Aikuisen tarinoiden sepittäminen

14, vaikuttaa mt-vaivalta. Miten omaiset suhtautuvat tämän ihmisen tarinoihin? Eikö kukaan ole yrittänyt saada häntä hakeutumaan hoitoon?

Minun entinen työkaverini oli samanlainen. Heidän autonsa muka varastettiin, ja poliisi ajoi sen kotiin istuen takapenkillä, koska varkaat olivat ottaneet etupenkit pois. Sitten hänellä alkoi kuukautiset kesken purjehdusreissun, eikä hän huomannut noustessaan veneestä, että valkoiset pellavahousut olivat polviin asti veressä. Ja niin edelleen. Nämä ovat pienimpiä esimerkkejä. Tuo autovarkaus oli kokonaan sepitetty. Miehensä ei tiennyt mitään autovarkaudesta, kun siitä myöhemmin kysyin. tämäkin nainen on pitkälle koulutettu, kaunis, kiva nainen, eli tulee huomatuksi muutenkin. Jotain mielenterveydessä täytyy olla pielessä, sääli.

Mulle on kyllä sattunut ja tapahtunut ihan uskomattomia juttuja, joita on vaikea itsekään uskoa todeksi. 

Olen muutaman kerran kohdannut tämmöisen tosielämän professori Lockhartiin. Useimpiin tehoaa se, että keskeytät puhetulvan ja toteat kuuluvalla äänellä sen, miten asia oikeasti on. Esim. "En usko että FBI seuraa tietokonettasi netistä. He seuraavat vaarallisia rikollisia, ja sinua tietääkseni ei ole koskaan pidätetty murhasta."

Näistä ääneen sanomistilanteista saisi joku kynäilijä kerrassaan hauskoja sketsejä, mutta oikeasti ne tilanteet ovat aika karmaisevia. Kun pohdit että luuleeko tuo oikeasti noita juttujaan todeksi.

Siskoni on niitä joille on aina tapahtunut just sama kuin muille mutta kymmenen kertaa enemmän. Hävettää sen puolesta kun kyllähän kaikki jonkun ajan päästä tajuaa että ei voi olla mahdollista aina. Puhuu läpiä päähänsä jatkuvasti, unohtaa monesti että on kertonut jonkun jutun eri tavalla aikaisemmin. Joskus olen varovaisesti huomauttanut että tiedäthän itse että nuo jutut on keksittyjä, suuttui tietenkin verisesti. Siskolla on ongelmia ihmissuhteissa, varmasti juuri tuosta syystä. Yhdenkin miesystävän kanssa muutti persoonallisuuttaan ihan kokonaan niin että se oli jo pelottavaa. Pari vuotta jaksoi näytellä ennen kuin oikea luonne paljastui. Surullista ja hämmentävää, mutta en osaa auttaakaan, on tosi itsenäinen ja menestyväkin tyyppi muuten. Varmaan juontaa jostain riittämättömyyden tunteesta:/

Mulla kans yksi ystävä joka kertoo ihan käsittämättömiä tarinoita elämästään, monesta ihan tieto ettei asiat niin ole. Ollaan oltu ystäviä noin 15v, tiedostan asian, mutta en ole sanonut hänelle mitään. Suodatan vaan aina kaikki jutut potenssiin (miinus)kymmenen. On se välillä vähän outoa. kai mä en halua vaan nolata häntä, toivon että jutut joskus muuttuu realistisemmaksi. On ne ehkä muuttuneetkin jo, iän ja kenties ammatillisen itsevarmuuden myötä..

Ajattelepa jos ne jutut onkin totta ja sinä oletkin se, joka et kestä totuutta?   Totuus on tarua ihmeempi.  

Olisi kiva kuulla millaisia tarinoita. En ole koskaan tavannut tälläistä ihmistä, paitsi ehkä yksi lapsuuden kaverini oli tälläinen mutta lapsethan usein keksii kaikenlaista. Aikuista en koskaan tavannut tai en ainakaan tiedä olenko. Eräs kaverini jäi tosin jostain aivan mitättömistä valheista. En ymmärrä miksi hän sanoi sellaisia.

Mä olen tavannut tuollaisen ihmisen joskus nuoruudessa. Tarinat oli kieltämättä aika villejä.

Yksi tällainen kaveri tuli heti mieleen, tarinansa liittyvät aika usein lapsiin, tai ainakin ne mitkä ovat selkeästi olleet keksittyjä. Esimerkiksi väitti että hänen lapsensa nousi lattialta seisomaan itse viisikuisena. Usein jos joku kertoo jotain juttua mitä toiset kuuntelevat keskittyneesti, tulee tämä henkilö paikalle ja alkaa ikäänkuin "korottaa" panoksia, aina hänelle on sattunut enemmän ja jännempiä asioita kuin tämä joka oli kertomassa juttua. Vänkää vaan vastaan kovemmin ja kovemmin suorastaan agressiivisesti vaikka kuinka yrittäisit itse sanoa nätisti väliin että muistatkohan nyt väärin..

