Oliko synnytyksesi niin kivulias, ettet olisi kestänyt yhtään enempää?

Jännä miten ihmisten kokemukset ovat aina niin erilaisia.

Itsellä ensisynnytys oli niin kivulias, että en tosiaankaan olisi enää kestänyt paljon enempää. Järki meni jo kivusta, mm. potkaisin kätilöä mikä ei ole ollenkaan tapaistani. En usko, että olisi tarvittu paljoa enempää, että olisi mennyt tajukin.

Hassua, miten jonkun mielestä kuukautiskivut ovat kovempia kuin synnytyskivut. Itsekin olen nuorena kärsinyt lähes invalidisoivista kk-kivuista, mutta eivät ne silti olleet mitään, ei kertakaikkiaan mitään, verrattuna tuohon ensisynnytykseeni. Edes sappikivikivut, joista monet sanovat, että ovat pahemmat kuin synnytys, eivät olleet minulla mitään verrattuna ensimmäiseen synnytykseen.

Itse en ole "herkkä" ihminen, ja vähän ärsyttää aina näissä, kun joku, jolla on ollut ns. helppo synnytys, leimaa aina kivuliaammat synnyttäjät "herkiksi".

Toinen synnytys oli paljon siedettävämpi ja kolmannessa en tiennyt kivuista mitään, kun kolmonen syntyi sektiolla. Sektiossakin tuntuvat kokemukset vaihtelevan laidasta laitaan, toiset sanovat että kivut ovat jälkikäteen pahoja, minulla ei ollut mitään ongelmaa nousta jalkeille heti seuravana aamuna ja kävellä toiselle puolelle sairaalaa katsomaan vauvaani.

Ei ollut vaikka jälkimmäisessä synnytyksessä en saanut kipulääkkeeksi kuin ilokaasua. 

Ja yleisesti kun kipu ylittää sietokyvyn ihminen menee kipushokkiin ja/tai menettää tajuntansa.

Mulla on ollut huomattavasti pahempiakin kipuja kuin synnytyskipu.