Minua alkanut ahdistamaan, kun mieheni ei juurikaan osoita hellyyttä, eikä sitä, että olisin hänelle tärkeä

Ilmoitettu asiattomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap joku 16 vuotias? Juttusi oli ainakin ihan sen kuuloinen.

Miten sinä itse osoitat miehellesi, että hän on tärkeä sinulle? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tai sitten olet valinnut väärän miehen ja se ei ole miehen vika, vaan sinun.

En ole ap, mutta itse esim kokkaan lempiruokaa vaikka en siitä itse välitä, tuon kahvia sänkyyn, joskus jopa pukeudun nätiksi ihan sitä varten ja herätän suikkarilla, piilotan pieniä yllätyksiä taskuihin, pidän huolta, koitan muistaa päivittäin kysyä voinko tehdä jotain hänelle, hieron, muistan juhlapäivinä, jos on muualla niin teen ruuan valmiiksi, halaan ja menen viereen, silittelen ja suukotan iltaisin ja aamulla menen halaamaan peiton alle ennenkuin nousen.

Mies on tainnut kahdesti hieroa pakotettuna nopeasti, ei tykkää siitä. Lahjoja tai ylläreitä en ole ikinä saanut, on kokannut itse varmaan kaksi kertaa, ei tule halaamaan vaan räplää puhelintaan, jos haluaisin puhua niin katse aina jossain muualla.

Mies kyllä sanoo päivittäin rakastavansa ja kehuu usein, mutta ei juuri tee mitään kun itse taas olen tekevää tyyppiä.

Ei ne jutut aina mene tasapuolisesti, jotkut ei vaan tajua ja on erilaiset tavat osoittaa kiintymystä.

Vaikutat ihannenaiseltani. Ja tuo -herätän suikkarilla- nostaa vielä asian uusiin sfääreihin. Olen kade miehellesi.

Vierailija kirjoitti:

Halaatko sinä ap miestäsi koskaan? Halaatko, pusutatko ja kerrotko hänelle, että hän on ihana mies? Teetkö aloitteita sängyssä, kyseletkö miten hänen päivänsä on mennyt ja valmistat hänelle joskus lempiruokaa? Pukeudutko nätisti ja laitatko itsesi kauniiksi vain hänen takiaan?

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä lähes 25 vuotta ja rakkautemme on kaunista vieläkin. Mies välittää minusta ja minä hänestä. Pelaamme samaa peliä ja olen hänen elämänsä tärkein ihminen. Minä hemmottelen miestä ja hän minua omalla tavallaan.

Älä vastaa, et ymmärrä kun sinulla on mies jonka kanssa toimii. Itsekin tein ihan kaikkeni, annoin hellyyttä, tilaa, tein aloitteita. Jos miehen tunteet on kuolleet tai hän on vaikka alkoholisti, liittoa ei voi kannatella yksin. Eikä pidä, koska sairastuu.

Mulle oli iso oivallus, kun katselin muita pareja juhlissa. Kaikki pitkään yhdessä olleet välillä koskettivat tosiaan ohimennen, tai hymyilivät ja puhuivat toisilleen. Ehkä myös istuivat toistensa lähellä, jopa miehen käsi naisen olalla.

Kun tajusin miten kaikki se oli meidän suhteessa ihan mahdotonta, tajusin että mun pitäisi miettiä lähtemistä.

Minä siivosin eilen varastoja ja löysin kirjeitä nuoruudesta. Kyllähän silloin tunteita osoitettiin. Oli aika hauska lukea, mutta nyt en kaipaisi sellaisia draamoja.

Ihmiset kasvaa. 

Tietysti hellyyttä voi olla vanhempanakin.

Minulla on samankaltainen tilanne ap:n kanssa, Silti olen täysin varma mieheni rakkaudesta. Hän päivittäin kertoo rakastavansa minua ja osaa sanoa sen kauniisti. Joskus harvoin tulee viestejä, että on ikävä jne.

