31 vuotta työttömänä

Mitali on jo postissa =)

Terve, ammattivalittaja!

Tiedän kaverin joka on ollut vuodesta 85 lähtien. Ei ole edes saanut kutsuja pupukursseille.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kaverin joka on ollut vuodesta 85 lähtien. Ei ole edes saanut kutsuja pupukursseille.

Hän on ollut kyllä pitkään mutta eipä ne kaikkia kursseille laita

Minä olen ollut 31 vuotta töissä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut 31 vuotta töissä.

Onnea sulle

Et ole mitään menettänyt. Kellon perässä juoksemista, pientä palkkaa. Ittumaisia pomoja. Täysin turhaa.

Et ole yhteiskunnan orja, onneksi olkoon

Suoraan sanottuna uskon, että sinussa on jotakin vikaa. Ei yhden yhtä työpaikkaa 31:ssä vuodessa ole löytynyt? Uskoo ken tahtoo. Minä taas uskon, että olet joko hankala tai laiska, todennäköisesti molempia.

Rottailu kannattaa aina. Älä välitä lampaiden kitinästä.

Itse olen ollut vasta 28 vuotta. Vähän aloittelijaolo. Ei passaa vielä kovin huudella.

No, onhan tässä kaikenlaista tapahtunut välillä, koko elämä kaikkineen käytännössä, mutta kortistossa on oltu koko ajan. Me olemme aivan uusi yhteiskunnallinen ryhmä. Ei ennen ole ollut ihmisiä jotka ovat olleet työttömiä koko ikänsä. Olemme uuden uljaan ajan pioneereja, menemme ensimmäisenä sinne minne mies ei ole matkannut vielä, tutkimme koskemattomia erämaita.

Toi on kyllä surullista. Toiset toisaalta nauttivat, kun ei tarvitse herätä aamulla töihin ja karttavat oravanpyörässä eläviä ihmisiä.

Toiset taas haluavat olla osana yhteiskuntaa käymällä töissä. Itselleni työt mahdollistavat monta asiaa, joista saan myös iloa, työnantaja myös maksaa aineopintoni yliopistossa ja kun valmistun, niin palkkani nousee yli 1000 eurolla - minusta tosi hienoa, koska perusopinnoista maksoin itse melkein 600 e, jos en väärin muista.

Lapseni 6 v ja 9 v ovat myös olleet jo ensimmäisissä töissään (esiintyneet mainoksissa jne) ja ovat saaneet ihan kohtuullista palkkaa sieltä ja kokemusta. Itse olen ollut ensimmäisessä palkkatyössä 13-vuotiaana. Haluan lapsille opettaa, että on monia tapoja tienata ja että on tärkeää löytää se ”oma juttunsa”.

Vierailija kirjoitti:

Toi on kyllä surullista. Toiset toisaalta nauttivat, kun ei tarvitse herätä aamulla töihin ja karttavat oravanpyörässä eläviä ihmisiä.

Toiset taas haluavat olla osana yhteiskuntaa käymällä töissä. Itselleni työt mahdollistavat monta asiaa, joista saan myös iloa, työnantaja myös maksaa aineopintoni yliopistossa ja kun valmistun, niin palkkani nousee yli 1000 eurolla - minusta tosi hienoa, koska perusopinnoista maksoin itse melkein 600 e, jos en väärin muista.

Lapseni 6 v ja 9 v ovat myös olleet jo ensimmäisissä töissään (esiintyneet mainoksissa jne) ja ovat saaneet ihan kohtuullista palkkaa sieltä ja kokemusta. Itse olen ollut ensimmäisessä palkkatyössä 13-vuotiaana. Haluan lapsille opettaa, että on monia tapoja tienata ja että on tärkeää löytää se ”oma juttunsa”.

Kyllä mun aamuisin herätä täytyy kun mulla on perhe. Ihan säännöllinen arki mulla on kuten muillakin ihmisillä ja lapseni tietysti olen opettanut töitä tekemään.