ihmettelen aina ihmisiä jotka ei keksi tekemistä

Ei kai sellaisia voi kovin paljoa olla.

Minulla oli tuo ammatinvalintaongelma. Ei minua kiinnostanut erityisesti mikään ala. Minulla ei myöskään ollut mitään lahjakkuuksia, joiden mukaan valita, eikä mitään erityisiä heikkouksiakaan jotka olisivat rajanneet osan ammateista pois. Ammatinvalintapsykologin avustamana päädyin ensin sairaanhoitajakoulutukseen, jonka totesin ensimmäisen vuoden jälkeen minulle täysin vääräksi alaksi: en vaan ollut ihmisten kanssa työskentelijä. Sitten opiskelin it-alalle, ja sitä olen siitä asti tehnyt, mutta ei tämäkään minua erityisemmin kiinnosta. Mutta jotain sitä on tehtävä niin tämä on ok, kun en kerran vielä nyt nelikymppisenäkään tiedä mitä sitten haluaisin. Paitsi lottovoiton ja elelyä vapaaherrattarena. 

Minua kiusasi nuorempana myös tuo tekemisen puute -ongelma. En osannut olla paikallani, mutta toisaalta useimmat tekemiset ei kiinnostaneet. Ei kiinnostanut liikunta, ei musiikkiharrastukset, ei taide tms. Ainoastaan viinalla sai jonkunlaisia kiinnostavia fiiliksiä, joten baareilua harrastin. Nykyisin en harrasta mitään, mutta enpä enää sellaista kaipaakaan, nautin valtavasti elämästäni sohvaperunana.

Sama. Etenkin ihmettelen jos on netti, sieltähän löytyy vaikka mitä, oli kyseessä sitten fakta tai fiktio.

Ei ole tekemisen puutetta, mutta mieluiten olisin kokonaan pois työelämästä. Yksi keino olisi opintovapaa, mutta en keksi mitään, mikä kiinnostaisi. Voisin siis opiskella mitä tahansa kukkopillien valmistusta ja palata vanhoihin hommiin, ei ole paineita pätevöityä miksikään. Nyt sentään työ- ja vapaa-aika erottuvat selkeästi.

Saisin päivät kulumaan kotihommissa, pihalla istuskellen ja romaaneja lukien.

Niinpä. Mulla on liian vähän aikaa.

onko muuten älykkyydellä tekemistä sen kanssa, keksiikö mielekästä tekemistä vai ei?

Minulla on joskus ollut päällä sellainen mielentila, että kaikki tuntuu turhalta (kosmisessa mittakaavassa), ja silloin olen tylsistynyt. 

Tämä palstahan on näitä täynnä. Kuka nyt täällä roikkuisi, jos olisi muuta tekemistä?

Jos olen oikein sairas; varsinkin kovassa kuumeessa, en pysty silloin edes lukemaan. Silloin ihmettelen, miten aika voi kulua niin hitaasti! Kun ei saa nukuttuakaan, kun on niin paha olo.

Normaalisti puuhaan jatkuvasti jotakin tai luen tai etsin netistä kaikkea mielenkiintoista. Näin syyskesällä poimin marjoja metsästä ja omasta puutarhasta ja säilön niitä yms. yms.. Kirjoittelen myös kaikenlaista ja teen käsitöitäkin jonkin verran.

 Ihanaa, kun on paljon kivoja juttuja, joista tykkää. Ei tule aika pitkäksi koskaan-paitsi oikein kipeänä.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 11:34"]

Jossain lehdessä oli kyselytutkimus, jonka mukaan keski-ikäisten miesten vapaa-ajan mielipuuhaa on maata sohvalla ja kuunnella levyjä. Minulla on sama mielipuuha. Olen kolmekymppinen nainen, koskaan ei ole tylsää, eikä aina tarvitse olla tekemässä jotain. 

[/quote]

Ihana! Minä olin nuorena juuri tuollainen lopetettuani "urheilu-urani". Kirja edessäni tai kuulokkeet korvilla lekottelin. ;)

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 11:34"]koskaan ei ole tylsää, eikä aina tarvitse olla tekemässä jotain. 

[/quote]

Mulla on joskus tylsää, mutta se yleensä liittyy siihen, että on pakko tehdä jotain, mitä ei halua. Toimettomuus sen sijaan ei ole tylsää. Voin mainiosti vaan istua paikallani ja katsoa tyhjyyteen.

Mutta kyllä minä aina keksin jotain kivaa tekemistä, jos haluan: roikun täällä netissä, kirjoitan tarinoita, valokuvaan, ompelen, askartelen, luen, katson tv:tä jne.

En mä kyllä netistäkään aina löydä mitään kiintoisaa tekemistä tai lukemista... ja en todellakaan tiedämikä ala kiinnostaa, ja usein kärsin mielekkään tekemisen puutteesta.

