erittäin paljon kokemusta siitä kuinka paljon lapset kärsivät huonosti toimivasta suhteesta. Jos sinulla ei ole sitä toimivaa lipidoa, et tietenkään kärsi. Ne joilla on, kärsivät. Lapsi tarvitsee EHJÄT vanhemmat, se perhemuoto on todellakin ihan toissijainen. Jos sinulla on aktiivinen lipido niin tietysti saat eron jälkeen seksiä. Olen myös nähyt läheltä, kuinka ihmiset kakeroituvat (ja myös kokstavat lapsilleen) kun tajuavat eläneensä säästöliekillä, tyytyen kaikenlaisiin ehtoinen ja mitättömyyksiin. En todellakaan suosittele. lapsille on tärkeää nähdä kaikinpuolin hyvinviva vanhempi joka elää sopusoinnussa tarpeidensa kanssa. Monelle suurin syy ja teko syy tyytyä on pelko. Eui halua ottaa vastuuta itsestään ja siitä elämästä millaisen tarvitsee. ja "lasten ehjä perhe" on sitten se selitys millä tämä pelkuruus verhotaan hyväksi tarkoitukseksi. Lapset eivät ikinä hyödy siitä, että vanhempi elää pelossa, omasta hyvinvoinnistaan tinkien.
[/quote]
Kaikesta huolimatta olemme tulleet siihen lopputulokseen, että yhdessä on parhainta jatkaa. Molemmat ovat samalla kannalla aivan ehdottomasti, eron uhka koettiin kerran liiankin vahvasti ja se sai meidät erittäin päättäväisiksi yhdessäolosta. Rakastamme toisiamme ja meillä on toimiva perhe ja onnelliset lapset. Mikään muu malli ei toimisi näin hyvin ja lapset kärsivät erosta AINA. Parisuhteemmekin on kunnossa seksiasiaa lukuunottamatta. Hellyyttä ja läheisyyttä on. Puhutaan ja pussataan (vaikka mies sitten välillä mököttäisikin).
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä sama ongelma, pitkälle toistakymmentä vuotta on väänneety asiasta.
Kesällä luin tämän kirjan, josta yritän löytää apua tilanteeseen, vaikutti oikein hyvältä: JUNKKARI, KAIJA MARIA:LÄSNÄ JA LÄHELLÄ ( (hinta esim. adlibris - verkkokaupassa 3,70 eur, ei postimaksuja).
Mutta ei miellä ole parempaan päästy viimeisen kuukauden aikana, ehkä hitusen huonopmaan, mutta toisaalta uskon, kuten tuossa kirjassakin sanottiin, että ongelmat ovat hyväksi, koska kun niitä aletaan pohtia ja ratkoa, niin päästään parempaan. Jos ei ongelmia ole, ei voi kehittyäkään.
t. parempaa odotellessa.... (mutta tiedostan, että voihan se olla, että ajaudumme johonkin mihin en tahtoisi, mutta yritettävä se kai on, en enää kestä sitä kun toinen tahoo ja minä en, vaikka tahtoisin haluta....)
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:54"]
oikeesti. te jotka ette "halua" niin miten te reagoitte, kun makaatte vaikka sängyllä jalat koukussa ja miehenne alkaa nuolla ja hieroa teidän alapäätä? ettekö innostu? eikö se tunnu hyvältä? jos nuolee ja hieroo niin kauan että saatte orkkelit? eikö se ole ihanaa? minä tarjoaisin alapääni joka päivä miehelleni jos vaan kelpaisi...
[/quote]
Onhan se ihan ok. Ei nyt mitään ihmeen mielettömän mahtavaa. Ja jos olen väsynyt, jostain kipeä (ärtyvän suolen takia vatsa useinkin kipeä), oman ajan tarpeessa tai pahoilla mielin, niin koko homma ei huvita sitten pätkääkään. Silloin siitä menee maku, ja toiminta menee täysin ilottomaksi reikäpatjafiilikseksi. Ja kun tuossa tilassa pakon edestä toimii, niin seuraava kerta ei innosta enää senkään vertaa. Siksi haluaisin harrastaa seksiä silloin, kun se on minulle ok.
Ja seksistä en tosiaan ole koskaan saanut mitään mielettömiä kiksejä tai pitkäaikaista hyvää fiilistä. Orgasmin saan (käsillä tai kielellä), mutta eipä sekään aina ole vaivan arvoista. Silti seksi on nykyään ihan hyvää ja nautittavaa, mutta niin on moni muukin asia (vaikka nukkuminen tai kiva leffa)! Kumppaneja minulla on ollut 7kpl, oma mieheni on todella hyvä.
ap.
tässä pari linkkiä tuosta kirjasta (Kaija Maria ja Lari Junkkari käsittelevät Läsnä ja lähellä – Seksuaalinen viisaus parisuhteessa):
http://ellit.fi/ihmissuhteet/parisuhteessa/parisuhteen-sitoutumismallit
http://www.sana.fi/ihmiset/haastattelut/kaija_maria_junkkari_/
mieheni kertoi, että eksänsä oli sanonut, ettei saa seksistä mitään. hän sai orgasmin joka kerta, mutta ei kuulemma kokenut sitä niin tärkeäksi, että olisi esimerkiksi koskaan tyydyttänyt itseään sinkkuaikoinaan. heillä kompromissiksi oli lopulta tullut seksiä kerran viikossa, joka taas miehelle ei ollut riittävä. lisäksi mies sanoi, että se oli nöyryyttävää, koska tiesi, ettei toinen halua häntä edes silloin kun suostui seksiin.
