Puolison puhelimen "tutkiminen"
Mitä mieltä olette puolison puhelimen katsomisesta? Onko oikein vai väärin? Meillä on alusta asti ollut avoin suhde mieheni kanssa eikä kumpaakaan tunnu häiritsevän jos toinen katsoo toisen puhelimesta jotain. Esimerkiksi minulla ei ole nettiä puhelimessa, miehelläni on, usein katson ihan lupaa kysymättä mieheni puhelimen kautta asioita netistä ja usein törmätään tilanteeseen jossa mies huikkaa "jorma laitto viestiä, lueppa mitä kirjotti" tai minä hänelle että "kato mitä viestiä naapuri laitto". Meillä on aina puhelimet kummankin vapaassa käytössä ja tiedämme toistemme salasanat, emmekä me koe tätä mitenkään häiritsevänä sillä ei meillä ole mitään salattavaa. Ystäväpiirissämme tätä ihmetellään usein. Esimerkiksi minulla on usein soitonsiirto mieheni numeroon jos olemme jossain reissussa ja suurimmalla osalla ystävistämmekin on meidän molempien numerot jos toinen ei vastaa voi soittaa toiselle.. Olemmeko me jotenkin kummallisia? :D
Kommentit (14)
Sinänsä ok, asioiden jakaminen parisuhteessa on hyvä juttu. Itseäni vaan kiusaa suuresti se, että mun henk.koht. asiani jotka haluaisin kertoa ainoastaan ystävälleni, jonka ole tuntenut lapsesta asti, ovat hänelle ja miehelleen "yhteisiä" asioita.
Itse tietenkin päätän mitä kenellekin kerron ja olen kertomatta sellaiset asiat ystävälleni, joita en halua miehensä tietoon, mutta hankalaa se on kun joutuu jokaisen jutun puntaroimaan. Varsinkin kun vuosikaudet olen voinut luottaa siihen, että juttuni jäävät ainoastaan ystäväni tietoon.
No minusta tuo on vain tervettä. Jos suhteessa pitää pitää kynsin ja hampain kiinni jostain viestisalaisuuslaista niin jotain on kyllä pielessä. En ymmärrä, miksi kumppanilta pitäisi salata jotain viestejä. Toki työasiat ja niihin liittyvä vaitiolovelvollisuus on muistettava, mutta yksityis puhelin on kyllä meillä molemmilla molempien luettavissa.
Meillä on kaikki molempien käytössä. Puhelinta saa lainata ja nettiä käyttää siitä yms. Pankkitunnuksetkin. Kummallakaan ei ole sellaista työpaikkaa, jossa pitäisi salata jotain.
Yllätykset tosiaan ovat hiukka vaikeita, mutta nekin ovat onnistuneet, siis ne muutamat harvat:)
Meillä pöytäkoneessa miehellä oma puoli jossa salasana jota en pääse käyttämään ja sitten on mun puoli jota itse käytän jossa ei oo salasanaa.Sitten miehellä on vielä erikseen työkannettava..
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 11:00"]
Meillä on kaikki molempien käytössä. Puhelinta saa lainata ja nettiä käyttää siitä yms. Pankkitunnuksetkin. Kummallakaan ei ole sellaista työpaikkaa, jossa pitäisi salata jotain.
Yllätykset tosiaan ovat hiukka vaikeita, mutta nekin ovat onnistuneet, siis ne muutamat harvat:)
[/quote]
Pankkitunnusten luovuttaminen kenellekään on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Edes puolisoille ei niitä saa luovuttaa. Tämä asia on varmasti kerrottu sekä sinulle että puolisollesi tunnuksia hakiessanne pankista. Pankki voi periaatteessa kiistää oman korvausvelvollisuutensa mahdollisessa vahingonteossa, mikäli selviää, että olet luovuttanut omat tunnuksesi, eikä sillä ole mitään merkitystä, että olet luovuttanut tunnukset "luotettavalle" puolisolle.
Me emme mene toisen puhelimelle, vaikka luvat on annettu. Joskus harvoin toinen sanoo "soita mun puhelimesta". Muttei muuten.
Jos mies tutkisi mun puhelimen, ei mua hetkauttaisi. Harmittaisi toki ettei hän luota ja haluaisin hänen kanssaan asiasta keskustella. Mutten hyvänen aika alkaisi mistään viestintäsalaisuuden rikkomisesta puhumaan.
Enkä hermostuisi.
Paitsi jos puhelimessani olisi jotain salattavaa!
Minulla aikoinaan oli puhelimessa viestejä toiselta mieheltä ja jos mieheni silloin olisi tutkinut puhelimeni, olisin suuttunut!
Mutta nykyään jos lukee, niin kaikin mokomin. Eipä sieltä mitään mielenkiintoista löydy. Saati sitten salaisuuksia.
Jos epäilisin miestäni vahvasti uskottomuudesta, saattaisin puhelimeensa tarttua. Mutta vain viimeisenä tekonani siinä liitossa. Ja pitäisi olla todella vahva tunne, että mies pettää.