Ongelma ei ole miehen tunteissa minua kohtaan, vaan kyvyttömyydessä välittää niitä minulle, osoittaa empatiaa ja hassutella tai pienillä kosketuksilla esim jossain juhlissa saada minut tuntemaan, että hän muistaa ja on lähellä. Mies ei vain osaa, vaikka miten sen hänelle kertoisin. Joku sen aivoissa tekee siitä hänelle yksinkertaisesti liian vaikeaa, että se kävisi häneltä luonnostaan. Hän saattaa muutaman päivän yrittää, mutta sitten hänen oma tyyli olla ja elää estää sen. Hän mielestäni vain ajattelee niin paljon, ettei huomaa mahdollisuuksia koskettaa tai näyttää tunteita. Vaikea selittää.

Mies halailee kotona, pitää kädestä julkisilla paikoilla jne, mutta sellaiset pienet kosketukset ja eleet, silitykset, mukavat mutta turhat lausahdukset, niitä ei oikeastaan ole. Mies on ylipäätään aika empatiakyvytön. Hän esim saattaa yrittää lohduttaa, mutta ei oikein osaa.

Välillä on vaikea kestää. Joskus itkettää, kun mietin, mistä kivasta lempeydestä ja ihanista jutuista jään paitsi. Mies on kuitenkin hyvä ihminen, oikeudenmukainen, reilu, hyvin älykäs matemaattisella ja loogiselta puolella, kiltti, ahkera, aikaansaava, näkee asiat eri tavalla kuin useimmat muut tuntemani ihmiset, kunnianhimoinen muun kuin materian ja rahan suhteen jne. Kai se välitön ja mutkaton kosketus on hinta, jonka joudun maksamaan saadakseni muuten mahtavan ja mielestäni jollain tavalla myös poikkeuksellisen miehen omakseni.

Minun mielestäni olisi kurjaa olla suhteessa, jossa ei ole hellyyttä eikä läheisyyttä. Itse en sellaiseen pystyisi. Kannattaa miettiä pystytkö sinäkään. Minun mielestäni se onni parisuhteessa säilyy juuri fyysisen läheisyyden ansiosta. Siitä on tutkimuksiakin tehty että kun päivittäin koskettaa ja suutelee niin ja niin kauan, ollaan keskimäärin onnellisempia. En lukenut kaikkia kommentteja mutta osasta tuli semmoinen mielikuva, että sinun pitäisi lopettaa valitus ja kärsiä niin kuin kaikki muutkin, mutta ei minusta.

Voihan sitä toki yrittää työstää miehen kanssa ensin, mutta kyllä nämä asiat ovat yleensä semmoisia että läheisyyttä joko on tai ei ole. Harvoin kukaan jaksaa ruveta itseään kumppanin takia kovin paljoa muuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä. Meillä tuo oli merkkinä siitä, että miehen tunteet oli kuolleet. Ei sellasta kylmyyden ja välinpitämättömyyden ilmapiiriä kukaan jaksa kauaa. Ala katsella ulospääsytietä.

Sama kokemus. Kylmästi torjui ja pyristeli irti halaukset ja kädestä pitämiset. Suuta ei saanut auki, että olisi rehellinen ollut.

Sain hellyyden muualta ja lähdin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap joku 16 vuotias? Juttusi oli ainakin ihan sen kuuloinen.

Miten sinä itse osoitat miehellesi, että hän on tärkeä sinulle? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tai sitten olet valinnut väärän miehen ja se ei ole miehen vika, vaan sinun.

Olet ymmärtänyt väärin. Vain mies voi antaa niitä rakkaudentunnustuksia. Nainen on niiden passiivinen kohde, joka kuihtuu kuin kukka ilman vettä. Oletko muka joskus nähnyt kukan kastelevan itseään?

Tässä saattaa olla kyse eri tavoista ilmaista ja osoittaa rakkauttaan, eivätkä he välttämättä edes tajua että muitakin tapoja on. Osalle ihmisistä sanat ovat se luontaisin muoto ja rakkaudentunnustukset sun muut se heille luonnollisin tapa, toisille taas teot, esim. juuri tuon yhden vastaajan tapa kokata puolison lempiruokaa. Myös fyysinen läheisyys eli halailu ja pienet kosketukset, tai lahjojen antaminen, tai yhdessä vietetty aika.

Viisi rakkauden kieltä, vaikuttaa ainakin olevan lähipiirin otannan perusteella olevan melko osuvaa kamaa. Tosin useilla on enemmän kuin yksi tapa, mutta kuitenkin antaa osviittaa.