meillä oli seksiä alussa monta kertaa päivässä. toki tämä vähitellen tasoittui ensin joka päiväiseksi ja sitten muutamaan kertaan viikossa. viidessä vuodessa tilanne muuttui niin, että välillä on ollut parin viikon seksittömiä kausia ja mies on meillä se, joka seksiä ei "jaksa" harrastaa. minulle kelpaisi vieläkin useamman kerran päivässä tai vähintään se päivittäinen seksi.
otin asian kerran puheeksi ja mies sanoi, että hän on kuvitellut itsensä paljon seksuaalisemmaksi ihmiseksi kuin sitten lopulta onkaan. hän todella haluaa seksiä, mutta, kun sitä on mahdollisuus saada, sen kuulemma aina voi jättää vaikka seuraavaan päivään, tai viikonloppuun tai no, mihin ajankohtaan tahansa.
sinällään tämä ei ole minulle ongelma. olen täysin onnellinen ja tyytyväinen elämääni näinkin, minulla ei vain olisi mitään sitä vastaan, että seksiä olisi useamminkin. hellyyttä ja läheisyyttä meillä muuten todella paljon. mieheni on ihminen, joka rakastaa kaikenlaista kosketusta. kun olemme kotona, hän on melkein koko ajan iho ihossa kiinni, suutelee, halailee, hieroo niskaani tai vain silittelee, tai vaihtoehtoisesti ottaa lapset syliin/kainaloon.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:35"]
No onko se seksi kaikki kaikessa? Entä lasten ehjä perhe? Entä jos seksiä ei eronneenakaan saa? Joutuu olemaan yksin ja ilman? Meillä seksiä harvoin, itse haluisin useammin mutta mies ei. Seksi on loistavaa kun sitä on. En tiedä voisinko oppia nauttimaan siitä kenenkään muun kanssa. Harmittaa vaan että onko seksittön loppuelämä tulossa.
[/quote]
ei tietenkään ole kaikki kaikessa. Mutta jos on normaali, aktiivinen lipido niin sekä keho että mieli kärsivät suuresti seksin (ja samalla usein myös läheisyyden) puutteesta,. MInulla on erittäin paljon kokemusta siitä kuinka paljon lapset kärsivät huonosti toimivasta suhteesta. Jos sinulla ei ole sitä toimivaa lipidoa, et tietenkään kärsi. Ne joilla on, kärsivät. Lapsi tarvitsee EHJÄT vanhemmat, se perhemuoto on todellakin ihan toissijainen. Jos sinulla on aktiivinen lipido niin tietysti saat eron jälkeen seksiä. Olen myös nähyt läheltä, kuinka ihmiset kakeroituvat (ja myös kokstavat lapsilleen) kun tajuavat eläneensä säästöliekillä, tyytyen kaikenlaisiin ehtoinen ja mitättömyyksiin. En todellakaan suosittele. lapsille on tärkeää nähdä kaikinpuolin hyvinviva vanhempi joka elää sopusoinnussa tarpeidensa kanssa. Monelle suurin syy ja teko syy tyytyä on pelko. Eui halua ottaa vastuuta itsestään ja siitä elämästä millaisen tarvitsee. ja "lasten ehjä perhe" on sitten se selitys millä tämä pelkuruus verhotaan hyväksi tarkoitukseksi. Lapset eivät ikinä hyödy siitä, että vanhempi elää pelossa, omasta hyvinvoinnistaan tinkien.
[/quote]
Kaikesta huolimatta olemme tulleet siihen lopputulokseen, että yhdessä on parhainta jatkaa. Molemmat ovat samalla kannalla aivan ehdottomasti, eron uhka koettiin kerran liiankin vahvasti ja se sai meidät erittäin päättäväisiksi yhdessäolosta. Rakastamme toisiamme ja meillä on toimiva perhe ja onnelliset lapset. Mikään muu malli ei toimisi näin hyvin ja lapset kärsivät erosta AINA. Parisuhteemmekin on kunnossa seksiasiaa lukuunottamatta. Hellyyttä ja läheisyyttä on. Puhutaan ja pussataan (vaikka mies sitten välillä mököttäisikin).
ap.
[/quote]
Lapset kä'rsivät erosta ja monista muistakin asioista. Hyvin hoidetusta erosta lapset voivat selvitä vähällä, paljon vähemmällä kuin toimimattomasta perhe-elämästä. Teillä ilmeisesti on kaikki kunnossa, eikä sulla ole ylivoimaista luopua naisellisuudestasi ja ihmisyydestäsi seksin alueella, joten teillähän on silloin kaikki hyvin? Mua niin ärsyttää tämä kuinka paljon lapset kärsivät erosta- kun lapset kärsivät kaikenlaisesta ristiriitaisesta elämästä. Ja ero voi tarkoittaa lapsille myös paljon hyvää. Tämä tietysti edellyttää että vanhemmat osaavat käsitellä tunteitaan ja muutenkin hoitaa asioitaan. Ja toinen asia on se ettei elämää ole ilman käsimystä. Tioetenkin liika on liikaa, mutta toella msutavalkoista ajattelu että erossa lapset kärsivät ja ilman eroa kaikki on niin paljon paremmin. Eiköhän ne eväät perustu enemmän siihen vanhempien kapasiteettiin, erossa tai yhdessä.
Kiitos kirjavinkistä. Laitan tilaukseen :) Mieheni tykkää myös lueskella näitä parisuhdeoppaita.
ap.
Alue: Aihe vapaa
Tantraseksi voisi hyvinkin auttaa.Ja vaikka pelkästään jo se, että katsotte toisianne silmiin tunnin, ilman mitään paineita tai lupauksia seksistä tai kosketuksesta - silmät ovat sielun peili.
hyvä, jos miestäkin erilaiset oppaat kiinnostaa :)