Vaikkakin kyllä nuo pettämiset tulee julki ilman puhelimen tutkimistakin. 100%:sti.
Jos salaisuuksia puhelimessa --> suututaan?
Ei salaisuuksia --> Ei suututa?
Eikös näin ole :-)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 11:00"]
Meillä on kaikki molempien käytössä. Puhelinta saa lainata ja nettiä käyttää siitä yms. Pankkitunnuksetkin. Kummallakaan ei ole sellaista työpaikkaa, jossa pitäisi salata jotain.
Yllätykset tosiaan ovat hiukka vaikeita, mutta nekin ovat onnistuneet, siis ne muutamat harvat:)
[/quote]
Pankkitunnusten luovuttaminen kenellekään on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Edes puolisoille ei niitä saa luovuttaa. Tämä asia on varmasti kerrottu sekä sinulle että puolisollesi tunnuksia hakiessanne pankista. Pankki voi periaatteessa kiistää oman korvausvelvollisuutensa mahdollisessa vahingonteossa, mikäli selviää, että olet luovuttanut omat tunnuksesi, eikä sillä ole mitään merkitystä, että olet luovuttanut tunnukset "luotettavalle" puolisolle.
[/quote]
Pitää sitten hankkia kassakaappi, koska molempien tunnuslukupaperit on tuossa hyllyssä, en kyllä ymmärrä miksi pitäisi alkaa piilottelemaan. Joo, ei olla mitään rikkaita tällä hetkellä ainakaan.
Vaikkei puhelimessa olisikaan salaisuuksia, niin lasken toisen ihmisen puhelimen penkomisen samaan sarjaan kuin kirjesalaisuuden rikkomisen. Ei kuulu puolisolle, mitä toisen puhelin pitää sisällään. Sitä paitsi kannattaa muistaa, että kun tunkiota pöyhii, niin p**** haisee. Viattomatkin viestit saattavat alkaa kaivella ja kalvaa hyvää parisuhdetta.
Kerran olen lukenut. Siellä oli viestejä hyviä kavereidensa kanssa, joissa kirjoitettiin omista puolisoista todella ala-arvoiseen ja vähättelevään sävyyn (siis myös minusta).
Voitte uskoa kuinka tämä jätti jäljet liittoomme. En ole tämän jälkeen osannut enää miestäni arvostaa.
No saimpahan tietää mitä hän todellisuudessa minusta ajattelee :(
Mun mies on samanlainen kuin te. Mä saan ihan vapaasti tutkia hänen puhelimensa, monesti soittaa katsomaan sähköpostia jne. Mä itse en tykkää tuollaisesta. Mun mielestä jokaisella on henkilökohtaisia asioita. Mulla ei ole mitään salattavaa mieheltä, mutta silti en tykkäisi hänen kyttäävän mun puhelinta, kuvia tai missä olen netissä käynyt. Onneksi häntä ei kiinnostakaan tehdä sellaista, sillä jos kiinnostaisi, niin meillä olisi iso ongelma.
Jos parisuhteessa on kaikki kunnossa, niin kumpaakaan ei haittaa, vaikka toinen katsoisi toisen puhelinta. Tai lukisi sähköpostit. Tai avaisi kirjeet.
13 jatkaa:
Ja jos kaikki on kunnossa, niin ei ole jatkuvaa tarvetta kytätä toisen puhelinta, vaikka sen voisikin tehdä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 13:03"]
Kerran olen lukenut. Siellä oli viestejä hyviä kavereidensa kanssa, joissa kirjoitettiin omista puolisoista todella ala-arvoiseen ja vähättelevään sävyyn (siis myös minusta).
Voitte uskoa kuinka tämä jätti jäljet liittoomme. En ole tämän jälkeen osannut enää miestäni arvostaa.
No saimpahan tietää mitä hän todellisuudessa minusta ajattelee :(
[/quote]
Vähän samansuuntaisia kokemuksia mullaki. Ei se välttämättä oo viestejä joltain salarakkailta vaan sieltä puhelimesta voi löytyä jotain muuta ikävää.
Ette ole kummallisia. Tuollaista meilläkin oli, kunnes läppärilleni ja puhelimelleni alkoi tulla paljon työjuttuja. Nyt on pitänyt salasanasuojata kaikki, ettei puoliso vahingossa niitä pääse lukemaan. Firman salaisuuksia ja asiakassalaisuuksia ei puolisolle vahingossakaan jaeta. Olen huomannut, että henkilökohtaisissa laitteissa on etunsa. Voi suunnitella mukavia yllätyksiä kullalle, ilman että asia paljastuu. Kerran yritin suunnitella yllätysmatkaa vuosipäivälle, mutta sitten mies kännykkääni selatessa päätteli että "sä oot näköjään viemässä mua Prahaan kun sun selaimella on käyty selaamassa hotelleita ja kännykässä näkyi vahvistus lentolipuista". Se siitä yllätyksestä. Kaveritkin uskaltavat vuodattaa tunteitaan paremmin chateissa ja tekstiviesteissä, kun tietävät, ettei mieheni enää lue niitä ja ovat tyytyväisiä salasanasuojattuun kännykkääni :)