Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
taisi tulla ero tännekin..
22.08.2013 |
Mies vie asian oikeuteen pojan huoltajuudesta ja asumisesta. (riitaa ex naisen kanssa) ex ei huolehdi pojastaan asianmukaisesti vaan huutaa ja kurittaa muutenkin, poika 4v. Joutuu siivoamaan kodin (imuroimaan moppaamaan, pölyn pyyhintää) "äiti" ei jaksa sinähän täällä sotketkin.. 1vk/kk poika on tukiperheessä. Muuten ottaisin pojan avoimesti meille, mutta meillä on 2 lasta jotka jaksan juuri hoitaa, koska mies on aina töissä lähtee aamulla ennen 6 ja tulee illalla 7jälkeen kotiin. Joten ei paljoa kerkeä lasten kanssa olemaan, usein sanoo vain hyvää yötä joskus lapset on jo nukkumassa isän tullessa kotiin. En jaksa hoitaa enää 3 lasta kokonaan yksin, koska tiedän että tulee olemaan vaikeaa sopeuttaa poika asumaan edes meille ja sitten ei näkisi isäänsä kumminkaan.. Poika on vain muutaman kerran käynyt meillä viikon kerrallaan, joten ei vielä tunne meitä emmekä me häntä, ei ainakaan niin hyvin että muuttaa voisi tänne. Mielipiteitä miten kannattaisi toimia??
Kommentit (29)
Siis on teilläkin vastuu siitä lapsesta. Ootte varmaan osasyyllisiä että äidille menee huonosti jos mies heti uuden vaimokkeen kanssa tehnyt 2 lastakin nopeaan. Olisi huolehtinut ja järjestänyt ensin ensimmäisen poikansa asiat kuntoon ja arjen rullamaaan. Kyllä sä olet nyt itse sotkusi keittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 17:25"]
en tiennyt että miehellä on lasta, Se tuli ilmi vasta kun odotin toista lasta. Mieskään ei tiennyt asiasta
[/quote]
Ap, palautapa mieleen miten jokin aika sitten kävi pienelle tytölle, äitienpäivän aamuna. Kun KUKAAN ei välittänyt, ottanut vastuuta!!! Haluatko löytää itsesi historiankirjoista osallisena vastaavanlaiseen helvettiin? Sinä TIEDÄT, NÄET. On julmaa vierittää vastuu jonnekin, missä sitä ei ole. Hae itsellesi apua ja tukea. Et ole ihan selville vesille lähtenyt, todellakaan jos teilläkin on jo kaksi lasta. Et tainnut tätä jo olemassaolevaa 4-vuotiasta pahemmin ajatella? Hän on tasan yhtä tärkeä ja tarvitseva kuin ne kotona olevatkin sisarukset!!! Pikkulapsiperheessä on aina rankkaa ja toinen osapuoli useimmiten tekee pitkää päivää jotta saa perheen elätettyä. Lopeta vikuminen nainen, olet AIKUINEN, ÄITI!! Varmasti saat jotakin tukea rankaan elämänvaiheeseen kun vain haet. Olen järkyttynyt siitä kuinka todellisuudentajuttomia ja itsekkeskeisiä ihmiset ovat, vaikka lapsia on helmoissa ja pienillä suuri hätä. Toivottavasti istut vanhana kiikkustuolissa tasapainoisen, hyvinhoidetun jälkikasvun keskellä sen sijaan että perheenne koristaa kaikenmaailman sossutilastoja ja sama meno jatkuu. Siis 4-vuotias on pieni, herkkä, haavittuva ja miehesi lapsena teidän perheenjäsenenne.
Minkäs ikäisiä ap:n lapset ovat? Ja ovatko ne teidän yhteisiä vai sinun omia edellsestä litosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1-2v yhteiset lapset ovat. Siksi olenkin miettinyt eroa, että isä saa hoitaa poikansa ja olla näiden kahden kanssa tekemisissä myös. Silloinkuin on aikaa..
ap hakee itsekkyydelleen tukea täältä, tosiasiassa pienen neljävuotiaan olot ei paljon kiinnosta. vali vali pistepistepiste
eroa sitten ja anna miehellesi mahdollisuus hoitaa lastaan. pidä mielessä että olet yhtä syyllinen lapsen huonoon kohteluun, jos tiedät siitä ja et tee mitään. tällainen marttyyri-ihmistyyppi on raivostuttava kuten ap on. vali vali mutkun ei millekään mitään voi ja ap:han tässä se eniten uhri on tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Elämässä tulee tilanteita eteen, joita ei toivonut, joita ei halua eikä niitä pyytänyt.
Silti niitä tulee.
Sitten on vaan mietittävä, mikä on oikein.
Ap, sun pitäisi nyt tajuta, että olet siinä tilanteessa, että sulla on suuri vastuu pienen pojan elämästä. Äitinsä ei osaa olla kunnollinen äiti, isästäänkään ei tunnu siihen olevan. Sinä voit olla ainoa järkevä, tunnollinen, rakastava lähimmäinen ja suuri tuki hänen elämässään. Sulla on iso valta ja vastuu tämän pienen pojan elämässä.
Uskon kyllä, että ei tunnu houkuttelevalta ottaa itselleen vieläkin lisää hommaa, jos jo nyt tuntuu että on kädet täynnä. Lisäksi lienee jollain tapaa ei-niin-luontevaa ajatella pitävänsä huolta lapsesta, joka on sinun miehesi ja tämän exän yhteinen.
SILTI, ap hyvä, ajattele, miten suuri vaikutus sinulla tämän pienen pojan elämään voi olla. Kuvittele elämää eteenpäin vaikkapa 10-30 vuotta. Jos lastesi velipuoli on pahoin masentunut, kenties kärsii mielenterveysongelmista, on ajautunut rikollisille poluille tms. koska hänestä ei pienenä kukaan halunnut huolehtia.. mitä mahdat miettiä silloin? Katuisitko, ettet ottanut lasta siipiesi suojaan, kun sinulla oli siihen mahdollisuus...?
Suosittelisin, että järjestäisit pojan teille, tahdo rakastaa ja huolehtia hänestä kuin omistasi. Voit muuttaa pojan elämän täysin! Luulen, että saisit itsellesi iloa varmasti moninkerroin, kun huomaisit, mitä hyvää voit lapsen elämään tuoda, tietäen, millaista lapsen elämä olisi ollut jos et häntä olisi auttanut ja ottanut lähellesi.
Hanki apua teidän perheellenne, pyydä miestä osallistumaan enemmän. Pakottaahan et voi, mutta hanki kaikki muu apu mitä voit saada. Perhetyöntekijä, siivoja, tilapäistä lastenhoitoapua?