Lue keskustelun säännöt.
Rintasyöpäkö
Pelkokerroin
13.08.2020 |
Onko kukaan saanut seulontamammografian jälkeen kutsun jatkotutkimukseen niin että seuraava käynti on suoraan tomografia. Eikö se ole tapana tehdä vasta ennen mahd. leikkausta! Kirjeessä vielä maininta että haluavat tarkistaa kuvien perusteella epäselväksi jääneen asian. Näinköhän siellä jotain selkeää hämminkiä ja näin kartoitetaan jo mahd levinnäisyyskin... pelottaa vietävästi, enkä haluaisi mennä. Itseasiassa pelkäsin koko seulonnan tulosta jo etukäteen niin että ajattelin olla menemättä. Että olisi parempi olla tietämättä koska se kasvattaa stressiä, ja stressi on nannaa syövälle. En tunne itseäni sairaaksi mutta nyt kyllä pelko on saanut siivet ja varmaan purskahdan itkuun heti kun näen hoitajan... toivon että edes jollain olisi ollut samoin, suoraan tomografia, ja siellä selvinnyt että kaikki ok jotta edes hiukan saisin lievennystä pelkooni. Tartun ihan mihin vaan helpotuksen huolaukseen.
Kommentit (6)
Mulla tuli alkukesästä kutsu jatkotutkimuksiin mammografiaseulonnan jälkeen, ja se oli ultra ja paksuneulanäyte. Radiologi sanoi jo siinä vaiheessa, että viittaa vahvasti syöpään. Imusolmukkeet näytttivät terveiltä. Viikon päästä varmistui syöpä, ja juhannuksen jälkeen leikattiin. Oli kuitenkin levinnyt imusolmukkeisiinkin ja vasta sen jälkeen tehtiin TT-tutkimus. Eilen sain tietää, ettei ole sisäelimiin levinnyt. Olen käynyt nyt kahdesti sytostaattihoidossa, vielä neljä jäljellä ja sitten sädehoidot. Tukkaa on enää muutama haiven jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään vielä, vasta kutsu jatkotutkimuksiin. Jäin ihmettelemään miksi siinä tutkimuksena mainitaan tomografia eli magneettikuvaus... ikäänkuin olisi jo varma ’match’ ja tuolla kartoitetaisiin jo mitä leikataan...
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli alkukesästä kutsu jatkotutkimuksiin mammografiaseulonnan jälkeen, ja se oli ultra ja paksuneulanäyte. Radiologi sanoi jo siinä vaiheessa, että viittaa vahvasti syöpään. Imusolmukkeet näytttivät terveiltä. Viikon päästä varmistui syöpä, ja juhannuksen jälkeen leikattiin. Oli kuitenkin levinnyt imusolmukkeisiinkin ja vasta sen jälkeen tehtiin TT-tutkimus. Eilen sain tietää, ettei ole sisäelimiin levinnyt. Olen käynyt nyt kahdesti sytostaattihoidossa, vielä neljä jäljellä ja sitten sädehoidot. Tukkaa on enää muutama haiven jäljellä.
Tsemppiä. Mulla oli tuo viime kesänä, kaljuna mentiin, sädehoitojen aikaan alkoi vähän tukkaa jo näkyä. Tänä keväänä oli ihana tunne kun tuuli tuiversi lyhyttä tukkaa. Se sinullakin on ensi keväänä edessä. Nyt on jo tukkaa jonnin verran.
Minulle tehtiin osapoisto, rinnoistani ei muuten huomaa leikkausta mitenkään kuin 10 cm leikkausarpi alasti näkyy. Joku imusolmuke poistettiin.
Minulle tuli sytojen aikaan kova selkäkipu ja pistettiin tt-kuviin. Näkyi jotain mutta ei tiedetty mitä, selkärangassa. Sen jälkeen kävin 1-2 kuvissa vielä, pet-kuvaus oli viimeisin, sen mukaan olisi kalkkia. Tuo oli kaikista pahin tuo pet-kuva henkisesti. Tiedoksi niille jotka eivät tiedä, jos rintasyöpä on levinnyt niin se tarkoittaa että se ei ole parannettavissa enää. Jouduin odottamaan noita kuvauksia ja tuloksia useamman kuukauden joten se oli piinaavaa aikaa. Itse söin rauhoittavaa lääkettä.
Facessa on ryhmiä jos joku newbie sattuu lukemaan, siskola ja rinnakkain.
Teillä joilla on ollut rintasyöpä niin oletteko tunteneet mitään pareja tai ollut mitään tuntemuksia? Onko diagnoosi ollut ihan yllätys?
Vierailija kirjoitti:
Teillä joilla on ollut rintasyöpä niin oletteko tunteneet mitään pareja tai ollut mitään tuntemuksia? Onko diagnoosi ollut ihan yllätys?
Patteja ei pareja..
Otettiinko sinulta paksuneulanäytettä ensin? Entä tutkittiinko kainalo/solisluun alta ultralla tai tunnustelemalla? Löytyikö näistä patteja?
Rintasyöpä on p***a tauti, mutta ei kuolemantuomio. Usein pystytään parantamaan, ja jos ei paranisikaan täysin, niin sen kanssa voi elää pitkäänkin. Hoidot ovat kehittyneet valtavasti viimeisten vuosien aikana mutta edelleen on tärkeää, että tauti diagnosoidaan mahdollisimman aikaisin.
Alkushokki on pahin, sen jälkeen syöpä muuttuu arjeksi. Toki tuo oman ”mausteensa” loppuelämän ajaksi.
Tsemppiä odotteluun. Se on syövän hoidossa aina ikävintä. Ja sitä on paljon. Ensin odottaa diagnoosia, sitten tutkimustuloksia, sitten leikkausta, sitten sytostaattihoitoja, sitten sädehoitoa ja loppuelämän mahdollista uusiutumista. Mutta aina kannattaa koettaa olla murehtimatta pahinta mahdollista tulosta. Ennemminkin kannattaa olla toiveikas tulevan suhteen (murehtii vain varmistuneista huonoista uutisista) ja nauttia tästä päivästä.
Nimim. Entinen rintasyöpäpotilas, jolla tällä hetkellä ei enää todisteita taudista.