Mun on kiusannut tekemisen puute elämässäni kaksi kertaa. Toinen oli kun jäin kiireisen kevään jälkeen äitiyslomalle, ja yhtäkkiä mitään ei ollut. Oli pakko alkaa remontoida keittiötä. Ehkä ne maalihuurut onkin syynä lapsen keskittymishäiriöön, vaikka ulkona maalasin kaapinovia.

Toinen kerta oli kun olin apurahakauden jälkeen työttömänä ja rahaa ei ollut edes bussilippuun, että olisi päässyt kirjastoon lainaamaan kirjoja. Kaikki vanhat langanpätkät oli neulottu pipoiksi ja tumpuiksi ja talokin siivottu. Mitään uutta materiaalia ei voinut ostaa kun ei ollut rahaa.

Minulla on kyllä aina tekemistä, niin kotona kuin töissäkin. Aika vaan ei tahdo riittää kaikkeen. Mutta osaan kyllä olla tekemättäkin mitään, sen jälkeen on taas tuplasti virtaa:) 

Itse aina ihmettelin, kun olin työtön, kuinka moni valitti ettei voisi olla työtön, kun ei aika kuluisi kattoon syljeskellessä. Miten kukaan voi olla niin mielikuvitukseton? Kysyin monella palstalla, että ettekö meinaa töitä hakea; kukaan ei vastannut. Sama mulla, että tekemistä on vaikka kuinka, eikä mun tekemisiin tartte rahaa. Itse aloitin kirjastossa lukemaan kaikki kirjat aakkosjärjestyksessä, lainasin runsaasti ja huonot jätin vaan sinne. Tosin en päässyt A:ta pitemmälle, koska aina löytyi jotain muutakin. 

Eikä mun tekemiset maksaneet paljon. Minä kävin työttömänä ollessa useilla kielikursseilla, valokuvauskurssilla, täytin sanaristikoita, lenkkeilin, leivoin, opettelin uusia edullisia ruokalajeja ja pennin venytystä, tein käsitöitä, pidin kirpparilooseja ja kiersin kirppareita, keräsin pulloja ja marja-aikaan marjoja...tekemistä oli vaikka kuinka. Näistä osaa teen yhä, mutta osan olen jättänyt pois.  Opiskelin yksinäni myös kaikenlaista huvikseni, mm. nettisivujen tekemistä. Materaalia löytyi kirjastosta vaikka kuinka. Työn haku ja kurssien etsintä vei myös oman osansa. 

Minullakin olisi monta alaa mitä haluaisin opiskella ja olenkin vaihtanut alaa aikuisiällä paremmin työllistävään. 

Voi kun ehtisin kaiken. Minua kiinnostaa neulominen, virkkaaminen, kehrääminen, lukeminen, kielet, jooga, hopeatyöt, koiran kanssa harrastaminen, puutyöt, näin alkuun.

Siihen liittyy joku itsekkyys tai sellainen ettei kelpaa ellei ole täydellistä. Kun tekee paljon ja kaikkea, niin voi joku reissu tai tekeminen olla tylsempikin. Jos asettaa uimahallireissun vaatimukset korkealle, niin sinne koskaan pääse, saati nauti. 

Siis just tällaista: ei ole riittävästi sikaa, hyvää uimaria, saunassa on kuuma/kylmä, liikaa/liian vähän ihmisiä, lapsia liikaa, mummoja liikaa, bussimatka hankala, parkkipaikka täynnä. Aina löytyy joku este ja muutenkin joku muu o vastuussa heidän voinnistaan. 

Saathan sinä ihmetellä, jos et parempaa tekemistä keksi.

Mulla on ollut elämäni tylsin viikko! Yleensä tykkään tehdä ja mennä, jos on tylsää niin vaikka siivoan tai lähden kävelylle. Mutta nytpä oon ollu jo viikon ilman ääntä kun kurkku ei toimi, lääkäri määräsi sekä puhe- että liikuntakiellon ja lääkkeetkin on niin vahvat ettei kroppa jaksa tehdä mitään ponnisteluja.

Maailman turhauttavinta kun mieli on virkeä mutta keho melkein eloton.

Keksipä tässä sitten tekemistä :D kaikki hyvät sarjat/leffatkin tuntuu olevan jo katsottu.

Olen taas itse ollut työssäkäyvä opiskelija muutaman vuoden ja soisin, että minulla olisi enemmän sitä tylsää. Voin ihan vilpittömästi sanoa, että haluaisin pitkästyä useammin, tuntuu, että on vain vino pino asioita jonossa, joita tehdä ja ajatella.

Jos minulle jää vain aikaa tuijottaa seinää välillä, se on jo melkein autuus.

Mutta uskon, että voi olla vaikea jossain elämäntilanteessa pitää itsensä hyvällä mielellä ja vireänä, kuten 10. Olen välillä uupunut elämästäni, enkä lomallakaan jaksa alkaa järjestelemään ensimmäisenä kirjahyllyä tms. ikuisuusprojektia.