Miksi juustoja ei myydä 1. ja 2. luokkaa

Miten se menikään. Ei se ole tyhmä, joka pyytää vaan se joka maksaa. Kyllä minä tarkastan aina tilaamani tuotteiden laadun. Jos huomaan poikkeamia, se antaa minulle kaksi vaihtoehtoa, joko pyytää alennusta tai jättää tuote kokonaan ostamatta.

Ja onko sana reklamaatio sinulle täysin vieras. Se tehdään yleensä, jos jälkikäteen huomataan tuotteessa jokin virhe ja se myös korvataan jälkikäteen uudella tuotteella tai hinnan alennuksella.

Ensinnäkin juustot tulee tukusta sellaisissa kääreissä, ettei niiden kolorakennetta näe (sama muuten kaupassa) ja jos lähdet reklamoimaan, tuote pitää palauttaa ja sitten myyt eioota asiakkaille. Peräänkuulutankin tässä juustoloiden rehellisyyttä. Jos jotain on mennyt vikaan ei tuotetta pidä myydä peittävällä kuorella ja täydellä hinnalla.

Ei se juusto mitenkään pilalla silloin ole.  Juuston rakenne vaihtelee luonnostaan.

Se on tuote, joka elää kypsyessään.  Se on ravintoa, eikä estetiikkaa.

Joko laitoit tämän facebooksissa tai soitit iltapäivälehdille?!

Maitoakin voitaisiin myydä 1. ja 2. luokkaa.  Tuoretta ja hiukan hapantunutta.

EU-pellejen syytä:

Raholan sivulta lainattua:

Pastörointi on eräs '1800-luvun merkittävimmistä keksinnöistä' ja sen keksi ranskalainen Louis Pasteur v. 1862. Maidon pastörointi tuhoaa maidon haitalliset bakteerit sekä parantaa säilyvyyttä, mutta ei asiantuntijoitten mukaan vaikuta maidon koostumukseen eikä makuun. Juuston harrastajat ovat silti sitä mieltä, että pastörointi tuhoaa myös juustoa kypsyttävät bakteerit. Suuren eron huomaa varsinkin valkohomejuustoissa, jotka pastöroidusta maidosta valmistettuina eivät kypsy luonnollisella tavalla herkullisen valuviksi, vaan kuivuvat kuin olisivat savesta tehtyjä. Kerrotaan, että EU vaatisi pastöroimaan kaiken maidon ja Suomi kilttinä oppilaana on kieltänyt pastöroimattoman maidon käyttämisen juuston valmistukseen. Siitä huolimatta saa meillä ainakin paremmista juustokaupoista pastöroimattomasta maidosta eli raakamaidosta*) valmistettuja, varsinkin ranskalaisia juustoja. Netistä löytyykin ranskalaisten raakamaitojuustojen ystävien happamia lausuntoja 'Brysselin teknokraateista, jotka eivät kestä raakamaitojuuston hajua'.

Pastörointi ei sovellu esim. emmentaljuuston valmistuksessa käytettäväksi. Emmentalia valmistettaessa käytetään lievempää lämpökäsittelyä eli termisointia, jossa maitoa ei kuumenneta aivan yhtä kuumaksi kuin pastöroinnissa.

Suurin osa AV-mammoista ei kyllä erota, millaista hyvän juuston tulee olla. Syödään vaan edamia ja aamupalaa...kyllä se siitä.

No kerro millaista sen pitää olla.

Quality Control of the Holes in Emmental Cheese  

The famous holes in Emmental cheese are highly regulated, and all holes must be between the size of a 20-cent Swiss coin (about the size of a cherry) and a two Swiss Franc coin (about the size of a walnut), and must have between 3-5 holes in a tested area. To be an AOC Emmentaler cheese, the cheese must have regulation size holes.  

http://luxuryexperience.com/gastronomy/gastronomy_articles/emmental%3A_the_art_of_making_swiss_cheese.html

Kyllä ne muualla vaan tarkistetaan. Ainoastaan Suomessa saa myydä mitä vaan.

up!

Aikaisemmin myytiin ruotsalaista kevytjuustoa, edem-tyyppistä, joka yleensä oli varsin maukasta, varsinkin kevytversioksi. Mutta toisinaan markkinoille pääsi erä, joka ei ollut ensiluokkaista. Massan sekoittaminen ei ollut onnistunut, vaan suola oli kököissä ja paikoitellen oli muutenkin happamia kohtia. Sellaisen palan kun sa, ei naapurin justo maistunut vähään aikaan. Sitä ei syönyt susikaan, ei edes halpana kakkoslaatuna. Nykyään se lienee poistunut Suomen markkinoilta.