Olenko ainut, jota ärsyttää kun lapseton terkka on kova neuvomaan lapsen asioissa

Noh, kyse on varmaan aika lailla siitä tyylistä, miten jokin asia esitetään. Mulla on harrastusporukassa yksi lapseton, joka neuvoo meitä lapsellisia lasten kasvatuksessa, miten kaikilta lapsilta pitää vaatia asioita, kaikkien pitää harrastaa kilpaurheilua ym. Itselläni on kolme lasta. Ekan jälkeen luulin tietäväni jotain, toisen jälkeen tajusin, että on paljon, mitä en tiedä, ja kolmannen jälkeen ymmärrän, että jokainen lapsi on erilainen ja vaatii vähän eri keinoja. Jostain lapsesta ei tule kilpaurheilijaa, vaikkä hänelle antaisi yksityisvalmennusta itse Mirkku Penttilä. 

Tapaan sanoa, että kukaan ei ole niin viisas kuin abiturientti ja kukaan ei tiedä enempää esim. imetyksestä ja vauvanhoidosta kuin esikoisensa saanut isä, jonka vauva on ollut hyvin helppo. Nenä niistetään kyllä myöhemmin tavalla tai toisella.

Näissä neuvoissa (ota tutti pois, laita lapsi omaan sänkyynsä) on varmaan ihan hyvä ajatus, mutta niiden sanoja ei tajua sitä valtavaa väsymystä, mikä on pienten lasten vanhemmille hyvin tyypillistä. Voimavarat voivat olla aika lopussa. Kun on sen itse kokenut, ymmärtää sen ja osaa antaa parempia neuvoja saman päämäärän saavuttamiseksi. On myös tosi tärkeää kysyä, mitä perheelle muuten kuuluu, miten äiti voi, miten isä voi tai muut sisarukset. Tätä asiaa kokematon ei välttämättä tajua.

Täällä terkkari oli ihmetellyt miten eräs äiti jaksaa 4 lapsen kanssa kun itse ei ollut jaksanut yhden lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Noh, kyse on varmaan aika lailla siitä tyylistä, miten jokin asia esitetään. Mulla on harrastusporukassa yksi lapseton, joka neuvoo meitä lapsellisia lasten kasvatuksessa, miten kaikilta lapsilta pitää vaatia asioita, kaikkien pitää harrastaa kilpaurheilua ym. Itselläni on kolme lasta. Ekan jälkeen luulin tietäväni jotain, toisen jälkeen tajusin, että on paljon, mitä en tiedä, ja kolmannen jälkeen ymmärrän, että jokainen lapsi on erilainen ja vaatii vähän eri keinoja. Jostain lapsesta ei tule kilpaurheilijaa, vaikkä hänelle antaisi yksityisvalmennusta itse Mirkku Penttilä. 

Tapaan sanoa, että kukaan ei ole niin viisas kuin abiturientti ja kukaan ei tiedä enempää esim. imetyksestä ja vauvanhoidosta kuin esikoisensa saanut isä, jonka vauva on ollut hyvin helppo. Nenä niistetään kyllä myöhemmin tavalla tai toisella.

Näissä neuvoissa (ota tutti pois, laita lapsi omaan sänkyynsä) on varmaan ihan hyvä ajatus, mutta niiden sanoja ei tajua sitä valtavaa väsymystä, mikä on pienten lasten vanhemmille hyvin tyypillistä. Voimavarat voivat olla aika lopussa. Kun on sen itse kokenut, ymmärtää sen ja osaa antaa parempia neuvoja saman päämäärän saavuttamiseksi. On myös tosi tärkeää kysyä, mitä perheelle muuten kuuluu, miten äiti voi, miten isä voi tai muut sisarukset. Tätä asiaa kokematon ei välttämättä tajua.

Näin se vaan taas meni, että kolmen lapsen äiti tajusi heti miksi aloituksessa esitetyt neuvot olivat huonoja.

Ei kuulunut lapsettoman näkemystä siihen miten voisi saman asian esittää paremmin.

Tätä tarkoitin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo kyllä minustakin esim. lääkäreiden pitäisi itse sairastaa kaikki mahdolliset taudit ennen kuin alkavat muita hoitamaan.