Se että ei ole läheisyyttä ei tarkoita etteikö miehesi rakasta, ehkä hänellä on vain eri keino ilmaista se.

Muutaman viestin luettuani tulin siihen johtopäätökseen, että ilmeisesti parisuhteessa tärkeintä on esittää rakastunutta paria juhlissa kosketuksineen ja keskusteluineen. Arjessa voidaan sitten huutaa ja riidellä joka asiasta mielin määrin.

Up

Miksi naiset ovat narsistisia?

Mä aloin vastaavassa tilanteessa viettää aikaa kavereitteni kanssa tai läksin vaan ajelemaan ympäri ämpäri.

En ollutkaan aina saatavilla.

Enkä ollut huomaavinani hänen käytöstä.

Eikä aikaakaan, kun miehen käytös muuttui.

Älkää naiset olko liian helppoja!

Mun mies on kasvanut perheessä, jossa tunteista ei ole puhuttu ja läheisyydestä ja rakkautta ei ole myöskään näytetty.

Viimeksi eilen puhuttiin tästä aiheesta ja mies sanoikin, että hän kasvoi sen myötä sellaiseksi, että miehet on haluttomia, naiset on haluttomia.

Ei osaa edelleen näyttää tai sanoittaa tunteitaan, koska ei ole koskaan sellaista oppia saanut ja se tuntuu siksi vaikealta.

Aiempia seurustelusuhteita ei ole, ja senkin myötä ei ole koskaan oppinut sitä, että tulisi pussaamaan tai pitäisi kädestä. Halailee kyllä ja muuta. Tämäkin siksi, että on ollut pitkään yksin.

Tiedän kuitenkin, että rakastaa. Elämän tiukoissa kohdissa ja edelleenkin näkyy se, miksi olemme yhdessä. Pari päivää viimeksi sanoi rakastavansa, mutta jälleen tulisi ihan meidänkin puhua tästä samaisesta aiheesta.

Hoi miehet! Naiset ovat ikuisia hellyydenkipeitä lapsia. Tehkää johtopäätökset siitä.

Vierailija kirjoitti:

Halaatko sinä ap miestäsi koskaan? Halaatko, pusutatko ja kerrotko hänelle, että hän on ihana mies? Teetkö aloitteita sängyssä, kyseletkö miten hänen päivänsä on mennyt ja valmistat hänelle joskus lempiruokaa? Pukeudutko nätisti ja laitatko itsesi kauniiksi vain hänen takiaan?

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä lähes 25 vuotta ja rakkautemme on kaunista vieläkin. Mies välittää minusta ja minä hänestä. Pelaamme samaa peliä ja olen hänen elämänsä tärkein ihminen. Minä hemmottelen miestä ja hän minua omalla tavallaan.

En usko että ap tekee näin. Vastavuoroisuus on joillekin palstalahnoille ihan vieras käsite.

Voi olla, että miehen tunteet ovat vähentyneet tai niitä ei koskaan ole juuri ollutkaan, mutta ehkä todennäköisempi selitys on, että hän ei osaa ilmaista hellyyttä tai on omaksunut elämänfilosofian, ettei hellyyttä oikein tarvitse osoittaa kummemmin. Tai jos ne omanlaiset vähäiset hellyydenosoituksetkin ovat ajan mittaan vähentyneet, ehkä mies on alkanut pitää itsestäänselvyytenä.

Jotkut ajattelevat, että kaikenlainen hellyyden osoittaminen on typerää lepertelyä, ja että tärkeää on vain, ettei tee mitää pahaa, esim. ole uskoton.

Joka tapauksessa on hyvä kertoa, että toivoisi enemmän hellyydenosoituksia.

No ei 15 vuoden jälkeen mitään hempeitä tunteita enää ole. Rutiininomaista yhdessä oloa, talouden jakamista ja säännöllistä seksiä - ne ovat ne yhdessäolon syyt. Ei mikään kliseinen rakkaus.

Vierailija kirjoitti:

No ei 15 vuoden jälkeen mitään hempeitä tunteita enää ole. Rutiininomaista yhdessä oloa, talouden jakamista ja säännöllistä seksiä - ne ovat ne yhdessäolon syyt. Ei mikään kliseinen rakkaus.

Mitä? Pitäisikö seksiäkin olla säännöllisesti?