Anteeksiantamisen vaikeus
Elikkäs...minä olen se joka mieheltäni anteeksiantoa toivon.
En ole pettänyt enkä lyönyt, vaan muuten satuttanut kovin.
Minulla ollut todella vaikea ja jokseenkin sairas suhde josta eroon taistelu jatkuu edelleen. Ilman erityistä syytä olen puheilla miestäni satuttanut, vähätellyt seksin suhteen ja muutenkin...
Olen kuin tiedostamatta hänelle kostanut omia vääryyksiä mitä olen itse konenut, ei reilua, sen tiedän....
Nyt vaan toivon, että puolisoni voisi jotenkin saada luottamuksen minuun. En vain oikein osaa luvata, että en enää koskaan satuta, kun en näköjään osaa itsekkään sitä kontrolloida...
Surullinen ja häpeällinen olo...ei auta mikään...rakkautta olisi mutta eihän mieheni tarvitse jaksaa tälläistä hulluutta.
Kommentit (9)
Ööh, no, vilpitön anteeksipyyntö on yleensä hyvä alku.
Et varmaan ole valmis uuteen suhteeseen muutenkaan. Kannattaa ryhtyä parisuhteeseen kun pystyy seisomaan omilla jaloillaan ja olemaan kaatamatta kaikkea koko elämänsä aikana kokemaansa paskaa puolison niskaan.
Kaikkea ei pysty antamaan anteeksi tai ainakaan luottamaan enää.
No positiivista on ettei mies ole lähtenyt vielä lätkimään, eli toivoa on vielä. Ehdottaisin sinulle, että käyt terapiassa tms. käsittelemässä pahaa oloasi, joka johtuu edellisestä suhteesta ja osoittaisit näin samalla miehelle, ettet halua enää jatkaa vanhaan malliin ja loukata häntä. Lupauksia ei kannata liikaa antaa, mutta anteeksi pyynnöllä ja rehellisellä keskustelulla voi päästä pitkälle. Kerro kuinka tärkeä hän on sinulle ja kerro kipeästä tuskaisesta erosta ja kuinka paljon se aiheuttaa sinulle surua, katkeruutta, vihaa yms yms.
Minä ainakin ymmärsin että se sairas suhde josta eroon pääsemisestä ap puhuu, on juuri tämä sama suhde jossa hän nyt on. Jotkut vastaajat ovat tulkinneet että ap käsittelee jotain vanhaa eroa. Ap, ymmärsinkö väärin?
[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 15:29"]
Minä ainakin ymmärsin että se sairas suhde josta eroon pääsemisestä ap puhuu, on juuri tämä sama suhde jossa hän nyt on. Jotkut vastaajat ovat tulkinneet että ap käsittelee jotain vanhaa eroa. Ap, ymmärsinkö väärin?
[/quote]
Öö mielestäni ap kirjoittaa että hänellä on ollut suhde, josta eroon pääsy on vaikeaa ja jossa on kokenut vääryyttä, jonka sitten purkaa nykyiseen mieheensä. Suora lainaus ap:n avauksesta: "Minulla ollut todella vaikea ja jokseenkin sairas suhde josta eroon taistelu jatkuu edelleen. Ilman erityistä syytä olen puheilla miestäni satuttanut, vähätellyt seksin suhteen ja muutenkin...
Olen kuin tiedostamatta hänelle kostanut omia vääryyksiä mitä olen itse konenut, ei reilua, sen tiedän...."
Ap korjatkoon jos olen väärässä.
Ap tässä hei,
kiitos kovasti vastauksista. Ja kyllä tässä entisen narsistimiehen tuhoja koitan korjailla. Suhteesta yhteinen lapsi ja paljon pahaa tekee vaikka lähestymiskielto on voimassa minulle ja nykyiselle miehelleni. Terapiaa olen harkinnut, mutta olen pelänny, että vanhat haavat aukeavat vain enemmän.
Niin kurjaa kun paha kiertää, nyt vain toivon, että saisin kamaluudet menneeseen ja tulevat oikeudenkäynnit exän kanssa alta pois niin voisi se elämä ilman häirintää ja pelottelua alkaa vihdoin. Mieheni on upea, on tukenut ja ollut kaikessa apuna, ei kuitenkaan ole terapeuttini, joten itse haluan itseni parantaa.
Toivon, että rakkaus voittaa kaiken pahan ja anteeksi voitaisiin antaa ja uutta rakentaa. Se jää nähtäväksi mihin voimat riittää.
Ei kyse ole anteeksipyynnöstä vaan siitä että muutat tapasi. Alat kohtelemaan miestäsi tasa-arvoisemmin. Anteeksipyytely, lupaukset ja selittelyt on yliarvostettuja.
Pitipä tulla kertomaan, että mieheni eilen minulle sanoi, että yritetäänpä nyt vielä ja toivoo, että saa voimia anteeksiantoon ja että haen apua ongelmiini. En voinut uskoa, että rakkaus on näin vahva. Kiitollinen ja nöyrä mieli.
t.ap