Yksi tällainen tapaus tykkäsi kertoa olemattomista lomamatkoista. Kertoi esimerkiksi olleensa viikon espanjassa miehensä kanssa, vaikka hyvin tiedettiin että oli ollut kotona koko ajan. Saattoi esitellä päällä olevia vaatteitaan tuliaisina reissusta, vaikka toinen kaveri muisti olleensa mukana vaatteiden ostohetkellä aikaa sitten.

Antakaa ihmisten kertoa tarinansa, onko se teiltä pois:) Jokainen voi omassa mielessään päättää, mitä uskoo ja mitä ei. Eiköhän se ole ihan luvallista tänä virtuaalisen viestinnän aikakautena

Noissa pakkoruotsiketjuissa on toinen toistaan sydäntäriipaisevampia sepitelmiä, snif...

Tai sitten sinulla on tylsä elämä ja muillekkaan ei voi tapahtua mitään ikinä?

Voisiko joku ystävällisesti kysymykseen, onko tässä syytä huoleen, ei siihen, onko jutut mahdollisesti sittenkin totta (tässä tapauksessa ei todellakaan voi olla). Olen huolissani. Kovastikin! ap

Jos tuo tarinointi on nyt vasta alkanut, niin voi olla oire ties mistä aivoperäisestä häiriöstä. Muuten kuulostaa mielenterveyspuolen jutuilta.

Mytomania.

Ensivaikutelma mytomaanista on yleensä positiivinen. Tämän huimat jutut viehättävät. Niitä kuuntelee kuuntelemasta päästyään. Mitä jutut ikinä koskevatkin, ne ovat aina mehevämpiä kuin sinun tarinasi.

Kohta alat tajuta, että melkein kaikki on huijausta. Mytomaani haluaa olla keskushenkilö, jota kuunnellaan. Vaikka hän valehtelee itsestään kaiken, hän elää ilman sairauden tunnetta.

Jotkut mytomaanit ovat ammatillisesti menestyneitä, toisilla taas on suuria ongelmia. Yhteistä kaikille on pakonomainen tarve valehdella.

Mytomaanin motiivi on olla aina keskiössä tai koettaa epätoivoisesti salata oma elämänvalhe. Pohjimmiltaan mytomaani välttelee tuskaa, joka syntyy siitä, että valehtelija pakotetaan silmäkkäin todellisuuden kanssa.

Mytomaanilla ei ole syyllisyyden tunnetta, pikemminkin hän saa tyydytystä onnistuneesta valehtelusta. Valhe on hänen mielestään luovuutta. Heti kuin huomaat toisen valehtelevan, sinusta tulee osa sitä, mikäli pysyt hiljaa. Moni pysyy hiljaa siksi, ettei halua vaikeuttaa mytomaanin ennestään vaikeaa elämää.

Moni jää paistattelemaan mytomaanin karismaattisen persoonallisuuden loisteeseen, siinä ehkä kumppanikin tulee nähdyksi.

Terapeutin on vaikea muuttaa mytomaania, joka ei halua muuttua. Mytomanian taustalla on turvattomuus ja jonkinlainen häpeän tunne. (IL)

Kertoen isitko millaisia asioita ystäväsi kertoo? Onko ihan vainoharhaista juttua? Tällä tarkoitan esim. että häntä salakuvataan kotonaan tai että hänestä on juttua lehdessä/televisiossa tai että hänen luokseen tulee illalla kylään presidentti... Jos todellisuudentaju on selvästi vääristynyt niin kyseessä on vakava mielenterveyden häiriö eli psykoosi. Ihmisellä on harhoja (aistiharhoja tai harhaluuloja) jotka ovat jänelle tosia mutta oikeasti siis ihan epätodellista. Mutta jos ystäväsi kertoo juttua tyyliin "voitin eilen 50 000 arvalla" niin voihan kyseessä olla ihan vaan sellainen huijaus, on ehkä aiemminkin sepitellyt valheita mutta et ole tajunnut.

Ei ole vainoharhaista juttua. Lähinnä todella liioitellulta kuulostavia "seikkailuja", joiden käänteet ovat niin absurdeja, etteivät voi olla totta. Hän on tarinoiden sankaritar, sisällöt vain vaihtuvat aina hieman, perusidea säilyy. ap

Kyllä hän kuulostaa mytomaanikolta. Olen kohdannut ainakin nejä tällaista ihmistä elämäni aikana. Ystävyys heidän kanssaa muuttuu raskaaksi valehtelun "muka uskomisen" ja loputtoman anteeksi antamisen ja maton alle lakaisemisen  kierteeksi. Eräs heistä oli ihan kouluttamaton kotirouva, toinen taas hyvin pitkälle koulutettu akateeminen ihminen.