Tottakai siitä on etua jos on sairastanut ja tuntee taudin kuin omat taskunsa.

Haluaisitko, että sinun polvesi leikkaa kirurgi, joka on leikannut aikaisemminkin satoja polvia vai kirurgi, joka ei ole leikannut yhtään polvea, mutta jolta itseltään on leikattu polvi?

Tätähän minä juuri sanoin, että haluan että lapsen kasvatuksessa neuvoo henkilö joka on itse kasvattanut lapsen. Edes yhden. Mitä useamman, sen parempi.

Et tainnut ihan ymmärtää vertausta. Kokeillaan uudestaan: haluaisitko mieskätilön, jolla on 20 vuoden kokemus kätilön työstä, vai naiskätilön, jolla on itsellään yksi lapsi, mutta ei vielä yhtään kokemusta kätilön työstä?

Naapuri oli aikoinaan närkästynyt poikansa lapsettomaan alakoulun opettajaan, joka ei lapsettomana lapsista mitään ymmärrä.

Naapuri hiljeni siinä vaiheessa, kun poika sai ADHD diagnoosin ja kävi yläkoulun pienryhmässä.

Suurimpia idiootteja ovat ne, jotka ärsyyntyvät ihan asiallisista neuvoista, eivätkä ole valmiita ottamaan niitä vastaan. Eli ovat siis niin herkkähipiäisiä, että väkisin väittävät vastaan, vaikka ovat varmasti väärässä. Mikä siinä on niin vaikeaa myöntää, että ei itse aina tiedä kaikkea parhaiten? Miksi pitää tehdä virheitä ja sitten vuosien päästä märistä yhteiskunnan apuja pieleen menneen kasvatuksen takia? Neuvoja oli kuitenkin tarjolla, mutta typeryyttään ei ottanut niitä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo kyllä minustakin esim. lääkäreiden pitäisi itse sairastaa kaikki mahdolliset taudit ennen kuin alkavat muita hoitamaan.

Tottakai siitä on etua jos on sairastanut ja tuntee taudin kuin omat taskunsa.

Haluaisitko, että sinun polvesi leikkaa kirurgi, joka on leikannut aikaisemminkin satoja polvia vai kirurgi, joka ei ole leikannut yhtään polvea, mutta jolta itseltään on leikattu polvi?

Tätähän minä juuri sanoin, että haluan että lapsen kasvatuksessa neuvoo henkilö joka on itse kasvattanut lapsen. Edes yhden. Mitä useamman, sen parempi.

Et tainnut ihan ymmärtää vertausta. Kokeillaan uudestaan: haluaisitko mieskätilön, jolla on 20 vuoden kokemus kätilön työstä, vai naiskätilön, jolla on itsellään yksi lapsi, mutta ei vielä yhtään kokemusta kätilön työstä?

Sen synnyttäneen naiskätilön tietenkin. Kyllä minä ennen synnytystä luin loputtomasti kirjoja siitä millaista synnyttäminen on, mutta vasta synnytyksen kokemalla ymmärsin. Kaikkea ei voi oppia kirjoista vaikka kuinka yrittäisi.

Minkähän takia se terkka on opiskellut vaikkei ole omia lapsia? Siinä sulle mietittävää.

Kyllä se lapseton terkka on ehkä saanut enemmän rojua torveen kuin sinä, joten kuuntele vain kiltisti.

Ulkopuolisia tarkkailijoita tarvitaan siksi, että kaikki sokeutuvat omille rutiineilleen. Ihan vaikka oman esseen tai muun kirjoituksen sokeus on tuttu kaikille. Kun joku muu lukee tekstin hän huomaa sieltä sellaisia puutoksia ja virheitä mitä kirjoittaja ei ole huomannut. Useimmin asia jää selittämättä kunnolla, koska kirjoittajalla on asiasta oma käsityskokonaisuus. Kirjoittajan pitäisi siksi aina jättää työ pöydälle ja tehdä muita asioita välissä ja lukea työ vasta parin päivän tai jopa viikon kuluttua uudestaan. Silloin kirjoittaja itse lukee tekstiä "uutena" ja havaitsee enemmän puutteita.

