Suututin työkaverin

"Vahingossa"

Ajattelemattomuuttani. Olen sosiaalisesti kömpelö. Ja oikeasti pahoillani.

Ap

Mitä sitten teit? Miksi suret, kyseessä on vain työkaveri.

Aina vähintään yksi työkaveri on vihainen. En enää jaksa edes miettiä mistä ne oikein vihoittelee kun se on kuitenkin jotain tosi tyhmää heidän puolelta.

Vaikea sanoa mitään kun ei tuon enempää tiedä taustoja tai yksityiskohtia. Loukkasitko työkaveriasi suoraan henkilökohtaisesti, vai loukkaantuiko hän välillisesti jostain mitä teit, mikä ei ollut kohdennettu suoraan työkaveriisi? Onko hän läheinenkin työkaverisi, oletteko päivittäin tekemisissä, vaikuttavatko huonot välinne työhönkin, työn laatuun tai jälkeen? Tällöin ongelma olisi ehkä hyvä saattaa myös esimiehenne tietoon, kyllä se hänen korviinsa tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.

Mitä tulee väleihisi työkaverin kanssa niin eipä tuossa juuri muu taida auttaa kuin aika. Mikäli loukkaat jotakuta, ja heti nähdessäsi hänen reaktionsa menet pyytämään anteeksi niin se saattaa joissain tapauksissa vaikuttaa epäaidolta. Vahingon korjaaminen vaatii kärsivällisyyttä, se ei onnistu hetkessä. Anna hänelle aikaa rauhoittua, ja mikäli olette tekemisissä niin yritä olla kohtelias mutta neutraali häntä kohtaan, liian hyökkäävä ystävällisyys ei ilahduta loukattua ihmistä.

Jos pääsette puheväleihin niin yritä jollain sopivan rauhallisella hetkellä keskustella hänen kanssaan kahden kesken ja pyydä suoraan anteeksi aiempaa käytöstäsi. Kerro ettei tarkoituksesi ollut loukata ja että olet pahoillasi typerästä käytöksestäsi, ja toivot että hän voisi antaa sen anteeksi. Älä selittele ellei hän pyydä selitystä.

Jos et pääse puheisiin hänen kanssaan suoraan niin voit yrittää käyttää jotain toista työkaveria tai esimiestä puhemiehenä joka voisi välittää viestisi loukatulle osapuolelle. Kerro että olet pahoillasi ja haluaisit keskustella asiasta sitten kun se työkaverillesi sopii. Jos tämä ei onnistu niin voit kokeilla kirjoittaa työkaverillesi kirjeen tai sähköpostin jolla voit osoittaa katumustasi ja haluasi keskustella asiasta.

Toimiakseen tämän täytyy siis olla rehellinen anteeksipyyntö, ei mitään manipulointia. Lukuunottamatta ihan naiivimpia tapauksia ihmiset yleensä huomaavat epärehelliset yritykset, ellet sitten ole mestarimanipuloija. Ja jos olisit niin tuskin kysyisit neuvoa täällä.

Vierailija kirjoitti:

Aina vähintään yksi työkaveri on vihainen. En enää jaksa edes miettiä mistä ne oikein vihoittelee kun se on kuitenkin jotain tosi tyhmää heidän puolelta.

Otan jotenkin tosi raskaasti, kun tiedän, että hän on vihainen minulle. En tiedä, miten pystyisin olemaan miettimättä.

Vie huomenna vaikka kukkia anteeksipyynnöksi ja kerro vielä uudestaan, ettet tarkoittanut. Usein ihminen laantuu yön yli nukuttuaan ja kun näkee, että toinen on edelleen pahoillaan.

Työkaverit ei ole ystäviä. Työ asioista saa sanoa jos joku vituttaa. Tämä on ihanaa aikaa kun saa olla etänä, ei tarvii kärsiä työkavereista.

Olet ymmärtänyt tehneesi väärin ja pyytänyt anteeksi. Se riittää. Työkaverisi saa olla pahoilla mielin, se on ihan ymmärrettävää. Loukkaantuneisuuden tunteistaan huolimatta fiksu ihminen ymmärtää antaa myös anteeksi. Anteeksi antaminen ei ole tunteen vaan tahdon asia.

Oon itse lehmänhermoinen, mutta muistan yhden kerran kun pari työkaveria onnistui huonolla hetkellä möläyttämään niin pahasti että mun taulu välähti punaiselle. Oli pakko siirtyä toiseen tilaan työskentelemään loppupäiväksi, mutta seuraavan aamun pukuhuone/kahvikämppäkeskustelu paljasti etteivät olleet edes tienneet, tai ajatelleet loukanneensa mua, ja tilanne rauhoittui. Ei mulle ainakaan mitään antipatioita jäänyt. Kokeile vielä huomenna selvittää asia sen työkaverisi kanssa kun ei kummallakaan teistä ole ne kärkevimmät tunteet enää pinnassa sotkemassa asioita.

Jotkut loukkaantuu jo jos niitä katsoo väärällä ilmeellä.

Jos tämä loukkaantui kun sanoit jotain, voit edes sanoa "en tarkoittanut sitä."

Ilmeestä loukkaantujille on vaikea mennä sanomaan "tämä on tiedätkös mun perusilme, ei mikään irvistys."