Tulisi halvaksi jos poistetaan koulutus koska sillä ei ole merkitystä. Aivoleikkauksia saa tehdä ihmiset, jotka ovat kärsineet esim. aivohalvauksen, koska kokemus pätevöittää heidät. Kätilöiksi synnyttäneet äidit. Poliiseiksi rikoksen uhrit. Koulutus ja tiede on turhaa!

Äitiys, tuo hyvä syy, minkä jälkeen kaikesta voi pahastua ja ärsyyntyä.

Been there done that. Ja nyt, 20 vuotta myöhemmin, tajunneena että se kaikki oli niin turhaa niin turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Noh, kyse on varmaan aika lailla siitä tyylistä, miten jokin asia esitetään. Mulla on harrastusporukassa yksi lapseton, joka neuvoo meitä lapsellisia lasten kasvatuksessa, miten kaikilta lapsilta pitää vaatia asioita, kaikkien pitää harrastaa kilpaurheilua ym. Itselläni on kolme lasta. Ekan jälkeen luulin tietäväni jotain, toisen jälkeen tajusin, että on paljon, mitä en tiedä, ja kolmannen jälkeen ymmärrän, että jokainen lapsi on erilainen ja vaatii vähän eri keinoja. Jostain lapsesta ei tule kilpaurheilijaa, vaikkä hänelle antaisi yksityisvalmennusta itse Mirkku Penttilä. 

Tapaan sanoa, että kukaan ei ole niin viisas kuin abiturientti ja kukaan ei tiedä enempää esim. imetyksestä ja vauvanhoidosta kuin esikoisensa saanut isä, jonka vauva on ollut hyvin helppo. Nenä niistetään kyllä myöhemmin tavalla tai toisella.

Näissä neuvoissa (ota tutti pois, laita lapsi omaan sänkyynsä) on varmaan ihan hyvä ajatus, mutta niiden sanoja ei tajua sitä valtavaa väsymystä, mikä on pienten lasten vanhemmille hyvin tyypillistä. Voimavarat voivat olla aika lopussa. Kun on sen itse kokenut, ymmärtää sen ja osaa antaa parempia neuvoja saman päämäärän saavuttamiseksi. On myös tosi tärkeää kysyä, mitä perheelle muuten kuuluu, miten äiti voi, miten isä voi tai muut sisarukset. Tätä asiaa kokematon ei välttämättä tajua.

uhiriutumisen sijaan se äippä voisi ihan oma-aloitteisesti kertoa miten äippä voi, miten isukki voi tai muut sisarukset. siellä neuvolassa kun voi avata myös oman suunsa oma-aloitteisesti. miten  uusavuttomia oikein olette.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo kyllä minustakin esim. lääkäreiden pitäisi itse sairastaa kaikki mahdolliset taudit ennen kuin alkavat muita hoitamaan.

Tottakai siitä on etua jos on sairastanut ja tuntee taudin kuin omat taskunsa.

Haluaisitko, että sinun polvesi leikkaa kirurgi, joka on leikannut aikaisemminkin satoja polvia vai kirurgi, joka ei ole leikannut yhtään polvea, mutta jolta itseltään on leikattu polvi?

Tätähän minä juuri sanoin, että haluan että lapsen kasvatuksessa neuvoo henkilö joka on itse kasvattanut lapsen. Edes yhden. Mitä useamman, sen parempi.

Et tainnut ihan ymmärtää vertausta. Kokeillaan uudestaan: haluaisitko mieskätilön, jolla on 20 vuoden kokemus kätilön työstä, vai naiskätilön, jolla on itsellään yksi lapsi, mutta ei vielä yhtään kokemusta kätilön työstä?

Kun ap kirjoitti naiskätilöstä jolla ei ole yhtään kokemusta eikä edes sitä lasta.

Ja minä muuten en halua mieskätilöä koska hän ei tajua äitinä olosta yhtikäs mitään.

Vierailija kirjoitti:

Täällä terkkari oli ihmetellyt miten eräs äiti jaksaa 4 lapsen kanssa kun itse ei ollut jaksanut yhden lapsen kanssa.

Eiköhän tässä ole yritetty myötätuntoisesti tuoda ilmi ymmärrys siitä, että 4 lapsessa on hommaa, enemmän kuin yhdessä. Auktoriteettikammoinen näsäviisastelija ei kuitenkaan ole jättänyt käyttämättä tilaisuutta tuoda omaa paremmuuttaan esille, tyyliin "ammattilainen ei pärjää edes oman kakaransa kanssa"... huoh.

Miksi nimenomaan äidin pitää ottaa joka puolelta koko ajan ja aina 24/7 neuvoja vastaan? Sellaista idioottia ei olekaan, joka ei nimenomaan äitiä tulisi opastamaan.

Typeriä nuo lääkärivertaukset. Eivät liity asiaan mitenkään. Muuten kyllä huomaa, että tällä palstalla on paljon lapsettomia.

Kyllä lapseton lääkäri, kätilö, lastenhoitaja ja terveydenhoitaja voi tietää paljonkin lasten kasvatuksesta, vanhemmuudesta, jne. Mutta ei hän tiedä miltä se tuntuu. Kas siinä ero. Kukaan ei ole niin hyvä kasvattaja kuin lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Typeriä nuo lääkärivertaukset. Eivät liity asiaan mitenkään. Muuten kyllä huomaa, että tällä palstalla on paljon lapsettomia.

Kyllä lapseton lääkäri, kätilö, lastenhoitaja ja terveydenhoitaja voi tietää paljonkin lasten kasvatuksesta, vanhemmuudesta, jne. Mutta ei hän tiedä miltä se tuntuu. Kas siinä ero. Kukaan ei ole niin hyvä kasvattaja kuin lapseton.

Tämähän nyt tulee vastaan ihan kaikessa. Siinä, miten käsitellään surevaa, masentunutta, uupunutta, epätoivoista työtöntä jne. Osa onnistuu tukemaan siitä huolimatta, ettei ole itse tuntenut vastaavia tunteita ja kokenut vastaavia tapahtumia, osa ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsettomuus ole este ymmärtää lapsen kasvatusta tai lapsiperhearkea.  (lapsettomuushan ei merkitse sitä etteikö ole kokemusta; en minäkään ole koskaan ollut naimisissa, mutta silti tiedän mitä naimisissa oleminen on ja miten se hoidetaan) Samalla lailla päihteetön elämä ei ole este ymmärtää päihteiden vaaroja tai niiden oikeaoppista käyttöä. Joskus lapseton on jopa parempi kasvattajana kuin lapsellinen.

Kun terkka sanoo, että nyt se tutti suusta tai laitat vain nukkumaan ja sinusta tuntuu ettet tajua neuvoa, kysy tarkennusta.

Kuule kyllä se on.

Ainakaan niitä neuvoja ei pitäisi antaa tuollaiseen ylimieliseen ylenkatsovaan sävyyn. Ei edes lapsellisen.

Olet oikeassa siinä että ylimieliseen sävyyn ei pidä neuvoa.

Mutta lapsen äitikin voi olla ylimielinen.

Siskoni on juuri sellainen.

Jos menet yhtään mitään neuvontapaista tai ratkaisuehdotusta hänelle sanomaan niin sieltä tulee kyllä heti että " minä kyllä tiedän, teen niin kuin itse parhaaksi näen".

Toki, kaikin mokomin mutta kun on juuri paasannut jotain hankaluutta tms.

Ilmeisesti vaan pitää kuunnella eikä esittää mitään huomiota asiasta.

Terveydenhoitajaa hän haukkuu juuri neuvojen antamisesta , mutta minä kyllä tiedän sisareni tyylin ja ihmettelen että eikö voi kuunnella ja vähän miettiä ja sitten päättää miten toimii .

Että jos vaikka jotain fiksua oppisi kun ei kai kukaan tiedä kaikesta kaikkea.

Ei helppojen lasten äiditkään ymmärrä ollenkaan millaista on olla haastavan lapsen äiti. Jollain voi olla vaikka 10 lasta ja ne kaikki voi olla helppoja ja kilttejä, siinä on kuitenkin vain 10 kpl kaikista maailman lapsista.